Joulupukin hirveä hammassärky Korvatunturilla

Joulupukki makasi Korvatunturilla hirveässä darrassa, koska oli joutunut hakemaan lohtua Koskenlaskijasta, sillä kaikki kamferitipat ja kotikutoiset sienet eivät olleet auttaneet häntä aivan helvetinmoisessa hammassäryssä. Niinpä viimeiseksi keinoksi jäi Koskisen korvalääke eli kaikkien suomalaisten alkoholien äiti ja viljatuotteiden kruunaamaton kuningas Koskenkorva. Sitä hän oli kietaissut pahimpaan tuskaansa pari pulloa yhdessä uuden ylitontun naisnaaraan Hilkka Yömyssyn kanssa.

Hilkka olikin oivaa seuraa, koska joulumuorin 500 vuoden ikä jo rajoitti häntä muun muassa aviollisista rituaaleista. Ilta meni rattoisasti jouluralleja laulaessa ja saunoessa, mutta nyt aamulla tilanne oli katastrofaalinen. Hirveä krapula vain pahensi yhä äkäisemmäksi äityvää särkyä, joka uhkasi jopa hänen mielenterveyttään.

Hän oli yrittänyt delegoida asiaa eteenpäin Korvatunturin terveysvastaavalle Huikka Petterille, mutta tämä oli juuttunut rekineen Venäjän Arkangeliin juopottelemaan, koska rekivaljakosta oli katkennut aisa. Joulupukki oli päättänyt siltä seisomalta erottaa Huikan, koska tämä ei osannut käyttää uudenaikaisempia kulkuvälineitä, kuten koptereita ja maastureita, eikä selvästikään hallinnut enää uutta sairausbyrkoratiaa; puhumattakaan siitä, että olisi osannut saada hänet asianmukaiseen hoitoon eli suomeksi saada aika hammaslääkärille ja kipu pois.

Niinpä hän nyt hikisenä ja tärisevänä ihmisrauniona yritti itse soittelemalla saada itselleen aikaa johonkin asialliselle ja luotettavalle hammaslääkärille. Hän yritti ensin saada aikaa koti-Kainuusta, mutta se osoittautui täysin mahdottomaksi. Seuraavat vapaat ajat olivat vasta vuoden 2018 kesällä ja hän olisi silloin jo takuulla kuollut jonoon, kuten monet köyhemmätkin ennen häntä.

Seuraavaksi hän yritti Ouluun , mutta siellä häntä ei otettu todesta ja väitettiin, että hän on taruolento. No sekös nyt alkoi todella vi… hiljaisempaakin miestä, joten pukki löi luurin korvalla mielikuvituksettomalle varausvirkailijoille ja toivotti siinä puhelimessa monin eri tavoin ja hartaasti kiroillen tämän siirtymään Uhtuan Kuittijärvelle ja vetämään sen itsensä päähänsä. Lahjoja oli tämän m….n turha tänä jouluna odottaa, hän sai vielä viimeiseksi huudettua.

Pukki oli nyt tulisilla hiilillä ja varma, että lähtö olisi edessä. Hän otti äärimmäisen hätäpuhelun Helsinkiin eräälle tutulle pörssimeklarille, jolla oli kanavia kaikkiin suuntiin ja jonka veli omisti Terveystalon osake-enemmistön. Jollei tämäkään auttaisi, pukki teki kiikun ja kirjoittaisi siihen jo lapsen oppimansa riimin. ”Keinun keinun, keinuni on karu, siinä on vain yksi naru” Näin olivat juuri nyt Näkkäläjärvet perkele!

Meklari otti puhelun ja oli erittäin pahoillaan, mutta ei voinut auttaa pukkia suuressa hädässä, koska kaikki hänen tuntemansa hammaslääkärit olivat juuri näin joulun kynnyksellä vuosittaisessa kokouksissaan Cayman-saarilla Suomen uskomatonta verotusta paossa.

Pukki valahti täysin kalpeaksi ja raahautui hirvikiväärinsä luo tehdäkseen eutanasiaan tarvittavat toimenpiteet ja latasi aseen tosi tarkoituksella. Jostain usvan takaa hän kuuli vielä meklarin syvän äänen, joka kertoi erästä lahtelaisesta pimeästi jouluna töitä tekevästä hammaslääkäristä, mutta joka oli huippu kallis, mutta todellinen ammattimies.

Pukkillahan rahaa oli kuin Roope Ankalla ja nyt oli tosi kyseessä. Nyt ei pihisteltäisi, vaan apua oli saatava hinnalla millä hyvänsä. Hän saikin heti yhteyden Lahden Hennalaan, jossa kallista, pimeää vastaanottoa piti Norsuunluurannikon oma poika Abdullah Amar Kono-niminen alan huippumies.

Pukki päräytti helikopterilla Hennalan isolle kentälle ja sieltä hänet kuljetettiin armeijan jeepillä entisen sotilaskodin takahuoneeseen, jossa Kono jo seisoskeli malttamattomana keltaisessa kahuhtanassaan tongit käsissä. Pukkiin tökättiin isolla ruunaruiskeella pimeäksi, kun operaation hinnaksi oli saatu kiihkeän neuvottelun jälkeen sovituksi 100 000 euroa ja ALV maksu.

Kun pukki heräsi, kipu oli hävinnyt, mutta niin olivat hävinneet hampaatkin. No tekohampaita tontutkin osasivat toki tehdä. Pukki siunasi mielessään kaikki Suomen vastaanottokeskukset ja päätti, että tänä jouluna ei niihin jaettaisikaan pehmeitä paketteja, vaan sokerilimua ja karkkeja, jotta yhä nuoremmatkin suomalaistaaperot saisivat rippilahkoksi ihka uudet tekohampaat.
Eläköön vapaus ja tasa-arvo!

Juhani Melanen

 

Joulun ilo tulee!

Jouluvalmistelujen tuoksinassa saattaa näyttää siltä, että joulu on kiven takana. Ilo ei ole ihan päällimmäisin tunne stressisellä joulusiivoajalla tai parkkipaikkaa etsivällä viime hetken shoppaajalla. Meillä voi olla monia itsetehtyjä tai muiden asettamia paineita siitä, miten vietämme joulua. On tärkeää arvioida joulutekemistä sillä silmällä, että mikä tuntuu hyvältä ja oleelliselta. Itse joulun lahja on jo valmiina.

Enkeli yllätti ensimmäisenä jouluyönä paimenet kesken arkisen yötyön. Muut nukkuivat, kun enkeli julisti paimenille suuren ilon: heille ja maailman kaikille ihmisille on syntynyt Vapahtaja. Paimenet eivät olleet yhtään osanneet valmistautua tähän. Tallikin oli siinä kunnossa, kuin eläinten suoja on: oljet hujan hajan. Tämän kaiken keskelle syntyi Jumalan Poika. Hän osoitti heti syntymällään, että nyt ei kysytä ihmisen tekemisiä vaan annetaan lahja. Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että tahtoo pelastaa ihmiset. Siihen tarvittiin Jeesus, joka tuli ihmiseksi.

Juhlaa on minusta yleensä ihan mukava valmistella. Ainakin meidän huushollissa tarvitaan joulun kaltaista kimmoketta vähän perusteellisempaan siivoukseen. Joulun makuja on ikävä, ja tutut koristeet tuovat lämpimän mielen. Ei siis ole tarkoitus tyrmätä jouluvalmisteluja. Mutta kaiken keskellä on tärkeä muistaa, että joulun ydin on lahjaa ja iloa. Se tulee meidän ulkopuoleltamme. Joulun sanoma löytää juuri sinne, missä sinä nyt olet. Ei ole olemassa sellaista paikkaa tai tilannetta, johon Jeesus ei haluaisi tulla.
”Joulu riemukas, juhla autuas, aika armoa tulvillaan! Maailmamme vaivaan syntyi Herra taivaan. Kristityt riemuitkaa päällä maan!” Virsi 35:1

Toivotan sinulle Launeen seurakunnan puolesta hyvää ja siunattua joulua. Tervetuloa seurakunnan joulunajan tilaisuuksiin!

 

Riitta Särkiö

 

Kemikalisaatio saattaa olla suurempi vaara kuin ilmastonmuutos

Euroopassa ja koko maailmassa teollisuus hyödyntää kymmeniätuhansia erilaisia kemikaaleja ja esimerkiksi Euroopassa otettaan käyttöön keskimäärin 190 erilaista yhdistettä. Luku saattaa olla enemmänkin, sillä lääkemolekyylit ja alle tonnin tuotantoainemäärän aineet eivät kuulu lukuun ollenkaan.

Me tiedämme ennalta jo, miten entiset hyödylliset supermyrkyt, kuten DDT ja PCP havaittiin erittäin vaarallisiksi aineiksi luonnolle ja ihmiselle.
Näköpiirissä ei ole mitään perusteita, ettei vastaavaa enää pääsisi tapahtumaan jatkossakin. Kemikaaleissa ympäristöuhkat ovat vaarallisia siksi, että ne saattavat aiheuttaa tuhoja nopeammin kuin ilmaston lämpeneminen siksi, että luonnon monimuotoisuus ja ilmakehä reagoivat nopeasti.

Hyvänä esimerkkinä olivat freonit ja ponnekaasut, jotka olivat tuhota yläilmakehän otsonikerroksen muutamassa kymmenessä vuodessa, ennen kuin sen saatiin yhteisillä kansainvälisillä sopimuksilla estettyä. Haitalliset kemikaalit myös kulkeutuvat kaikkialle maailmaan nopeasti. Jopa jääkarhuilla on havaittu vaarallisia kemikaaleja elimistössään.

Suomalaiset meptit Sirpa Pietikäinen ja Satu Hassi ovat olleet eturintamassa ajamassa Euroopan parlamentissä erittäin tärkeää REACH-kemikaaliasetusta läpi. Toteutuessaan laki olisi läpimurto kemikaalien hallinnassa, sillä sen perusajatus on, että sekä uudet että vanhat kemikaalit on todistettava turvallisiksi, jotta niitä saa käyttää.

Vielä 1970-luvulla toimittiin Euroopassa siten, että kemikaali oli vaaraton kunnes toisin todistettiin. EU:n kemikaalivirasto on koonnut valtavan määrän sellaista tietoa kemikaaleista, jotka olivat vain firmojen omissa tietokannoissa ja pöytälaatikoissa. Googlaamalla selvisi, että yritykset ovat rekisteröineet tähän mennessä 15 000 ainetta. Käyttörajoituksia tai kieltoja Euroopan komissio on langettanut 62 aineelle. 31 ainetta on asetettu luvanvaraisiksi ja 138 ainetta on lisätty huolta aiheuttavien aineiden listalle.

Monet europoliitikot ovat huolestuneita yhtiöiden lobbareista, jotka hidastavat kieltolistan suhteen. Erityisesti syöpää aiheuttavat aineet ja monet muutkin hormonitoimintaan vaikuttavia kemikaaleja ei kaikkia ole saatu riittävän tehokkaasti estetty tulemasta markkinoille. Erityisen huolestuttavaa on Suomessa ja Tanskassa se, että miesten hedelmättömyys on lisääntynyt ja siittiöt heikentyneet. Syitä voi olla monta, mutta erääksi syyksi epäillään joitain kemikaaleja.

Ihmiset eivät saa olla koe-eläimiä Euroopassa eikä muuallakaan. Näiden vaarallisten kemikaalien valvonta on arvokasta työtä EU:ssa.

Juhani Melanen

 

Odotuksen aika

Ensi sunnuntaina vietämme jo neljättä adventtia. Näin vanhemmiten joulu tuntuu saapuvan yhä aikaisemmin ja vauhti on nopeaa. Eikö kesän kauneus ja vehreys loppunut aivan vasta sitten. Kun puhutaan joulusta, puhutaan usein valmistautumisesta. Joulukalenterin luukkuja aukaistaan joka päivä ja eri adventteina kynttelikkö saa lisää loistetta. Neljäntenä adventtina jokainen tietää, että ollaan jo lähellä mutta ei aivan perillä. Siksi sunnuntain aiheena onkin ”Herran syntymä on lähellä”. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa.

Ortodoksisessa kirkossa odottamiseen liittyy myös fyysistä valmistautumista. Jeesuksen syntymäjuhlaan valmistaudutaan paastoamalla. Kyseistä aikaa kutsutaan pieneksi paastoksi, erotuksena pääsisäisen isosta paastosta. Meille luterilaisille pienestä paastosta on jäänyt vain kaunis muisto. Emme muutenkaan taida olla kovin hyviä lihasta luopujia. Joulun alla ei siis karnevaaleja pidetä, vaikka joskus tuntuukin hoosiannan laulaminen täpötäydessä Launeen kirkossa, että voikin olla kunnon hulinaa. Kuin pientä karnevaalia. Iloista laulamista saimme ainakin kokea viime viikonloppuna Liipolan seurakuntakeskuksessa, jossa 200 ihmistä oli tullut jatkamaan kauneimpien joululaulujen perinnettä.

Hengellinen valmistautuminen, sisältyipä siihen sitten ruoka-aineista kieltäytymistä tai ei, vaatii ruumiin ja sielun liitosta. Ilman rukousta ei voi olla paastoa. Voisiko meidänkin jouluun valmistautuminen sisältää, odottamisen lisäksi, myös rukouksen? Valmistuisivatko joululaatikot helpommin, jos tekisimme niitä rukoillen? Ehkäpä. Ainakin se toisi joulupöytään oman hengellisen mausteensa.

Siunattua valmistautumista,


Ville Hakulinen ​

 

Ylös ulos ja lenkille

Eduskunta on kuluneen viikon istunut pitkään ja hartaasti. Maanantainakin istunto venyi pitkälle yöhön. Budjettilait on pakko saada eteenpäin ennen joulutaukoa. Torstaina ja perjantaina käymme läpi budjettia pääluokka kerrallaan eli jokainen ministeri on tulessa vuorollaan. Maanantaina sama jatkuu joulutaukoon saakka.

Torstaina jätin ministerille kirjallisen kysymyksen kilpailukykysopimuksen (Kiky) vaikutuksesta osittaiseenn hoitorahaan. Kiky:n myötä useiden ihmisten viikottainen työaika pitenee. Monet pientenlasten vanhemmat tekevät 80 prosenttista työaikaa, koska heillä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Kela kuitenkin maksaa osittaista hoitorahaa vain siinä tapauksessa, että vanhempi työskentelee enintään 30 tuntia viikossa. Mikäli 100 prosenttinen työaika pitenee yli 37,5 tunnin viikossa, pitenee 80 prosenttinen työaika yli tuon 30 tunnin rajan.

Huoli on, että muutos vie mahdollisuuden osittaiseen päivärahaan. Kysyn ministeriltä ovatko 80 prosenttista työaikaa tekevät vanhemmat oikeutettuja osittaiseen hoitorahaan jatkossa? Lisäksi haluan tietää onko hallitus huomioinut kyseisen ongelman ja aikooko se ryhtyä toimiin mm. Kelan maksukriteereiden selkeyttämiseksi ?

Uusia tutkimuksia lasten liikunnasta

Torstaina saimme hyvän tietopaketin lasten ja nuorten liikkumisesta. Kaksi kansallista tutkimusta kertoivat suoraan ja selkästi mitä istuva elämäntapa on saanut aikaan. Kansallisessa Liitu-tutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten liikkumista. Kyselyyn osallistui 10 000 9-15 vuotiasta koululaista. Toisessa tutkimuksessa eli Move-mittauksessa selvitettiin fyysistä toimintakykyä ensimmäistä kertaa kouluissa.

Tulokset saatiin 45 000 viidennen ja kahdeksannen luokan oppilailta. Poikien liikunta on lisääntynyt ja se on hyvä asia. Yksi syy voi olla panostukset koulujen lisäliikuntaan. Asiantuntijan mukaan Suomen tulevaisuus on katastrofaalinen tuki- ja liikuntaelinsairauksien kannalta. Selvityksissä käy ilmi, että osa lapsista ei pääse enää kyykkyyn eikä pysty istumaan suorassa. Huolestuttavinta on se, että 40 prosenttia 9.luokalla olevista ovat hyvää vauhtia matkalla elintasosairauksien riskiryhmään.

Liika istuminen näkyy kaikessa. Liika istuminen voi nollata liikkumisen ja harjoittelun vaikutukset. Lääkkeeksi tarjotaan monipuolista liikuntaa, terveellistä ruokaa ja riittävästi unta. Huolestuttavaa tutkimuksessa oli se, että myös urheilussa kiusataan. Yli kolmannes 11-15 vuotiaista lapsista kertoi tulleensa kiusatuksi liikuntaharrastuksissa.

”Lähde lenkille”

Liikunta on aikuisillekin usein parasta lääkettä eli samaa reseptiä tulisi meidän aikuistenkin noudattaa – myös minun. Omalta kohdaltani olen huomannut, että lapsuuden ja nuoruuden vahva liikunta- ja urheilutausta on auttanut pitkään, mutta nyt vähän yli nelikymppisenä tarvitaan jo ryhtiä ravintoon ja säännölliseen liikuntaan. Lepo on yhtä tärkeää. Muuten on edessä siirtyminen monen sairauden riskiryhmään.

Ensimmäiset oireeni sain jo noin kymmenen vuotta sitten kun verenpaine alkoi olla ikäiselleni liian korkea. Geenit toki vaikuttavat eikä perimäni ole paras mahdollinen. Työkiireet olivat yksi syy, mutta toinen oli liikunnan puute. Lahtelainen kokenut kardiologi määräsi minut verenpainelääkkeiden sijasta lenkille. Elimistö sai suhteellisen nopeasti kiiinni säännöllisestä harjoittelusta. Verenpaine laski. Juoksemisesta en ollut koskaan tykännyt, mutta juoksin kuitenkin kaksi maratoonia ja liikunta oli taas kivaa kuten nuorenpanakin.

Siitä on nyt seitsemän vuotta. Nyt olisi minunkin aika taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa säännöllisempi liikunta – ilman lääkärin määräystä.

Ville Skinnari
Kansanedustaja

Kasvatuskäsitykset ovat muuttuneet – parempaanko?

Kun kahdeksan ikäisenä laskettelin Porvoonjoella jäälautalla ja äitini sai tietää asiasta, tuli koivuherralla takalistoon niin kipeästi, että muisto on yhä tuoreena mielessäni kuin eilinen päivä. Nykyvanhemmat  eivät ruumiillisiin kurituksiin varmaankaan enää lankeaisi, vaan he hakisivat tietoa googlesta, miten toimia. Yhdessä varmaan pohdittaisiin tuleeko kyseisestä asiasta tietokoneen käyttökieltoa kahdeksi päiväksi vai vaihtoehtoisesti kahden päivän tiskausta. Asia olisi sillä kuitattu, kunnes seuraavan kerran hukkumiskuolema ilmoitettaisiin lehdessä. Sanktiot ovat muuttuneet ja tavat sen mukana. Nyt kymmenen psykiatria ja seitsemän psykologia pantaisiin väittelemään asiasta TV:ssä. Varmaa vain on, että kukaan näistä kasvatuksen asiantuntijoista ei kannattaisi ruumiillista rangaistusta.

Koulukiusaajat kyllä tunnistettiin 50-luvullakin ja heidät lannistettiin väkivallalla, lumipesuilla ja erilaisilla muilla konsteilla, joita nykykasvattajat eivät voisi edes kuvitella. Koulukodit olivat epäinhimillisiä paikkoja ja se myös tiedettiin. Jo vanhempieni sillä uhkailu sai minutkin villijukurin miettimään pahoja tekosiani ja miettimään käyttäytymistäni. Kansakoulussa Kärpäsessä vietin suurimman osan ajastani nurkassa, enkä pitänyt loistavaa opettajaani Aila Aulamoa suinkaan syyllisenä, vaan meistä tuli hienot ystävät, kun itse ehdin opettajana häneen paremmin tutustumaan.

Asiat sovittiin julkisella anteeksipyynnöllä ja kotikäynneillä kiusatun kotona. Tyttöjä piti halata ja perskuta rallaa, sekös vasta oli kiusallista, mutta teini-iässä en muuta olisi enää tehnytkään kuin halaillut. Homous oli tabu, vaikka se tunnistettiinkin. Pedofiileistä eli namusedistä äitini aina varoitteli, mutta nyt lesbous ja homous on nostettu arvoon arvaamattomaan. Sateenkaari on muotia ja kaikki taitelijat ovat biseksuaali tai metroseksuaaleja paimenpoikia soitimella. He järjestävät kulkueita ja esittävät kauniita mukaantulo-vetoamisia jopa meille punaista lihaa syöville täysi heteroillekin. Olenkin omassa kasvatusopissani korostanut lapsilleni: ”Älkää pelätkö olla heteroja?” Tarja pressa suojelee teitä.

Mutta kukaan ei missään keskustelussa koskaan kysy, miten kasvattaa lapsi, joka ei kiusaa? Lautasta ei enää tarvitse syödä tyhjäksi. Ruokaa heitetään roskiin joka vuosi 300 euroa perhekunta. Siisteys on puoliruokaa ja lasikaapissa eläneille herrantertuille ei kehity vastustuskykyä ja allergiat jylläävät ja laktoosi-intoleranssi on yleistä. Vaipoista kuoriudutaan omaan tahtiin ja tuttipullo säilyy lapsella aina kymmenvuotiaaksi asti. Lasta kehutaan huoletta ja joka paikassa, vaikka hän olisi oikein vittumainen paskiainen, joka on aina sähläämässä ja kiusaamassa toisia. Kantelua ei enää hävetä, vaan se on nostettu hyveeksi. Kiitos äidin kultu , kun kerroit! Äiti kyllä laittaa tästä Wilmaan tiedon epäpätevälle opettajalle. Saavat muutkin kuulla. Äärimmäinen yksilöllisyys on rautaa ja kaikkia pitää ymmärtää!

Nykyäitien tiedonhaku korva arkijärjen. Päiväkoti-ikäisetkin harjoittelevat viisi kertaa viikossa ja jokaisesta odotetaan patriklaineita ja teemu
selänteitä. Lapsia imetetään neljääntoista ikävuoteen saakka ja he nukkuvat vanhempiensa sängyissä rippikouluun asti. Sormilla syödään, että motorikka kehittyy ja ruokapöytä on siirtynyt TV:n viereen.

Roskaruokaa ja limua vedetään koko perheen voimalla ja vanhempien ja lasten liikalihavuutta ei paheksuta. Eläköön uusi uljas kasvatus. Vapaa kasvatus voimaan ja rajat auki. Pojille vaaleanpunaiset hameet ja halinallet.Äiskä ja isi kyllä petaavat sinulle lapseni silotellun uraväylän keinoilla millä tahansa.

Juhani Melanen

 

Ajatuksella kohti ilosanomaa

Kyntteliköt palavat ikkunoissa, pihoja ja parvekkeita koristavat jouluvalot. Pimeyden keskelle on tullut valoa. Myös kirkoissa adventti adventilta kynttilöitä sytytetään ja valo lisääntyy. Odotamme joulua. Saatamme käyttää kaikki viimeiset voimamme lahjojen hankintaan, joulusiivoukseen ja koristeluun. Joulun valmistelu kiireiden keskellä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi teemme tämän kaiken. Miksi valmistelemme ja odotamme tätä juhlaa niin paljon.

Joulu muistuttaa meitä Jeesuksen syntymän ilosanomasta. Siitä, että maanpäälle kerran syntyi vapahtaja, joka otti meidän synnit kantaakseen, pelasti meidät. Muistammeko me tämän kaiken, tohinan keskellä?

Ajatuksissamme kaiken valmistelukiireiden keskellä voisimme hetkisen viivähtää Jeesuksen juurilla. Ei ollut sattumaa, että Jeesus tuli ihmiseksi. Profeetat olivat ennustaneet Jeesuksen tulemisen jo vanhassa testamentissa. Jeesuksen edellä kulki Johannes Kastaja, joka teki tietä Jeesukselle. Hän valmisti kansaa odotetun Messiaan tuloa varten. Johannes kutsui Jeesusta kansan kuullen Jumalan Karitsaksi. Hän tarkoitti sillä, että Jeesus on tullut uhrautumaan meidän puolestamme.

Ei siis ihme että joulu on suuri juhla, johon haluamme valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla. Voimme kuitenkin panostaa siihen entistä enemmän, maallisten valmistelujen lisäksi myös ajatuksissamme. Tärkeämpää kuin lahjojen ostelu ja jouluruokien viimeisen päälle laittaminen on, että olemme ajatuksissamme valmistautuneet vastaan ottamaan Kristuksen. Me siis saamme luvan kanssa huokaista ja suhtautua jouluvalmisteluihin kevyemmin. Ei tarvitse yli suorittaa. Me tiedämme, että Herralle riittää vähempikin. Tehkäämme siis jouluvalmisteluja omien voimiemme mukaan.

Suunnatkaamme ajatuksemme siis tulevaan joulun iloon. Jumalan Karitsa kyllä kantaa meitä tänäkin jouluna.
Siunattua adventin aikaa!


Anna Niemelä
Launeen srk

 

Juhlaa ja arkea

Kuluneen viikon aikana juhlittiin Suomen 99. itsenäisyyspäivää. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle osallistuimme vaimoni kanssa toista kertaa. Presidentinlinnan vastaanotto on säilyttänyt arvokkuutensa. Ensi vuonna itsenäisyyden juhlallisuudet tulevat olemaan vielä merkittävämpiä, kun Suomi täyttää täydet 100 vuotta.

Keskiviikkoaamuna eduskuntatyö jatkui heti arkisena eli valiokuntien kokouksilla. Perustuslakivaliokunnassa teimme keskiviikkoisen aamukokouksen lisäksi vielä päivän neuvottelutyötä sekä ylimääräisen kokouksen, jotta saimme valmiiksi tärkeän yksimielisen linjauksen kielellisen tasa-arvon toteutumiseen sosiaali- ja terveysalan uudistuksessa. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on tulkita perustuslakia – ei tehdä politiikkaa. Mietintövaliokuntana sosiaali- terveysvaliokunta tekee lopulliset linjaukset.

Talousvaliokunnassa valmistui mietintö hankintalain uudistukseen. Jätimme oppositiosta eriävän mielipiteen. koska hallituksen esitys ei muuttunut valiokunnassa toivomallamme tavalla. Hankintojen arvo on Suomessa yli 30 miljardia vuodessa eli kysymys on erittäin merkittävästä asiasta kaikkien suomalaisten kannalta.  Valiokuntatyö on eduskunnan arkea neljä päivää viikossa eli tiistaista perjantaihin. Maanantaisin edustajilla on niin sanottu maakuntapäivä, jolloin järjestetään valtuustokokoukset ja muuta paikalliset tapahtumat.

Toimeentulo on kaikkien oikeus

Sanotaan, että meidän pitäisi osata enemmän nauttia arjesta. Se on helposti sanottu, mutta välillä todella vaikeaa. Arki on erittäin raskasta ja jopa mahdotonta, jos ei ole riittävää toimeentuloa tai turvaa selviytyä jokapäiväisistä asioista. Eläkeläisten köyhyys on kasvanut huolestuttavan paljon, samoin lapsiperheiden ja yksinasuvien. Jatkuva leikkaaminen ja epätasa-arvoinen verotus näkyvät. Rahat eivät tahdo riittää edes työssäkäyvillä, kun kustannukset nousevat jatkuvasti.

Lapsien harrastamisen kustannukset ovat usein niin korkeita, että harrastaminen jää lapsen tai nuoren haaveeksi. Opiskelijoiden arki on pitkälle kiinni opintotuesta ja sen määrästä. Lahdessa erityisesti hintoja on nostettu maksimimäärät esimerkiksi potilasmaksuissa huolimatta siitä, että Lahdessa on verrattuna muuhun Suomeen pienemmät palkat ja pienemmän eläkkeet. Tukityöllistämisestä leikataan, vaikka se olisi aivan välttämätöntä ihmisten pitämiseksi mukana työelämässä.

Ketään ei pidä jättää yksin

SDP on pienpuolueiden kanssa jätetty yksin Lahden valtuustossa, kun Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset ovat tehneet maan hallituksen näköistä politiikkaa paikallistasolla. Samalla meitä on syytetty ”oppositiopolitikoinnista” ja valtakunnan politiikan tuomista paikalliselle tasolle. Kysymys on arvovalinnoista ja meidän mielestä toimeentulo kuuluu kaikille. Ei vain rikkaille ja paremmin tienaaville. Heikompia pitää puolustaa.

Yhteiskunnallista eheyttä peräsi myös presidentti Niinistö itsenäisyyspäivän alla. Ketään ei pidä jättää yksin. Imatran järkyttävät tapahtumat olivat jälleen kerran osoitus siitä, että Suomen suurin turvallisuusuhka ovat suomalaiset syrjäytyneet nuoret miehet. Miksi sitten niin hallitus kuin paikallistasolla kaupunki leikkaa juuri näistä palveluista? Yksi leikattu euro palveluista voi aiheuttaa monen euron kustannukset jossain muualla. Tämä analyysi puuttuu liian usein asioiden valmistelusta. Ennaltaehkäisy ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien auttaminen tulee olla painopiste numero yksi, kun Päijät-Hämeessä siirretään sosiaali – ja terveyspalveluita uuden hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen.

Ville Skinnari

Lohkoketjulla ja luottamuskoneilla pankeista eroon

Slush-messuilla Helsingissä haetaan taas sellaisia start up-yrityksiä, johon pääomasijoittajat uskovat ja pistävät rahojaan peliin. Suomessa on osaamista, mikä suuntautuu osin vääriin kohteisiin ja kouluissa tietokoneen käyttöä ei ole osattu suunnata soft-ohjelmistoihin, joissa muut maat ja koululaiset etenevät eri tahtiin kuin me.

Maailman talousfoorumi arvioi, että jo vuonna 2027 koko maailman bruttokansantuotteesta 10 prosenttia on kytköksissä lohkoketjuteknologiaan. Kyseessä on siis mullistava megatrendi, mutta monelle ne ovat suurta hepreaa ja ufojuttuja.

Avainsanat ovat luottamus ja tietokantojen hajauttaminen. Lohkoketjujen sisältämä tieto on palvelimilla ympäri maailmaa, eikä se ole minkään yksityisen tahon hallussa. Kyse on ikään kuin tilikirjasta, johon jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus päästä käsiksi. Kun tietokantaan tehdään muutos, muut käyttäjät, eli käytännössä koneet, äänestävät, onko tieto aitoa. Jos se on, tieto lisätään lohkoketjuun. Tällöin kaikki tieto tallentuu todistettavasti ja on kaikkien jäljitettävissä. Tämä synnyttää luottamuksen. Ja mikä tärkeää, vaikka kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus päästä käsiksi tietoihin, yksityiset tiedot voidaan tarvittaessa tehdä salatuiksi. Muut käyttäjät näkevät, että tieto on muutettu, mutta eivät saa siitä enempää selville.

Naapurimme diginatiivi kansakunta Viro on jo rakentanut lohkoketjuihin pohjautuvan henkilötietojärjestelmän. Kansalaiset voivat tarkastaa, onko omia tietoja muutettu, mutta toisten tietoja ei voi vakoilla. Lohkoketjuissa on siis kyse salausteknologiasta, joka on alunperin kehitetty virtuaalivaluutta bitcoinia varten. Lohkoketjujen nerokkaana ideana on tuoda luottamusta sellaisten tahojen välille, jotka eivät tunne toisiaan. Tällä hetkellä virtuaalivaluutat ovat jääneet marginaaleiksi, mutta niiden taustalla oleva teknologia voi tuoda ennennäkemätöntä tehokkuutta niin teollisuuteen kuin finanssialalle.

Lohkoketjuilla voidaan luoda luotettavia maksujärjestelmiä. Jokaisesta transaktiosta jää ikuinen jälki tietokantaan. Ja jos ajatusta jatketaan, lohkoketjuilla voidaan tulevaisuudessa rakentaa järjestelmiä, jotka tekevät pankit tarpeettomiksi rahansiirroissa. Toki pankeilla on muitakin palveluita, joille varmasti myös tulevaisuudessa on kysyntää.

Luottamusta synnyttävää teknologiaa voidaan käyttää mm. niin sanottujen älykkäiden sopimusten tekemisissä. Ylimääräisten välikäsien määrä vähenee rahankäsittelyssä ja clearing- eli selvitysprosesseja voidaan samoin vähentää. Samalla katoaa monia liiketoimintamalleja, koska aikaa ja resursseja nielevät toiminnot käyvät tarpeettomiksi.

Tätä läpimurtoa joudutaan vielä odottamaan, mutta Slush keräsi siihen varmasti rahaa viime keskiviikkona ja torstaina Helsingissä.

Juhani Melanen

 

Odotettavissa suurta

Adventtisunnuntaiden kirkolliset aiheet eivät aina ole tunnelmiltaan sopusoinnussa kilikellojen helinän ja vienon leipomisen tuoksun kanssa.

Toisen adventin kirkollinen sanoma on Kuninkaasi tulee kunniassa. Jeesus itse kertoi tulevansa kerran takaisin. Kirkossa me rukoilemme yhteen ääneen, Isä meidän -rukouksessa, Jumalan valtakunnan tulemista niin taivaassa kuin maan päällä. Jotkut vieläpä ovat aivan erityisesti vihkiytyneet tutkimaan tätä aihepiiriä. Osa taas on lakannut kokonaan odottamasta Jeesuksen paluuta, jos on koskaan odottanutkaan.

Jeesuksen tulo ei ole uhkaus. Jeesuksen tulo on lupaus hänen seurakunnalleen: lupaus siitä, että keskelle hädän ja syyllisyyden maailmaamme, on tulossa pelastuksen aika. Jeesuksen tulemisella on myös eri merkityksiä. Jumalan valtakunta on muun muassa rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Jumalan valtakunta on jotakin, joka jo on – ja samalla jotakin, jota vasta odotamme tulevaksi. Jeesuksen sanan mukaan se voi olla keskellämme jo nyt. Tämä, on rauhoittavaa. Hän on itse kanssamme. Samalla tämä vastaus velvoittaa: kuinka Jumalan valtakunnasta osallinen elää ja toimii.

Nyt elämme keskellä jouluun valmistautumista. Juhla vaatii käytännön valmistelunsa, mutta puhutaan myös sisäisen tilan raivaamisesta Jeesus-lapsen tulemiselle. Jos tämän liittää tiiviisti vain jouluun, on tuo Kunnian kuninkaan tulo melko pian myös ohi. Vain muutaman pyhäpäivän jälkeen, kun enkelit taas sullotaan laatikoihinsa.

Saamme odottaa Kunnian kuningasta tulevaksi vuoden jokaisena päivänä. Ja iloita siitä, että hän on jo tullut.

Johanna Piirola
pastori

 

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011