Lahti ei voi hyvin

Kuluvalla viikolla julkaistiin Lahden hyvinvointikertomus vuosille 2017–2020. Selvityksen mukaan iso osa ihmisistä voi hyvin ja moni mittari näyttää vihreää, esimerkiksi väestön kasvun ja kansainvälistymisen osalta. Kokonaiskuva on kuitenkin synkkä. Työttömyystilanteemme jatkuu vaikeana eikä koulutustasokaan ole noussut riittävästi. Toimeentulotuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on paljon. Listalle mahtuvat myös mielenterveysongelmat, vähäinen liikunta, runsas tupakointi ja syrjäytyminen. Lahti junnaakin tilastoissa pääosin kaupunkien keskitason alapuolella. Lahden kaupungin oma hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisyn työ vaatii uutta kunnianhimoa ja organisointiakin. Osaamista eri organisaatioista ja järjestöistä kyllä löytyy.

Erityisesti nuoret tarvitsevat nyt tukea. Työttömien ja kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on kasvanut ja erilaiset mielenterveysongelmat vaivaavat monia. Esimerkiksi lukiolaisten ahdistuneisuus on Lahdessa kolmanneksi korkeinta kaupunkien välisessä vertailussa. Lukion keskeyttäviä taas on viimeisimpien lukujen mukaan noin 4,1 %, mikä on kolmanneksen keskimääräistä enemmän. Yksi ongelmien juurisyistä on nuorten päihdekokeilut ja -käyttö, jotka vievät pohjaa elämänhallinnalta.

Merkittävä osa Lahden haasteista ylipäätään kytkeytyy päihteiden runsaaseen määrään. Alkoholi ja huumausaineet rokottavat paitsi ihmisten ja perheiden terveyttä, mikä näkyy esimerkiksi lastensuojelun kasvavina jonoina, myös aiheuttavat jännitteitä katukuvassa. Lahden kaupungin kyselyssä 30 % vastaajista koki rikokset ja järjestyshäiriöt melko tai hyvin suureksi ongelmaksi. 21 % vastaajista taas ilmoitti välttävänsä kilometrin säteellä asuinpaikastaan vähintään yhtä ja 17 % useampaa paikkaa väkivallan uhan vuoksi. Keskustan alueet, kuten Trion seutu, kirjaston puisto sekä Anttilan ja vanhan terveysaseman ympäristö, ja osa lähiöistä korostuivat vastauksissa.

Nämä ovat hälyttäviä lukuja. Yhdenkään lahtelaisen ei tulisi kokea turvattomuutta missään päin kaupunkia. Huumeet ja niihin liittyvät häiriöt on saatava pois Lahden katukuvasta ja riippuvuuteen ajautuneille on ohjattava enemmän tukea. Keinovalikoimassa on oltava mukana niin ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, jalkautuva nuorisotyö, ohjattu harrastustoiminta kuin poikkihallinnollinen viranomaistoiminta. Näihin on myös laitettava riittävästi resursseja. Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tuki on useimmiten se, jolla saadaan parhaimmat tulokset aikaan. Hämeen poliisin ja muiden viranomaisten kanssa haemme ratkaisuja jatkuvasti, uusiakin sellaisia.

Toinen ratkaiseva kysymys on, miten koronasta päästään yli. Lahdessakin moni raiteillaan ollut asia, kuten jo hieman parempaan kääntynyt työllisyystilanne ja kaupungin hyvä talous, ovat joutuneet nyt koetukselle. Viimeisen vuoden aikana kerääntynyt palveluvelka ja ikäihmisten yksinäisyys tulevat lisäämään painetta sote-palveluihin samalla, kun mielenterveysongelmat ja nuorten syrjäytyminen ovat saaneet lisää vettä myllyyn. Ratkaisevaa on, miten saadaan paitsi paikattua inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja myös rakennettua kestävää kasvua.

Mutta löytyy Lahdesta myös onnistumisia. Liikunta on perinteisesti ollut yksi näistä. Lasten ja nuorten terveyden edistämisessä olemmekin juuri liikuntasektorin osalta keskiarvon paremmalla puolella, ja esimerkiksi seuratoiminta pyörii hyvin. Myös kaupunkilaisten osallistumiseen palveluiden ideointiin ja suunnitteluun on panostettu, ja viime marraskuussa otettiin käyttöön uusi osallisuus- ja lähidemokratiamalli. Työllisyyden kuntakokeilun pitää tuoda henkilökohtaista palvelua sitä tarvitseville.

Lopputulema on, että Lahdelta löytyy kaikki mahdollisuudet ratkaista kipukohdat ja pärjätä kilpailussa muiden suurten kaupunkien kanssa. Olemme ympäristökaupunki, jonka asukkaiden hyvinvointi on sidoksissa paikalliseen elinvoimaan. Iso osa Lahden haasteista on rakenteellisia, ja siksi ratkaisujakin on uskallettava hakea ennakkoluulottomasti.

Hallitus on tukenut kaupunkeja taloudellisesti niin paljon, että liikkumavaraa on. Sen kertoo Lahden kaupungin ja Hyvinvointiyhtymän tulos viime vuodelta. Nyt se resurssi ja liikkumavara pitää käyttää lahtelaisten hyväksi konkreettisilla teoilla. Sitä varten se raha on myönnetty. Vai pitääkö valtion jatkossa todella tiukasti korvamerkitä raha siten, että se todella menee siihen tarkoitukseen mihin se on tarkoitettu?
Lahden poliittisten päättäjien ensisijainen tehtävä tässä on varmistaa, että resursseja käytetään oikeaan tekemiseen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
Lahden tapahtumapalvelut uusiksi – KOKO Lahti muuttuu Eventum Lahti Oy:ksi
Eero Seesvaara: Lahti Energian tuloksenkantokyky ei ole uhattuna lähitulevaisuudessakaan
Stubb vei äänet Liipolassa – Kaksinkamppailu oli muutoin tasaista Etelä-Lahdessa
Jorma Ratia: Perussyy Lahti Energian myynnin tarkastelulle on Lahden talouden tassapainottaminen
Kansanedustaja Mika Kari: Lahti Energian myyntiin tulisi hakea myös valtuuston näkemys
Launeelaiset tekivät juoksuhautakynttilöitä rintamalle Ukrainaan
Erityisavustaja Tuomas Sorsa: Raiteet tulevat tutuiksi sekä työmatkalla että työtehtävissä
Lahti Energian myynti olisi suuri strateginen muutos kaupungin taloudessa
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Energiayhtiön mahdollinen myyntipäätös kuuluu valtuustolle
Lahden valtuusto on paljon vartijana Lahti Energian myyntisuunnitelmissa – riittääkö sen pätevyys?
Kansalaisaktiivi Petri Alastalo: Kaupunkilaisten omistamaa sähköyhtiötä ei saa myydä pääomasijoittajille
Seurakuntapappi Mari Ruuska: Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Sivistyslautakunnan jäsenet esittivät kritiikkiä Digionen lisärahoitustarpeesta
Rehtori Kari Ratia: Salinkallion peruskoulu lopetettiin kepulikonstein – Nyt sitä kannattaisi hyödyntää erilaisiin uusiin toimintoihin
Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
ARKISTO