Hyvää 105-vuotispäivää Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää ensi viikolla 105 vuotta. Minulla päivän ohjelmaan sisältyy ensin juhlapuhe Kanta-Hämeen maakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Hämeenlinnassa, ja illalla osallistun Tasavallan presidentin juhlavastaanotolle. Koronavuosien jälkeen on erityisen arvokasta päästä juhlimaan itsenäisyyttä presidentinlinnaan.

Jos korona peruutti juhlat ja pysäytti koko maailman, on kulunut vuosi todistanut lisää historiallisia käänteitä. Päätös Natoon hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa muutti Suomen vuosikymmenien vanhaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja muutti suhdettamme itänaapuriin. Nyt yhteistyötä ja talouskasvua haetaan lännestä ja uusilta markkinoilta, kaukaakin. Myös yhteiskunnan huoltovarmuuden, kuten kriittisten raaka-aineiden saannin, kaupan sekä puolustuksen kannalta pohjoismaisten kumppanimaiden merkitys Suomelle on kasvanut.

Samalla emme ole unohtaneet omaa maanpuolustustamme.
Suomi on määrätietoisen kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta sopinut lisäturvasta mahdollisten kriisien varalle, kehittänyt omaa iskukykyään ja modernisoinut varustelukykyään vastaamaan tämän päivän sodankäyntiin. Mutta kun mietimme veteraanejamme talvisodassa, tai nyt Ukrainassa sotaa urheasti taistelevia kansalaisia, korostuu silti yksi kansallinen ase ylitse muiden – maanpuolustustahto. Se on ollut ja on yhä puolustuksemme selkäranka, rohkeutta ja sitkeyttä valava voima, joka rakentuu yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, on myös kriisinkestävämpi.

Yhdenvertaisuus on myös sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen joko armeijassa tai vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta. Yhteiset kutsuntapäivät sekä nuorille naisille että miehille lisäisivät tasa-arvoa. Ne toimisivat myös hyvänä mahdollisuutena tarttua nuoren hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin jo ennen palvelusta. Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuskurssit tuovat perustaitoja, joita voi hyödyntää muulloinkin kuin sodan aikana. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan kasvoi merkittävästi Ukrainan sodan alettua ja on hyvä, että lisämäärärahojen saatiin kansallisen puolustuksen kehittämisen lisäksi myös tähän.

Kova turvallisuuskin on lopulta hauras, jos yhteiskuntaa koossapitävä liima pettää. Suomalaisen yhteiskunnan perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen lujaksi ja nyt kriisien keskellä nojaamme yhä samoihin elementteihin: tasa-arvoon, koulutukseen ja demokratiaan. Ne tarjoavat meille perustan ja turvaverkon muutosten pyörteissä. Siksi työ sivistyksen ja tasavertaisuuden puolesta myös vaikeina aikoina on äärimmäisen tärkeää valtakunnallisesti ja myös paikallisesti, kuten Lahdessakin on viime aikoina nähty.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO