Suomi on hymyttömien maa. Suomi vaikenee kaikilla kielillä. Kyllä mies räkänokastakin tulee, mutta ei tyhjän naurajasta. Vaikeneminen on kultaa. Kaikki nämä ovat tuttuja hokemia, mutta valitettavasti vääriä uskomuksia, joita täällä pettuleivän ja totisen luterilaisuuden maassa on yritetty takoa meidän visakalloisiin päihimme niin kirkon kuin kansakoulunkin kautta.
Viime aikainen laaja tutkimusaineisto osoittaa selvästi, että leikit ja vitsit ovat työelämässä eräs tärkeimmistä jaksamiseemme liittyvistä asioista. Kysymys kuuluukin, miksi emme enää ”leiki” tai vitsaile, vaikka se edistäisi työhyvinvointiamme?
Mihin ovat hävinneet työpaikolta ne tyypit, jotka jo ovensuusta kajauttivat:” Hei ooteks te kuulleet viimeisen sen ja sen vitsin?” Mielikuvitus lähti heti laukkaamaan ja vitsiin vastattiin varsin usein toisella. Hymyileviä naamoja poistui kahvihuoneesta tarmokkaimpina sorvin ääreen tai opettamaan saksan vanhoja verbejä oppilaille. Leikin ja naurun merkitys työelämässä korostuu, kun miettii mihin hyvä johtaminen perustuu. Siinä on lopultakin kyse vain yhteisten arvojen ja luottamuksen luonnista. Sellainen kuitenkin edellyttää itsensä alttiiksi laittamista ja itse kunkin haavoittavuuden ymmärtämistä.
Muistan lukuisia mielettömiä hetkiä, kun vakavissakin tilanteissa on naurettu makeat naurut ja tunnelma on muuttunut kuin taikaiskusta. Parasta on tahaton tilannekomiikka. Pieni esimerkki suotakoon. Olimme yliopiston kahvihuoneessa, kun eräs äärimmäiseen psykologisointiin taipuvainen naisopiskelija kertoi taas meille lukemiaan juttuja ”Freud-raamatustaan”. Tärkeänä hän selitti meille nuorille miehille, kuinka kynää pureskelevat pojat eivät lapsuudessa ole saaneet leikkiä tarpeeksi pippelillä. No, tämäkös meitä nauratti niin maan perkeleesti. Samaan aikaan paikalle tupsahtaa kämppäkaverini Hannu kynä suussa ja kysyy naama totisena: ” Mitäs täällä taas turhaa nauretaan?”. Jokainen voi kuvitella mielessään, mitä siitä seurasi.
Leikkivä uteliaisuus on luovuuden lähde ja erityisesti start up-yhtiöissä sitä jopa korostetaan. Leikki ja pelaaminen opettavat joustaviksi tässä koko ajan muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassamme. Metson vuorineuvos Jorma Elorannan kerrotaan vaikeinakin aikoina vaatineen , että kokous piti aloittaa kolmella positiivisella asialla. Jos sellaista ei löytynyt, piti kertoa vitsi. Hän olikin aikaansa edellä myös monissa muissa asioissa.
Lopuksi tiedettä. Syvällä Kongon sydämessä elää bonobo -apinoiden yhdyskunta ja eläintutkijat kutsuvat niitä maailman onnellisimmiksi eläimiksi. Bonoboilla valta on naarailla ja ne ratkaisevat kaikki riitansa seksillä. Eläintarhoissa bonoboja ei näe, koska niiden parittelutiheys saattaisi hämmentää lapsosiamme. Parittelun välissä leikitään tuntikausia. Olisiko meillä suomalaisilla jotain oppimista niiltä?
Juhani Melanen