Viime perjantaina minulle nousi korkea kuume, joka jatkui viisi päivää. Yleensä en pienestä lähde lääkäriin mutta nyt keuhkoissa tuntui että kaikki ei ole hyvin. Ahdisti, puuskutti ja oli vaikeuksia välillä saada henkeä. Keuhkokuva kertoi että huoleni oli aiheellinen. Keuhkokuumeen kanssa ei voi leikkiä. Nyt lepään kotona ja katson presidentin virkaanastujaisia televisiosta punaiset villasukat jalassa. Hyvä näin. Toivottavasti ensi viikolla olen jo rivissä kun valitsemme eduskunnan uudet puhemiehet.
Kipeänä urheilemisesta minulla on keväältä 1994 muistona Hakametsän jäähallista Tampereelta kuumeinen peli Ilvestä vastaan ja sitä seurannut sydänlihastulehdus. Olin silloin Urheilukoulun kokelas Hennalassa. Arpi jäi sydämeen ja sydänfilmiin. Sen jälkeen lupasin itselleni että en enää koskaan pelleile terveyden kanssa.
Perheessä isän sairastaminen on lapsista ollut mukavaa, koska olen kotona. Poika voi jo paremmin mutta eilen joukkoon liittyi myös perheen nuorimmainen eli 7- vuotias tyttäremme. Onneksi vaimo flunssasta huolimatta ja pojat jaksavat pitää meistä hyvää huolta. Tänään katsomme Karvista ja syömme Lidlin lasagnea (anteeksi mainostaminen mutta muu ei neidille kelpaa).
Punaisista villasukista vielä sen verran, että ne ovat isäni suosikkisukat, jotka halusin säästää. Lapsistani ne ovat aika rumat, mutta uusin perheenjäsenemme, 10 viikkoa vanha Jack Russellin pentu rakastaa niitä. Hänen nimensä on Osku – tietenkin Karvista mukaillen.
Ville Skinnari