Politiikassa, kuten kaikessa muussakin hyvät johtajat erottuvat toisistaan. Hyvä johtaja erotuu aina edukseen. Menestyvän johtajan taustalla on usein hyvä joukkue, jossa roolit ja osaamisalueet täydentävät toinen toisiaan. Lahdesta uskallan nostaa esille Pelicansin uuden johtoryhmän, jota itse olin viime kesänä valitsemassa. Pelicans pystyy tällä kaudella parhaimmillaan suhteellisen pienellä budjetilla taistelemaan jopa mitaleista. Muualla rahaa on huomattavasti enemmän. Johto on onnistunut pelaajahankinnoissa. Tiimi joukkueen taustalla on ammattimainen ja vaativa.
Urheilujohtaminen on vielä helppoa verrattuna koko maan johtamiseen. Silti pääministeri Juha Sipilän ja koko hallituksen kompastelua ei välillä voi kuin ihmetellä. Hallitus on käyttänyt rajallisen energiansa ja resurssinsa lukuisiin hankkeisiin, jotka se on lopulta perunut. Kokonaisuus ei toimi. Ministereiden ja valtiosihteereiden määrää leikattiin populistisesti. Säästettiin aivan väärästä paikasta. Satojen tuhansien säästö tuo lopulta miljoonien kulut, kun lakihankkeet menevät kiville toisensa jälkeen. Samalla lakien valmistelu kriisiityi. Tähän on kiinnittänyt huomiota jo oikeuskansleri.
Tuovatko säästöt todella säästöjä?
Eduskunnassa säädetään lakeja ja niitä tulee noudattaa. Ihmisten peruspalveluista leikkaaminen on tullut jo äärirajoille. Lahdessakin seinä on tulossa vastaan jo muuallakin kuin hammashoidossa. Asiakkaiden lisäksi henkilökunta kärsii, kun laatu huononee ja muutokset ovat liian nopeita. Ensi maanantaina päätetään Päijät-Hämeen vuodeosastopaikoista Hyvinvointiyhtymän valtuustossa. Minne potilaat jatkossa viedään, kun paikkoja leikataan? Kaikki ikäihmiset eivät selviä kotona eikä jokaisella ole sukulaisia huolehtimassa. Potilaspaikat eivät meinaa riittää nytkään maakunnassa. Ikäihmisiä kuljetetaan maakunnan laidalta Lahteen Keskussairaalaan ja Jalmariin – ja edes takaisin. Iitti ja Padasjoki tästä hyvinä esimerkkeinä. Ensihoidon työntekijät ovat lopen uupuneita. Kuljettaminenkin maksaa paljon. Akuutissa tehdään uusia ennätyksiä potilasmäärässä. Lasku tästä tulee lopulta omistajille eli kunnille. Paljonko nyt tehtävät leikkaukset tuovat lopulta kunnille lisälaskua ? Siihen kukaan ei ole pystynyt vastaamaan.
Saadaanko leikkaamalla kasvua?
Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä, joissa lisäinvestoinneilla on saatu säästöjä. Imatra päätti lisätä panostuksia lastensuojeluun ja ennaltaehkäisyyn. Uusi investointi toi säästöjä. Ongelma meillä on se, että maan hallituksen lisäksi myös kuntatasolla ajatellaan, että lisää leikkaamalla saadaan kasvua. Sitä kutsutaan taloustieteessä austerity – opiksi. Suomi ei ole tässä yksin. Mukana on paljon muitakin maita koko Euroopasta. Samaan aikaan muualla investoidaan ja luodaan kasvua mm. nostamalla palkkoja. Näin tehdään Japanissa, jossa pääministeri Abe luottaa nk. viiden nuolen ohjelmaansa.
Säästöjen keskellä johtaminen on kova laji. Sama haaste on edessä seuraavalla hallituksella koko maassa ja paikallisesti meillä Lahdessa. Hyivnvointiyhtymän onnistuminen tulee ratkaisemaan paljon. Siksi meidän pitää oppia selvittämään paremmin miten aiotut päätökset todella vaikuttavat kustannuksiin. Halvin vaihtoehto ei aina ole se paras.
Ville Skinnari