Markkinatalouden voittajat ovat kestävän ekologisuuden huomioivat yritykset

EU:n erään tärkeimmistä tavoitteista on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa myös yrityksiä ja rahoitusmarkkinoilla koskevan sääntelyn kiristämistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että suurten yritysten tulee raportoida luontoriskeistään, mikä käytännössä
merkitsee sitä, että kestäviksi määritellyt liiketoimet saavat halvempaa rahoitusta. Mistä seuraa,
että metsäkatotuotteita ei hyväksytä enää EU- markkinoille.

Luontokadon pysäyttämiseen liittyvä sääntely vaikuttaa siis yhä voimakkaammin eurooppalaisten yritysten liiketoimintaedellytyksiin ja kannattavuuteen. Yritykset voivat unohtaa ne ajat, jolloin pelkkä vastuullisuusraportti, mehiläispesät tai hyönteishotelli yrityksen pihalla riittivät luontoteoiksi. Merkille pantavaa onkin huomata, että kun markkinat eivät eivät palkitse investoinneista vastuullisiin toimintamalleihin, niin jotkut yritykset ovat pyytäneet EU:lta itse tiukempaa sääntelyä. Lähes 80 eurooppalaista yritystä vetosi jo viime vuonna EU-komissioon vahvan metsäkatolain puolesta! Euroopan kuluttajilta sataa tästä kiitosta, sillä ilmastoasiat ja luontokato ovat heillekin tärkeitä valintakriteereitä vastuullisia ostoksia tehtäessä.

Faktaa löytyy. Lokakuun puolivälissä julkaistun WWF:n Living Planet- raportin tulokset ovat äärimmäisen huolestuttavia. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat romahtaneet noin 70 prosenttia vuodesta 1970 ja muu luonto köyhtyy yhtä hälyttävää tahtia. Euroopan ja maailman valistuneet ihmiset tietävät, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaiseminen on mahdollista vain puuttumalla samanaikaisesti molempiin uhkiin. Tässä maailman ja Euroopan vastuullisten yritysten rooli on aivan ratkaisevan tärkeää. Erittäin ilahduttavaa onkin, että monet vastuullisuuteen panostavat yritykset ovat jo aloittaneet tärkeimpien luontovaikutusten tunnistamisen ja minimoinnin.

Yrityksillä on käytettävissä ajankohtaiset tiedot ja faktat sekä tieteelliset raportit, joiden mukaan ne kykenevät toimimaan aiempaa ekologisemmin. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jotka yritysten olisi huomioitava tulevaisuudessa paremmin ovat tuotantoketjuissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperän selvittäminen. Millaisia luontokato vaikutuksia tuotannolla kaikkiaan on? Tällöin on huomioitava myös lapsityövoiman käyttö ja työolosuhteet niissä maissa, joista alkutuotantoa käynnistetään.

Maailmalaajuisesti luonnonvarojen kulutus tulisi vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Kaikki tietävät, että liiketoiminnan uudistaminen ei ole hetken asia, joten työ yrityksissä ja niiden korjausliikkeet tulisi aloittaa välittömästi. Tässä kaikessa on huomioitava, että ylikulutukseen perustuva luonnonvarojen liiallinen käyttö maailmassa, on yritettävä saada osaksi kestävän kulutuksen mallia. Näitä malleja tarvitaan nyt kipeästi. Niitä löytyy kyllä ja yliopistot ja tiede auttavat yrityksiä luomaan ja kehittämään niille yksilöityjä ratkaisuja.

Muutokset maksavat yrityksille ja liiketoiminnan uudistaminen erityisesti. Mutta kaikki ennusteet ja taloudelliset prognoosit tuntuvat osoittavan, että ennakoijat ja nopeasti muutoksen reagoivat yritykset selviävät voittajiksi tässä kestävän kehityksen kilpajuoksussa. Tilanne nyt vain on sellainen, että meidän kuluttajien, kuten yritystenkin, on huomioitava planeettamme rajat.

Meillä Suomessa ja maailmallakin on jo runsaasti ympäristöystävällisyyteen pyrkiviä ja neuvovia ns. start-uppeja , jotka auttavat yrityksiä ympäristöasioiden haltuunotossa. Ekokompasseja tarvitaan ja onneksi niitä löytyy. Yritysten kannattakin rakentaa asiantuntijoiden tuella ja avulla oma ympäristöjärjestelmä, joka huomio luonnon resursseja paremmin.

Suomesta löytyy ympäristöystävällisiä innovaatioita runsaasti. Näistä voisi mainita Solar Foods, joka valmistaa ruokaa hiilidioksidista, Infinited Fiber Company, joka on löytänyt kierrätysvaihtoehdon puuvillalle sekä Woodion, joka on kehittänyt maailman ensimmäisen täysin vedenkestävän puuhakkeesta valmistetun massiivikomposition, josta se valmista kylpyhuonekalusteita. Tärkeintä on, että suomalaiset t yritykset ovat ekologisesti kaikki hereillä!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO