Kun maailma kamppailee olemassaolostaan koronapandemian kourissa, joutuvat kaikki pakosta arvioimaan omalta kohdaltaan elämän merkitystä ja arvoja sekä pohtimaan, mikä on todella tärkeää ja mikä pintakiiltoa ja suurta turhuutta. Urheilusta on tullut kuin vahingossa elämää suurempi asia, jota taitavat rikolliset ja liikemiehet manipuloivat ja hallitsevat mafiamaisin keinoin.
Olen tuhansien muiden suomalaisten kanssa suuri urheilun ja erityisesti jalkapallon ja koripallon intomielinen fanittaja sekä tyypillinen penkkiurheilun kannattaja CMore urheilukanavineen, mutta silti en koskaan ole sulkenut silmiäni niistä täysin uskomattomista rikoksista, joita urheilun nimissä tehdään ja ollaan tehty vuosikymmenien saatossa. Olen lukenut raportteja ja kirjoja näistä organisoiduista ja tahallisista maailman laajuisista rikoksista ja kirjoittanutkin niistä aika ajoin palstalleni ja yleisönosastoihin, saadakseni ihmiset ja kaltaiseni fanit tajuamaan, miten mädässä ammattiurheilun kehässä me lopulta liikumme. Ja miten vaikeaa valtiotasoisiin huijauksiin on puuttua!
Talouslehti Forbes julkaisee joka vuosi 100 maailman parhaiten ansaitsevan urheilijan nimet lehdessään. Vuonna 2019 listalla on ensimmäisenä Messi 127 miljoonaa dollaria, sitten Ronaldo 109 miljoonaa ja Neymar 105 miljoonaa dollaria. Formula-kuski Lewis Hamilton sijalla 13. ja Sebastian Vettel 30. Amerikkalaisia koripalloilijoita oli listalla yli 30 ja golffareita 12. Mutta uskomaton tosiasia on silti, että nämä urheilijoiden palkkiot ovat vain ”peanuts” eli pähkinöitä siinä ällistyttävässä urheilurikollisuuden vyyhdissä, missä miljardit dollarit liikkuvat liukkaasti ”hämärämiesten” taskuihin. Tämä korruptio on valtiotasoista. Tiedämme Qatarin jalkapallon MM-kisojen korruption, FiFA:n Blatterin petokset ja lahjusskandaalit ja sopupelit, Dohan MM-kisat, Venäjän valtiollisen dopingin ja siellä järjestetyt jalkapallon MM-kisat ja talviolympialaiset. Luetteloa voisi jatkaa pitkälle, mutta tässä pienessä artikkelissa ja mielipiteessä, se ei ole mielekästä.
Olen nyt pandemiakaranteenissa lukenut kaksi huikeaa teosta, joita suosittelen kaikille urheilusta kiinnostuneille faneille siksi, että urheilu elämäsämme asettuisi oikeisiin mittasuhteisiin muun elämän kanssa. Ensimmäinen on tosin englantilainen, mutta ei silti Shakespearea. ”The Fall of House of FIFA – The Multimillion Dollar Corruption at the Heart of Global Soccer”. Toinen juuri lukemani kirja on Declan Hillin ”Maksetut maalit”. Nämä kirjat avasivat Matti Meikäläiselle täysin uskomattomat näkymät urheilurikollisuudesta. Declanin kirjassa on haastateltu yli kahtasataa ”syväkurkkua”, jotka avaavat millaisissa mitoissa tätä urheilurikollisuutta maailmalla harrastetaan! Onko puhdasta urheilua enää olemassakaan? Maksammeko liikaa urheilijoille? Ja se tärkein; Kuinka paljon urheiluorganisaatioihin valuu veronmaksajien rahaa, joka päätyy pelkästään organisaatioiden ylläpitämiseen ja sen pitäjille?
Olen kirjoitellut Omalähiöön jo lähes 30 vuotta nimimerkillä Melastelua. Nyt kun oma Etelä-Lahden ”Pikkujättiläisemme” joudutaan pandemian takia sulkemaan joksikin aikaa, kiitän uskollisia lukijoitani saamastani kivasta palautteesta ja toivotan kaikille karanteenin sietokykyä. Toivottavasti syssymällä tätäkin muistellaan ainutlaatuisena kokemuksena.
Juhani Melanen
Kiitos Jussi taas hyvästä kirjoituksesta.