Julkiset palvelut tukevat työntekoa

Kokoomus haluaa yksityistää kaiken ymmärtämättään

Hetemäen työryhmä on oikealla asialla noin yleensä, mutta se ei ymmärrä, että verorahoitteiset julkiset palvelut tukevat työntekoa.
Suomessa verotusta ei voi tarkastella irrallaan julkisista palveluista. Työryhmä ei ole halunnut käsittää ja on jättänyt esitykseensä aukon, joka olisi pitänyt tukkia. Ylin marginaaliveroaste jäisi yhä selvästi korkeammaksi kuin pääomatulovero. Samalla työryhmä esittää yhteisöveroasteen reipasta laskua. Tukeeko taloustieteellinen tutkimus tätä?
Työryhmä tuntuu uskovan verokilpailun suosiollisiin vaikutuksiin Suomessa. Maailman taloustieteellinen tutkimus ei tue silti tätä väittämää.
Nimittäin suurilla mailla ei ole verokilpailun tarvetta, ja miten siitä Suomen kaltaiset syrjäiset maat hyötyisivät; ei mitenkään.
Suomessa on sellainen tilanne, että verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloja yhä vähemmän. Täysin väärä uusliberalistinen ajattelu, joka syöksi koko maailman lamaan, on meilläkin hoettu mantra rikkaiden keskuudessa.
Vuodesta 1993 ansiotuloja ovat suurituloisemmat muuttaneet kilvan pääomatuloiksi. Tätä yritettiin tukkia viimeksi vuonna 2005, mutta silloin järjestelmään jäi tai jätettiin valtava aukko: vakavaraisten listaamattomien yritysten omistajat voivat nostaa huomattavan osan osinkotuloistaan verottomana.
Historiallisessa tarkastelussa nämä Milton Fridemanin ja Thatcherin talousopit ovat karahtaneet kiville. Tämän ideologian kannattajat uskovat ja sanovat, että kulutusverotuksessa ihmiset voivat itse valita, minkä verran maksavat veroja. Valitettavasti totuus on se, että vain äveriäät voivat.
Linjaus on siis väärä. Hyödykeverot vaikuttavat työnteon kannustimiin yhtä paljon kuin tulovero.
Nyt Hetemäen työryhmä esittää marginaaliveron laskua kaikissa tuloluokissa, ylimmässä eniten.
Tieteellistä näyttöä on kuitenkin siitä, että tehokkain tapa edistää verotuksella työntekoa on alentaa pienempien ansiotulojen veroja.
Kun verot peritään työtulon sijasta tavaroiden ja palveluiden hinnoissa, progressiivinen vero vaihtuukin yllättäen tasaveroksi.

Julkiset palvelut on säilytettävä

Suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa kaikkien koulu-, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluita ei saa yksityistää vain muka tehokkuuden nimissä.
Jos julkinen valta haluaa, sillä on kyllä keinonsa turvata palvelunsa. Valtion rooli olisikin ja voisi olla uudenlaisen ajattelun käynnistäjänä.
Eivät vanhat aatteet: vapaus, veljeys ja tasa-arvo ole menettäneet mielekkyyttään. Tasa-arvo parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Vapaus taas synnyttää luovuutta ja työ lisää vapautta.
Meillä ei ole varaa jakaa tätä kansaa ykkös, kakkos- ja kolmosluokan vaunuosastoihin. Sisu ja työnteko ovat ne asiat, jotka luovat ja tekevät hyvinvointia tänne Härmään. Se voi tapahtua vain sydämellä – oikeudenmukaisuudella. Tämä taas on tahdon asia.
Tarvitaan laaturemonttia, jotta keskiluokka ei hylkäisi yhteisten palveluiden käyttöä.
Tämä vaatii työelämän inhimillistämistä ja pitempää työuraa.
Silti välittämisen ainoa ja jaloin muoto ei ole keskiluokalle sälytetty veronmaksu.

 

KOLUMNIT -arkisto

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011