Hyvää 105-vuotispäivää Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää ensi viikolla 105 vuotta. Minulla päivän ohjelmaan sisältyy ensin juhlapuhe Kanta-Hämeen maakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Hämeenlinnassa, ja illalla osallistun Tasavallan presidentin juhlavastaanotolle. Koronavuosien jälkeen on erityisen arvokasta päästä juhlimaan itsenäisyyttä presidentinlinnaan.

Jos korona peruutti juhlat ja pysäytti koko maailman, on kulunut vuosi todistanut lisää historiallisia käänteitä. Päätös Natoon hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa muutti Suomen vuosikymmenien vanhaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja muutti suhdettamme itänaapuriin. Nyt yhteistyötä ja talouskasvua haetaan lännestä ja uusilta markkinoilta, kaukaakin. Myös yhteiskunnan huoltovarmuuden, kuten kriittisten raaka-aineiden saannin, kaupan sekä puolustuksen kannalta pohjoismaisten kumppanimaiden merkitys Suomelle on kasvanut.

Samalla emme ole unohtaneet omaa maanpuolustustamme.
Suomi on määrätietoisen kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta sopinut lisäturvasta mahdollisten kriisien varalle, kehittänyt omaa iskukykyään ja modernisoinut varustelukykyään vastaamaan tämän päivän sodankäyntiin. Mutta kun mietimme veteraanejamme talvisodassa, tai nyt Ukrainassa sotaa urheasti taistelevia kansalaisia, korostuu silti yksi kansallinen ase ylitse muiden – maanpuolustustahto. Se on ollut ja on yhä puolustuksemme selkäranka, rohkeutta ja sitkeyttä valava voima, joka rakentuu yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, on myös kriisinkestävämpi.

Yhdenvertaisuus on myös sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen joko armeijassa tai vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta. Yhteiset kutsuntapäivät sekä nuorille naisille että miehille lisäisivät tasa-arvoa. Ne toimisivat myös hyvänä mahdollisuutena tarttua nuoren hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin jo ennen palvelusta. Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuskurssit tuovat perustaitoja, joita voi hyödyntää muulloinkin kuin sodan aikana. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan kasvoi merkittävästi Ukrainan sodan alettua ja on hyvä, että lisämäärärahojen saatiin kansallisen puolustuksen kehittämisen lisäksi myös tähän.

Kova turvallisuuskin on lopulta hauras, jos yhteiskuntaa koossapitävä liima pettää. Suomalaisen yhteiskunnan perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen lujaksi ja nyt kriisien keskellä nojaamme yhä samoihin elementteihin: tasa-arvoon, koulutukseen ja demokratiaan. Ne tarjoavat meille perustan ja turvaverkon muutosten pyörteissä. Siksi työ sivistyksen ja tasavertaisuuden puolesta myös vaikeina aikoina on äärimmäisen tärkeää valtakunnallisesti ja myös paikallisesti, kuten Lahdessakin on viime aikoina nähty.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO