Ville Skinnari

Keskussairaalan uudistaminen tarvitsee nopean ratkaisun

Päijät-Hämeen keskussairaalan (PHKS) uuden rakentamisvaiheen (RV 7) päätöksenteolla on kiire. PHKS on jo nyt joutunut erilaisiin tilapäisratkaisuihin siirtämällä leikkaustoimintaa päivittäiskirurgian tiloihin. Tällä viikolla keskustelemme sosiaali – ja terveysministeriön kanssa uuteen rajoittamislakiin lupa-asioista, jotta voisimme tehdä myönteisen päätöksen Hyvinvointiyhtymän hallituksessa ensi tiistaina. Muuten uhkana on hankkeen viivästyminen jopa vuodella ja se tietäisi suuria ongelmia henkilöstön lisäksi koko toiminnalle. Väistötilat tai parakit eivät ole paikka sairaalatoiminnalle.

Vierailin viime viikolla eduskunnan puhemiehen valtuuskunnassa Japanissa. Tapasimme mm. pääministeri Aben, ulkoministerin ja aktiivisia Suomi yhteistyön tekijöitä Japanin parlamentissa. Korean tilanteen lisäksi keskustelimme mm. kauppapolitiikasta, ydinenergiaturvallisuuden yhteistyön tiivistymistä, matkailuyhteistyöstä sekä Neuvola-konseptin laajentamisesta Japanissa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen alueen sahoille Japani on tärkeä markkina. Samoin entistä enemmän myös elintarvikealalle.

Japanilaisia kiinnostaa Suomi ja myös Lahti. Sibelius ja muotoiluosaaminen tunnetaan hyvin, ympäristöosaamista arvostetaan ja talviurheilussa Lahti tiedetään. Lahtelaisista tuotteista lonkero on lanseerattu Japanissa ja keulakuvana on F 1-kuljettaja Kimi Räikkönen. Syksyllä Lahdessa vieraili mm. japanilainen kolme miljardin liikevaihdon Muji-konserni oli kiinnostuneita sijoittamaan lahtelaiseen design-hotelliin. Vaihtoehtoina heillä toki ovat kaikki eurooppalaiset suurkaupungit ja Suomesta historiallisesti merkittävä Porvoo. Lahden haasteena oli tässäkin jälleen kerran se, että mitään olemassa olevaa suunnitelmaa yhteistyöhankkeelle ei ole olemassa tai valmisteilla. Kukaan ulkomainen sijoittaja ei yksin ota riskiä vieraassa maassa ja kulttuurissa. Varaympäristöministeri Ito saapui myös Lahteen tutustumaan jätealan osaamiseen ja energiaratkaisuihin. Kiitos Iton ja muiden japanilaisten lahtelaisten vetämä puhtaiden teknologioiden sijoitustapahtuma järjestetään syksyllä Kiotossa.

Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen on aina kannattava investointi. Liikunnan myönteisistä vaikutuksista terveydenhuoltomenojen ja tuottavuuskulujen alentamiseksi, koululaisten oppimisen parantamiseksi, liikenteen päästöjen vähentämiseksi, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai maahanmuuttajien kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan on tutkittu paljon. Se ei ole kuitenkaan johtanut liikunnan aseman vahvistumiseen tai konkreettisiksi teoiksi. Heinolassa on otettu liikuntaneuvonta kiinteäksi osaksi terveyskeskuksen toimintaa: ravinto, uni ja liikunta tulee olla tasapainossa. Se on usein riittävä toimenpide moneen sairauteen. Sama malli tulee ottaa käyttöön koko Päijät-Hämeessä. Se tarkoittaa noin 50 liikunnanohjaajan työpanosta. Investointi, joka maksaa kunnille itsensä nopeasta takaisin. Riittämätön liikunta väestötasolla näkyy jo nyt miljardien eurojen yhteiskunnallisina kustannuksina, jotka tulevat väistämättä kasvamaan väestön ikääntymisen myötä.

Lahdessa on nyt aivan oikein käynnistynyt keskustelu urheilu– ja liikuntarakentamisen merkityksestä ja erilaisista vaihtoehdoista. Virkamiesten ja hallinnon suhtautumisessa uusiin yritysvetoisiin ratkaisuihin onkin parantamisen varaa verrattuna muuhun Suomeen. Yksityinen raha ei ole Lahteen löytänyt ja siksi on ehkä totuttu siihen, että vain kaupunki voi olla hankkeita tekemässä. Tosin hankkeet ovat olleet auttamatta liian pieniä tai rakennettu väärin, jotta niiden ympärille voisi rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pitää tarkoittaa konkreettisia tekoja. Lahti kiinnostaa edelleen valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti urheilu- ja liikunta-alan toimijoita. Kansanedustajan tehtävä on ajaa oman kaupungin ja maakunnan ihmisten tärkeitä asioita sekä tehdä uusiakin avauksia. Eduskunta on monessa mielessä näköalapaikka muun Suomen ja kansainvälisenkin kehityksen näkemiseen. Pallo on nyt Lahdessa ja toivottavasti pääsemme rakentamaan uusia kokonaisuuksia, jotka herättävät myös kansainvälistä kiinnostusta sekä tuovat Lahteen uusia asukkaita ja turisteja. Muuten Lahti ei kasva eikä kehity muun Suomen ja maailman tahdissa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO