Jätin tänään kirjallisen kysymyksen Orpon hallitukselle työsuhdepyörien veroedun poistamisesta.
Työsuhdepyöräilyn suosio on kasvanut Suomessa vauhdilla viime vuosina. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli noin 102 000 työsuhdepyöräsopimusta, mikä osoittaa merkittävää kasvua edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan työsuhdeautojen määrä oli hieman suurempi, noin 76 884 kappaletta vuoden 2023 lopussa. Tämä tarkoittaa, että työsuhdepyörien määrä on ohittanut työsuhdeautojen määrän Suomessa.
Etu on ollut voimassa vuodesta 2021, ja sen ansiosta työntekijät ovat voineet hankkia esimerkiksi 3 600 euron arvoisen pyörän (esim. 3 vuoden leasing-sopimuksella) ilman veroseuraamuksia. Suurin osa näistä pyöristä on sähköavusteisia, ja yli 80 % edun saajista kertoo lisänneensä pyöräilyä sen myötä.
Hallitus on kuitenkin poistamassa verovapaan pyöräedun. Muutos tarkoittaisi, että vaikka pyörän kuukausimaksu pysyisi samana, sen arvo laskettaisiin jatkossa työntekijän verotettavaksi tuloksi. Tämä nostaisi suoraan työntekijän verotaakkaa. Muutos koskisi myös jo voimassa olevia leasing-sopimuksia, mikä aiheuttaisi lisäkustannuksia tuhansille pyörän hankkineille.
Pyöräilyalan toimijat ovat ilmaisseet huolensa päätöksen vaikutuksista. He painottavat, että työsuhdepyörät ovat tukeneet työmatkaliikuntaa, parantaneet kansanterveyttä ja edistäneet ympäristöystävällisiä valintoja. Moni suosittelee uuden pyörän hankintaa ennen vuoden vaihdetta, jotta nykyisestä verovapaudesta ehtii vielä hyötyä.
Tutkimustulokset tukevat pyöräilyn hyödyllisyyttä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan aktiivinen työmatkapyöräily, erityisesti yli 30 km viikossa, vähentää sairauspoissaoloja merkittävästi. Aktiivisimmilla pyöräilijöillä oli keskimäärin 4,5 sairauspoissaolopäivää vähemmän henkilötyövuotta kohti ja jopa 18 % pienempi riski pitkiin sairauspoissaoloihin.
Myös UKK-instituutti korostaa pyöräilyn terveyshyötyjä: se kehittää kestävyyskuntoa, auttaa painonhallinnassa, parantaa mielialaa ja tukee nivelterveyttä. Pyöräily on nivelystävällinen ja helposti säädeltävissä oleva liikuntamuoto, joka sopii laajalle joukolle eri kuntoisia ihmisiä.
Sähköpyöräily on erityisen hyödyllistä huonokuntoisille. Tehy-lehden mukaan kohtuutehoinen sähköpyöräily paransi tutkimuksessa osallistujien verensokeriarvoja ja hapenottokykyä jo neljässä viikossa. Vaikka sähköavustus vähentää fyysistä rasitusta, tulokset ovat silti rohkaisevia. Toisaalta sähköpyöräilijät näyttävät tilastojen valossa olevan alttiimpia liikenneonnettomuuksille – tämä liittynee osin suurempiin ajonopeuksiin ja ehkä liialliseen turvallisuuden tunteeseen.
Työsuhdepyöräetu on ollut tehokas kannustin työmatkaliikunnan lisäämiseen ja kansanterveyden parantamiseen. Sen verovapauden poistaminen uhkaa näitä positiivisia kehityssuuntia ja aiheuttaa taloudellisia huolia monille nykyisille pyöräilijöille. Siksi monet asiantuntijat toivovatkin hallituksen arvioivan päätöksen vaikutuksia uudelleen.
Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että säännöllinen työmatkapyöräily parantaa merkittävästi työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja, vaikka siihen liittyykin kohonnut tapaturmariski. Aktiivisimmat pyöräilijät kokivat jopa 531 sairauspoissaolopäivää vähemmän sataa henkilötyövuotta kohden verrattuna passiivisiin työmatkaajiin. Vaikka pyöräily lisää työmatkatapaturmien riskiä, erityisesti talvikeleillä, sen terveyshyödyt ylittävät haitat. Tutkimuksen mukaan satunnaiset pyöräilyt tai lyhyet kävelymatkat eivät tuottaneet samanlaista hyötyä, vaan vaikutukset edellyttävät säännöllistä ja kuormittavaa työmatka-aktiivisuutta.
Tämä päätös osuu suoraan työntekijöihin, jotka ovat tehneet kestävän valinnan – usein pitkällä leasing-sopimuksella. Monille tämä on taloudellinen yllätys ja pettymys. Etenkin, kun työsuhdepyörien tiedetään lisäävän arkiliikuntaa, vähentävän sairauspoissaoloja ja tukevan kansanterveyttä.
Terveys- ja ympäristöhyödyt ovat kiistattomat. Sähköpyörät madaltavat kynnystä erityisesti niille, joiden fyysinen kunto on heikompi. Erityisesti yli 45-vuotiaat miehet ovat aktiivisesti löytäneet pyöräilyn? Kuinka moni pääsee näin eroon verenpaineesta, kolestrolista ja ylipainosta?
Olisi lyhytnäköistä kohdella tätä terveyttä ja hyvinvointia tukevaa etua verotettavana ylellisyytenä. Hallituksen kannattaisi arvioida uudelleen, mitä tällä todella saavutetaan. Päätös on täysin ristiriidassa pääministeri hallitusohjelman terveyden ja liikunnan sykä työhyvinvoinnin edistämisen kanssa. Kumpi maksaa Suomelle enemmän, veroedun poistaminen vai terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen lopettaminen?
Ville Skinnari