Kuukausi: huhtikuu 2025

LaSB ei pudonnut pääsarjasta. Hyvä juttuko, aika näyttää. Viekö esim. suuri ja mahtava Classic parhaat pelaajat? Ei se ole kivaa hävitä pirkanmaalaisille 1-11, 2-10, 3-15 ja 2-12. Mutta uusi kausi voi kaiken muuttaa, toivottavasti ja Lahti vois pärjät säbässä(kin).

Lahden tehokkain oli runkosarjassa Niko Einiö, peräti 18+13. Edelleen lupaava joukkuepelaaja Emil Karkulowski tehoili 4+8. Voi parantaa.

Kesäksi katseet kääntyvät toiseen Karkulowskiin, sillä Tobias koittaa olla nostamassa FC Lahtea liigaan. Palataan jalkapalloon, kun hiihtostadionilla joskus pelataan.

Pelicansin ankeahko kausi päättyi sittenkin riemuun. Komeat kotivoitot Barton johdolla takasivat liigapaikan. Paljon tapahtui kauden aikana. Entä nyt?

Heitän runouteen. Kun lukee Aatua, tuntuu, et Pelsu meinaa kaatua. Ihan kokonaan maatua.

Ei kai sentään. Luistimille uusi motivoitunut lähes kotimainen joukkue. Lässi ja Barto laskettakoon lahtelaisiksi. Koppikieleksi suomi, ei kai Kapanen savoa pahasti väännä?

Osa uusista pelaajista voisi olla vanhoja tuttuja, jopa omia kasvatteja. Tulkaa pojat takaisin!? Minulle kelpaisivat Mikko Kousa, Juhani Tyrväinen ja Alex Haatanen. Larmista, Björnisestä, Kinnusesta ja Revosta on turha unelmoida.

Ei hyvä, että Tukiainen menee Jyväskylään. Kyllä kotona ois parempi. Kuten Kiiskisellä olisi ollut. Joku näitä munii.

Pelicans kiinnostaa. Keskustelupalstat ovat täyttyneet. Uudelle kaudelle asioista päättävät saakoot ideaa toimilleen.

Lopetetaan runouteen. Pelsusta liikkuu monikin huhu, minäkin tiedän jotain, mutten niistä puhu.

Mä mitään tiedä….

Raine Järvinen

Rainen Sananen  jää tauolle kesän ajaksi.

Olemme saaneet viettää kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Pääsiäisen sanoma on, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan voitti kuoleman. Ja siksi hänen kauttaan meillekin lahjoitetaan uusi elämä ja ikuinen elämä.

Alkukirkon aikana oli tullut tavaksi kastaa uusia kristittyjä juuri pääsiäisyön messussa. Sitten seuraavan viikon ajan nuo kastetut pitivät yllään kastepukua, valkoista vaatetta. Tuo tapa viesti siitä, mistä apostoli Paavali puhui: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.”

Pääsiäisen ansiosta, sen vuoksi, että Jeesus voitti kuoleman, on meille annettu toivo ja tulevaisuus. Elävä Jeesus toimii ja vaikuttaa tässä maailmassa ja myös meidän elämässämme. Monenlainen paha ja kuolema ympäröi meitä. Siksi usein pessimismi ja synkkyys saa sijaa mielissämme ja ajattelussamme. Mutta me voimme kaiken pahuuden ja kärsimyksen keskellä muistaa, että Jeesus elää. Voimme pyytää hänen apuaan ja johdatustaan. Hänellä on valta jopa yli kuoleman. Kun opetuslapset saivat nähdä, että Jeesus elää, he saivat rohkeuden ja ilon. Saakoon Jeesus rohkaista meitäkin katsomaan tulevaisuutta rohkeasti ja luottavasti. Saamme käydä tulevaan hänen kanssaan.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Kuntavaalien jälkeen olisi odottanut hallitukselta jotain mikä tukisi kuntia ja auttaisi investoinneissa. Toisin kävi.

Hallituksen on turha enää puhua Marinin hallituksen holtittomasta velkaantumisesta, kun se itse on kaavaillut jälleen jättimäiset veroalennukset velkarahalla.

On kohtuutonta väittää, että velan otto olisi ollut aiemmin vastuutonta, mutta nyt perusteltua, kun kyse on omista poliittisista prioriteeteista. Velalla maksetut veronkevennykset palvelevat ennen kaikkea suurituloisia ja suuryrityksiä – eivät tavallista kansalaista.

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on jälleen uusi keino heikentää koulutuksen resursseja, vaikka koulutuksen piti olla erityisessä suojeluksessa. Kunnilla on entistä vähemmän rahaa käyttää perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Koska koulutus on kuntien suurin yksittäinen menoerä, kohdistuvat leikkaukset vääjäämättä juuri siihen.

Korkeakoulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Samaan aikaan pitäisi lisätä aloituspaikkoja?

Samaan aikaan hallitus päättää keventää suurituloisten verotusta 335 miljoonalla eurolla ja laskea yhteisöverokantaa, joka on jo valmiiksi EU:n keskitasoa matalampi. Tavallisen palkansaajan tai pienituloisen arkeen nämä toimet eivät tuo merkittävää helpotusta. Suomi ei nouse sillä, että varakkaimmat palkitaan ja julkisia palveluita ajetaan alas.

Myös ay-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on suora pyrkimys heikentää työntekijöiden järjestäytymistä.

Tämä ei ole pieni yksityiskohta, vaan osa laajempaa linjaa, jossa työnantajan valtaa lisätään ja työntekijän ääntä pyritään vaimentamaan.

Suomi olisi tarvinnut nyt kertaluotoisen suuren miljardiluokan panostuksen, jolla kunnat ja alueet olisivat voineet rakentaa myös välttämätöntä infraa ja olosuhteita. Eli kansallisen ohjelman.

Tämä olisi voinut auttaa lahtelaisiakin päättäjiä linjaamaan esimerkiksi maauimalan tärkeydestä ympärivuotisen urheilukeskuksen tärkeänä osana. Maauimalan tarinassa sulkeutuu ja selkeytyy lahtelainen liikuntapaikkarakentamisen ympyrä kaikilla mausteilla. Kokonaissuunnitelmaa on työstetty jo 10 vuotta urheilukeskuksen kehittämiseksi ja nyt sanotaan, että aika loppui, kun ei ole suunniteltu ajoissa.

Toivottavasti joku perustelee vielä kunnolla rullahiihtoharrastajien ja asfaltin tarpeet Geopark-maisemaan Salpausselälle. Lenkkarit jalkaan kesällä ja antakaa lahtelaisille sitä mitä ne haluavat.

Ville Skinnari

En puutu politiikkaan paitsi sen verran, että Tampereen pormestari Kale Kummola joutuu väistymään. Hän on 79 ja kohtasi mielestään ikärasismia. Kale uhkasi poistua vaalitentistä, kun kyseltiin iästä. Ei poistunut, vaikka samaan aikaan oli Ilves-Tappara.

Sain lisätietoa Mane Litmasesta, 80. Hän on pelannut ainakin yhtenä kautena Kortteliliigaa liipolalaisessa Napakan Pallossa.

Kerrotaan, että Napakan pelejä oli seuraamassa viisivuotias Jari Litmanen. Saipa Jari oivaa oppia nähtyään mm. Ari monitoimimies Rivinojan, Pekka Sulppi ”en anna haastattelua” Luostarisen, Vesaajan veljesten, Kaitsu liimanäppi Kokon, Seppo ”maali melkein pelissä kuin pelissä” Hahlin ja monen muun muun taitavia otteita. Myös siitä voi oppia, miten palloa ei pidä potkaista.

Pallokentillä ja kiekkokaukaloissa iän myötä liike saattaa herpaantua. Toisaalta kokemus tuo järkeä, koheltaminen vähenee. Suosikkini Jan-Mikael Järvinen nousi maajoukkueeseen 37-vuotiaana. Mikä oivallus, mikä kiekon hallinta, mikä kaksinkamppailija koostaan huolimatta. Ottaisin Pelsuun, eikä johdu sukunimestä.

Pitäisikö olla huolissaan Suomen naishiihdosta? Valmennuksen päävastuun ottaa ties monennenko kerran Reijo Jylhä, ikä 64. Kyllä luotan Reijoon. Naiset lentävät ensilumilla.

Ote Sami Jauhojärven kirjasta. ”Kehtaakin tulla nuorten MM-kisoihin kännissä! Pian selvisi, ettei Jylhä humalassa ollut. Hänen olemuksensa ja esiintymisensä vain on sellainen, rento.” Vahva suositus Samin kirjalle.

Mäkihyppyvastuun soisin Janne Ahoselle, ei poikanen hänkään enää ja Kaisa Mäkäräinen voisi palata kisoihin. Ikä ei hidasta, eikä ole vienyt ampumatarkkuutta.

Pidän itseäni nuorena. Loppukevennys ei kosketa minua. Eihän? Tietokoneeni jumpitteli. Otin yhteyttä IT-tukeen. Ne kysyi, onko monta ikkunaa auki?

– Ei yhtäkään, mutta ovi on raollaan!

Rauhallista pääsiäistä.

Raine Järvinen

Hiljainen viikko hämmentää. Ainakin kirkkonäkökulmasta viikko on kaikkea muuta kuin hiljainen. Ehkä ajatus viikon hiljaisuudesta liittyy siihen, miten viikon aikana ollaan kristinuskon sanoman ytimessä ja Pyhän kokemisessa. Pyhän edessä, Jumalan edessä voi todeta psalmirunoilijan sanoin: ”Jumalan edessä mieleni hiljenee”

Toisaalta hiljaisuus voi liittyä myös suurien tunteiden herättämään hämmennykseen. Palmusunnuntain kiihkeästä odotuksesta, innostuksesta ja ilosta siirrytään pettymykseen, petokseen, pelkoon ja ahdistukseen, kun kiirastorstaina käy ilmi, että ystävä on pettänyt. Yhteinen ateria vaihtuu epävarmuuteen tulevasta. Jeesuksen rukoillessa Getsemanessa ja ystävien nukkuessa. Pitkäperjantaina viha, kosto, kauhu ja suru näyttelevät suurta roolia, kun ihmiset saavat päästää kaiken pimeytensä esille.

Olen usein miettinyt, missä joukossa olisin seisonut. Olisinko ollut Jeesuksen ystäviä, ollut kauhuissani ja pelännyt vai osa heitä, jotka huutavat: ”Ristiinnaulitse, meillä ei ole kuningasta” On helppo syyttää jotain toista ja etsiä syyllistä ulkopuolelta, kun itsellä on asiat huonosti.

Tai ehkäpä hiljaisen viikon hiljaisuus liittyy hetkeen, kun kaikki on päättynyt ja kaikki havahtuvat vihan vimmasta. Ehkä hiljaisuudessa on mukana häpeää siitä, mihin kaikkeen onkaan lähtenyt mukaan.

Pääsiäisaamun tapahtumat, tyhjä hauta ja Jumala, joka on kaikkea ihmisessä olevaa pimeyttä ja jopa kuolemaakin suurempi hiljentävät ja jopa mykistävät. Lopulta tunne, joka tyhjän haudan edessä nousee, on ehkä epäusko, ilo, riemu ja rakkaus. Suuria tunteita nekin, jotka suuruudessaan myös hiljentävät.
Hiljaisen viikon hiljaisuus ei ole tyhjää, vaan täynnä suuria tunteita ja tapahtumia.

Siunattua pääsiäisaikaa!

Hanna Rikkanen
pappi Launeen seurakunta

Kunta- ja aluevaalit käytiin sunnuntaina ja tulokset ovat taululla. Tulos on varsin odotettu, koska valtakunnan politiikka saneli nyt tuloksen. Kunta – tai aluetasolla keskustelu konkreettisista vaihtoehdoista jäi siten yllättävän vaisuksi esimerkiksi hoitoon pääsyn, koulukysymysten, työllisyyden tai elinvoimakysymysten osalta.

Perussuomalaisten murskatappio ei tullut yllätyksenä. Kokoomuksen apupuolueena PS on ollut siunaamassa kokoomuksen eriarvoistavaa politiikkaa heikentäen tavallisten suomalaisten selviämistä arjesta ja sortaen eniten niitä, joilla on jo muutenkin vaikeaa. Samaan aikaan kokoomuksen johdolla on suosittu kokoomuslaisten eli suurituloisten etuja ja toteutettu kokoomuksen ”kuiskaajien” laatimaa hallitusohjelmaa.

Tavallisen ihmisen on mahdotonta ymmärtää, miksi ajetaan rikkaiden verotuksen tai olutveron laskua, mutta samaan aikaan leikataan perustoimeentulosta opiskelijoilta, työttömiltä, yksinhuoltajilta ja eläkeläisiltä. Tai miksi suositaan yksityistä terveydenhuoltoa ja ajetaan alas julkista puhtaasti ideologisista syistä? Tai nostetaan potilasmaksut julkisella sektorilla tappiin, ettei pienituloisella ole enää varaa mennä edes sairaalaan. Asiakasmaksujen suuruudesta ei tosin keskusteltu täällä Päijät-Hämeessäkään, mitä suuresti ihmettelin. Vakavassa keuhkokuumeessa pitää olla rahaa lähes 70 euroa per vuorokausi, että lahtelainen pääsee PHKS:n vuodeosastolle. Kotona pääsee halvemmalla. Moni miettii miksi veroja enää kannattaa maksaa?

Kokoomus sai odotetun tuloksen. Mutta moni kokoomustakin äänestänyt varmasti miettii, koska Orpon lupaukset talouden kasvusta ja kohentumisesta todella tapahtuu. Velkaa Orpon hallitus on lupaustensa vastaisesti ottanut enemmän kuin edeltäjänsä – eli velkaantumisesta koronan ja sodan aikana syytetty – Marinin hallitus.

Isossa kuvassa kyse on suomalaisen hyvinvointivaltion alasajosta, joka aloitettiin työmarkkinoista ja viimeistellään nyt Sote – ja koulutussektoreilla. Orpon ja Purran hallitusohjelma lähti luomaan ”kasvun kaavalla” talouskasvua, mutta tuloksena tulikin negatiivinen talouskasvu ja tätä ei voi pelkästään muun maailman tai Euroopan piikkiin laittaa. Orpon ja Purran kasvun kaava ei yksinkertaisesti toimi. Rakennusalan alasajo tätä hyvä esimerkki. Yritysruumiita ja työttömyyttä on Suomi täynnä.

SOTE – sektorilla hallituspuolueilla on varmasti kiusaus kehysriihessä tiukentaa edelleen hyvinvointialueiden rahoitusta ja jättää ongelmien ratkaisut vaalivoittajille eli SDP:lle ja vasemmistoliitolle.

”Sitä saa mitä tilaa” sanoi Timo Soini ja voisi sen sanoa nykyiselle PS:n johdolle. Kauas on tultu SMP:n arvoista ja köyhän ihmisen puolustamisesta rötösherroilta. KELA:n pääjohtajakiemurat kertovat tästä enemmän kuin paljon ja tässäkin PS hiljaisena yhtiömiehenä hyväksyi kaiken.

Lahdessa ja Päijät-Hämeessä vaalien jälkeen suurin kysymys kuuluu, miten saataisiin ehkä eniten tarvittava muutos näivettämisen kulttuurista tekemisen ja rakentamisen kulttuuriin? Se muutos on enemmän korvien välissä kuin tuloslaskelmassa tai taseessa. Tähän palaamme vielä moneen kertaan kevään ja kesän aikana ennen kuin uusi valtuusto syksyllä aloittaa.

Ville Skinnari

Kohta on palmusunnuntai. Suomessa korvataan palmunoksat pajunkissoilla, täällä kun eivät palmut kasva eikä luonnossa ole vielä oikein mitään muuta elävää kuin pajunkissat. Niitä meillä koristellaan virpomavitsoiksi. Pajunoksia heilutetaan palmujen korvikkeena, kun otetaan vastaan Jeesus-kuningasta. Samalla toivotetaan terveyttä ja siunausta… kaikki tuoreeks’ terveeks’.

Aasikin on meillä aika vieras eläin. Meillä suomenhevoset olivat arkisia työeläimiä, niillä Jeesus olisi ratsastanut, jos hän olisi elänyt täällä pohjoisessa. Palmusunnuntain tapahtumissa pitää siis vähän täällä Suomessa soveltaa. Mutta yhtä en tästä kertomuksesta vaihda. Jeesus pysyy tapahtumien keskuksessa, häntä ei voi millään tai kenelläkään korvata.

Jeesus tuli Jerusalemiin juhlittuna auttajana, parantajana, opettajana, Jumalan lähettämänä messiaana. Kansa tunnisti hänet ja lauloi hoosiannaa. Jeesus lähti Jerusalemista kaupungin ulkopuolelle häväistynä ja pilkattuna, kuolemaan tuomittuna.

Jokaisella askeleellaan hän toteutti Jumalan tahtoa. Kaikessa Jeesus osoitti rakkauttaan ihmisiä kohtaan. Rakkaus ilmeni hyvissä teoissa, se tuli todeksi ristillä, kun Jeesus otti kantaakseen kaikkien ihmisten synnit. Hän levitti kätensä ja näytti: näääääin paljon teitä rakastan.

Riitta Särkiö

Lahden Reippaan Suomen Mestari vuodelta 1970 ja viisinkertainen Cup-Mestari Olavi Litmanen täyttää tämän kuun 17. päivä 80.

Keskikentän hidalgon pelipaikka oli keskikenttä. A-maaotteluita kertyi viisi, pääsarjassa maaleja syntyi 40 ja otteluita 170. Maalisyöttöjä Manena tunnettu taituri antoi lukemattomia määriä. Mane oli myös osaava taklaaja.

Nykyisin Manen voi kesällä tavata torilla. Sinne vaan rohkeasti juttelemaan. Tarina ei lopu! Ja rohkeimmat voivat pyytää nimmaria.

Olin Reippaan harjoituksissa usein pallopoikana. No, Manen palloja ei usein tarvinnut juosta hakemaan. Manen laukaus oli kova ja tarkka, joskus lipsahti linjuriasemalle.

Kortteliliigassa pelasin Manea vastaan. Muistan kuinka hän jo vähän iäkkäänä Suurmäen kentällä nappasi minulta pallon, kirmaisi karkuun ja huikkasi vielä perään, että kiinni et saa. Enkä saanut, luulen.

Mane on tunnettu myös Mansessa. Kalevi Nupponen on Manen lapsuuden ystävä. Poikien aika kului Launeen kentällä. Kille sanoo Manea hyväksi harjoittelijaksi ja joukkuepelaajaksi.

Ilpo Talvio lähettää terveisiä sanoin:- Kiitos, että nostit minut Reippaan edustusjoukkueeseen ja kiitos Puma-nappulakengistä. Muistan aina numero seiskan Kisapuistosta.

Mane pelasi Reippaassa jo juniorina. Hän myös valmensi peliuran jälkeen seurassa. Huhu kertoo, että peliuran huippuvuosina oli seurauskollisuus koetuksella, sillä ainakin kerran oli siirto naapuriseuraan allekirjoitusta vaille. Muste kuivui.

Kovapuheinen maalivahti Harri Holli äityy myös kehumaan Manea. Kaikki me yhdymme lämpimiin onnitteluihin.

Reipas hoi! Mielestäni olisi jo aika nimetä Mane Reippaan Kunnialegioonalaiseksi numero 80. Se kun on aikanaan unohtunut…

Raine Järvinen

Suomessa käydään sunnuntaina alue- ja kuntavaalit. Asiallisen kunta- ja sote keskustelun keskellä on syytä katsoa myös sitä tosiasiaa, mistä vaaleissa ei ole puhuttu. Samaan aikaan, kun leikkaukset ihmisten arjesta ja kaikkein heikommassa asemassa olevien palveluista ovat ajankohtaisesti pöydällä, Suomessa tehdään valtavan isoja linjauksia miljardien sitomista tuleville vuosille puolustukseen. Mistä kaikesta tämä on pois, jos Suomen talouskasvu kyntää edelleen, kuten viimeiset vuodet? Tästä ei ymmärrettävästi ole haluttu puhua. Tai siitä, miten monta miljardia Suomen kansallista varallisuutta on sulanut viimeisten vuosien aikana pörssissä (esim. Neste Oyj), kiinteistöjen arvoissa, yms. ja miksi? Tällä en tarkoita, että puolustukseen ei pitäisi panostaa, vaan haen tasapainoa, miten me jatkossa voimme rahoittaa yhteiskunnan lakisääteisiä peruspalveluita. Tai meillä ei esimerkiksi ole lääkehuolto ja saatavuus kunnossa (suurvalloilla Intia, Kiina, USA tässä jättirooli) me olemme tilanteessa, jossa aseita ei edes tarvita Euroopan ja Suomen kukistamiseksi.

Tähän liittyy suoraan Suomen kansantalouden tilanne ja tulevaisuus sekä oman teollisuutemme suorituskyky. Keskiviikkona ministeri Wille Rydman esitteli hallituksen teollisuuspoliittisen selonteon. Keskustelussa korostettiin ennustettavuuden merkitystä. Sitä hallitus ei ole tehnyt: poukkoilusta esimerkkinä makeisvero-sekoilu ja vaikutukset Fazerin – jätti-investoinnin lykkääntymiseen Lahdessa. Suomen talouskasvu on ollut vuonna 2024 negatiivinen eli -0,2 prosenttia. Nyt on iloittu sitä, että vienti on lähtenyt kasvuun ennen Trumpin tullilinjauksia. Onko todella näin? Ihmettelin itsekin tätä asiaa. Mistä se kasvu nyt olisi tullut? Tilastot eivät kuitenkaan valehtele. Vienti on kasvanut vuoden takaisesta, mutta miksi? Koska silloin Suomi oli lakossa. Mitään todellista kasvua tämä siis ei kuitenkaan ole. Orpon hallitus ei ole parantanut suomalaisten ulkomaankaupan eli viennin ja tuonnin kilpailukykyä, päinvastoin. Ilmeisesti ei vain eletä samassa maailmassa suomalaisen teollisuuden kanssa. Logistiikan kustannuksia on lisätty satama-, ja rata- ja väylämaksujen nostoilla samaan aikaan, kun Suomi on geopoliittisista syistä se viimeinen maili eli pääteasema koillisessa Euroopassa. Tai miten julkisuudessa suuren huomion saaneen Risto Murron työryhmän selvitys nyt palvelee Suomen kasvua? Puheenvuorossani sanoin, että odotin pääministeriltä enemmän. Miten Suomi ja EU nyt asemoi itsensä suhteessa muuhun maailmaan ja etenkin, miten Suomi nyt lähtee nopeasti tekemään kasvua sellaisten maiden kanssa, missä luottamusta edelleen on?

Lahdessa olisin toivonut vaalien alla enemmän visiointia ja tavoitteita esimerkiksi Lahden yhteyksien kehittämiseksi eri ilmansuuntiin. Nyt näyttää, että Orpon ja Purran hallitus on jättämässä poikittaisliikenteen rahoituksen esim. Lahti – Riihimäki välillä ilman tukea vuodesta 2030 alkaen. Lahden tulisi rakentaa myös paikallisia yhteyksiä ja esittää uuden seisakkeen rakentamista Hennalaan palvelemaan Etelä-Lahden asukkaita ja kasvua. Sen Etelä-Lahti ansaitsisi kaikkien viime vuosien takaiskujen jälkeen.

SOTE- sektoriin nykyisen kuuluva pelastustoimi on sekin saanut yllättävän vähän huomiota Lahdessa ja Päijät-Hämeessä. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan kannalta aivan keskeisistä toiminnoista. Siksi toivon, että Hyvinvointialue valitsee meille Päijät-Hämeen hyvin tuntevan pelastusjohtajan, jolla on vahva oman alueen ja henkilöstön tuki.

Ville Skinnari

Otsikon asiaa mietin, kun olen seuraillut Pelsujen mahalaskuja. Ei Lahti kuitenkaan ole sama kuin Pelicans, vaikka Suomessa seura tunnetaan ja se kiinnostaa. Siis en laita otsikkoon kysymysmerkkiä.

Lahdessa ei juuri nyt pärjätä aikuistasolla kummoisesti. Muistetaan kuitenkin kaukalopallon hopea ja ringeten pronssi. Kun vielä Pelsu hoitaa Jokerit ja LaBa nousee koriksessa, niin jo alkaa hymyilyttää ellei ihan naurata. Lahti is back!

Ja lisää hyvää mieltä tulee, kun muistutan lahtelaisesta junioriurheilusta. Siellä pärjätään. Kiekossa kamppaillaan mitaleista kahdessakin ikäluokassa, ringetessä jo mitali tuli. Salibandyssä on ollut voittoisa kausi, vaikka ihan loppuun ei riittänyt.

Tyttöjen 18-joukkue piinasi suurta Classicia Inka Tervon ja molari Anna-Sofia Marttiinin johdolla. P22:ssa LaSB taipui jatkoajalla Happeelle, vaikka porukka teki huiman nousun 5-5:een ilman maalivahtia, kiitos Joona Karjalaisen ja Pietari Porttikiven osumilla.

Yksilölajeissa lahtelainen nuori pärjää useassa lajissa kuten yhdistetyn Maailmanmestari Heta Hirvonen. Tervepäinen 16-vuotias menee vielä pitkälle Hiihtoseuran ja Lyseon opein.

Ilahduin, kun luin Hetan ajatuksia Lahden toisesta päälehdestä. ”Urheilu on aika paljon enemmän kuin pelkät tulokset. Elämässä on aika paljon muutakin kuin urheilu.” Kaikkea hyvää urheiluun ja elämään Heta.

Jos vielä joku urppaa Lahden urheilumainetta, niin pisteeksi iin päälle heitän Kortteliliigan. Se liikuttaa, luo tunnetta ja elämysten kautta terveyttä. Mitäpä sitä muuta! Jatkakaa harri helmiset ja muut!

Ai niin Pelicansin naiset kiekkoilivat sarjanousun, onnittelut. Jos eivät miesporukat miehisty, voisi otsikoksi jatkossa veivautua Lahti, naisurheilupääkaupunki. Ehdotan kovaa satsausta tyttölentikseen muiden lajien ohella.

Lopuksi muistutus, että Veikkausliiga alkaa. Siinä ei tänä vuonna pelaa FC Lahti, toki ensi vuonna taas pelaa. Odotukseni eivät ole muuttuneet. Kunpa HJK ei voittaisi. Mestari on Ilves tai Kups, sanokaa minun sanoneen.

Raine Järvinen