Onko jatkuva kasvu, kapitalismi ja ilmastonmuutos mahdoton yhtälö?

En ole tästä pirunmoisesta koronavirussirkuksesta löytänyt kuin kaksi positiivista asiaa: liikunnan lisääntymisen ja kirjallisuuden. Erityisesti olen yrittänyt perehtyä taloustieteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Minä, joka olen pian siirtymässä Golgatan palloon ikäluokkani kanssa, havahduin viime kesänä oikein kunnolla, tutustuttuani lasten lasteni yliopistokursseihin ja erilaisiin prognooseihin heidän tulevaisuudestaan.

Parhaan kirjan luin tästä vasta viikko sitten. Se antoi erittäin hyvän kuvan niistä ongelmista, jotka jälkikasvumme joutuvat ratkaisemaan. Tim Jacsonin kirja ”Post Growth. Life After Capitalism” pysähdytti minut totaalisesti. Valitettavasti kirjaa ei ole vielä suomennettu, mutta kauan siihen ei varmasti mene. Olin onneksi lukenut tämän brittiläisen taloustieteilijän aiemman huiman kirjan suomennetun version ”Hyvinvointia ilman kasvua”, joka kannattaa todella lukea ikään kuin lähdeteokseksi ennen varsinaista herkkua eli Post Growthia. Samat ajatukset ovat siirtyneet tyylikkäästi tähän uutuuteen melkeinpä kaunokirjallisessa muodossa.

Jackson uskaltaa nostaa tikun nokkaan meille elintasokiipijöille kaikkein tärkeimmän asian: voiko jatkuvaan voiton tavoitteluun keskittyvä kapitalismi jatkua aina myös tulevaisuudessa samanlaisena? Hän kyseenalaistaa tämän myytin perustellen kantaansa erinomaisilla näkemyksillä. Jacksonin mielestä voiton tavoittelu on tullut entistä vaikeammaksi viime vuosikymmeninä ja johtanut väistämättä kapitalismin vääristymiin. Työvoiman tuottavuuden kasvu on hidastunut jo 50 vuotta.

Kapitalismin vastaus tähän on ollut osakeenomistajien ja valmistajien voittojen turvaaminen työntekijöiden kustannuksella. Vaarallisinta tässä kehityksessä on Jacksonin mielestä se, että valtiot ovat tukeneet tätä kehitystä löysällä rahapolitiikalla ja heikolla sääntelyn valvonnalla sekä erittäin huonolla finanssipolitiikalla. Jacksonin tuomio on armoton ja tyly. ”Väsymätön kasvun tavoittelu on johtanut ihmiskunnan ekologisen romahduksen partaalle, luonut finanssialalle ennakoimatonta epävarmuutta ja kasvattanut monenlaista sosiaalista epätasa-arvoisuutta.” Sanokaapa se uskottavammin!

Ilmastokriisissä kapitalismi on ominut arsenaaliinsa ”vihreän kasvun –käsitteet” Toisin sanoen kasvun aiheuttamasta hölmöilyistä, meidät voi pelastaa vain uusi kasvu eli degrowth? Jackson lataa pöytään armottomia faktoja. Eräs mielenkiintoisempia näkemyksiä on se, että jossain vaiheessa kasvu välttämättä loppuu, olipa se vihreää tai ekologisesti tuotettua höttöä. Erittäin mielenkiintoista on hänen ajattelunsa on siinä, että hän tekee eron suhteellisen ja absoluuttisen tehokkuuden välillä. ”Ympäristö ei ole kiinnostunut suhteellisesta tehokkuudesta”, hän lataa! Hän ei usko, että uusien innovaatioiden ja tehokkuuden kasvun avulla selvitään tulevaisuudessa. Olennaista Jacksonin mielestä on inhimillisen toiminnan kokonaisvaikutus planeetallamme. Se ei ole nyt kenenkään hallinnassa!

Useimmat taloustieteilijät ovat aidosti huolissaan siitä, miten käy, jos kasvu tyrehtyy? He epäilevät ettei tämä uusi kasvu ratkaise kaikki ongelmiamme. Näitä ovat ilmastonmuutos, saastuminen, maaperän köyhtyminen, lajikato, merien saastuminen ja luonnonvarojen ehtyminen. Jotta tämä utopia toteutuisi ihmisten olisi tehtävä koko ajan enemmän ja enemmän innovaatioita ja oltava entistä tehokkaampia. Mutta sekään ei riittäisi, sillä lopulta karu todellisuus tulee vastaan! Hauska ja osuva on hänen vertauksensa nykytilanteessa elävän ihmisen ongelmista. Hän lainaa satukirjasta ”Liisa Ihmemaassa” kohtausta, jossa Punainen Kuningatar joutuu juoksemaan kovempaan ja kovempaan pysyäkseen paikallaan.

Keskeistä on nyt todella miettiä, kykenevätkö yritykset luoman sellaisia strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvan kasvuun. Maailmassa on koko ajan enemmän sellaisia tutkijoita, jotka suhtautuvat kriittisesti ns. degrowth-tieteilijöihin (joukko tutkijoita, jotka väittävät, että kasvu on aina hyvästä, mutta sen kohteita on muutettava muuttuneiden tilanteiden mukaan). Suomessa näitä epäileviä tutkijoita on onneksi runsaasti. Kannattaa tutustua seuraaviin:
L.Haapanen (2013), Paavo Järvensivu (2021), Jussi Ahokas ( 2021) ja vaikkapa Antti Alaja ” Mikä ihmeen degrowth?”(2011). Älkää ihmeessä kuitenkaan unohtako kaikkien kapitalismikriitikkojen isää Thomas Pikettya!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Matti Kataja ei lämpene Lahti Energian myynnille
Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua
Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
ARKISTO