Eduskunnassa käytiin kuluneella viikolla lähetekeskustelu Suomen muuttunutta turvallisuusympäristöä käsittelevästä hallituksen ajankohtaisselonteosta. Nyt on eduskunnan ja sen valiokuntien vuoro käsitellä Ukrainan ja maailman tapahtumien vaikutusta Suomeen ja tehdä sen edellyttämää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. Avoimelle ja parlamentaariselle keskustelulle on annettava sen edellyttämä aika. Harkintaa on tehtävä huolella, mutta viivyttelemättä. Keskustelua Suomen turvallisuudesta käydään hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.
Eduskunta aloitti myös hallituksen julkisen talouden suunnitelman käsittelyn. Vuodet 2023–2026 kattavassa suunnitelmassa linjataan valtion varainkäytöstä. Kehysriihessä valmisteltu suunnitelma tuo lisää rahaa esimerkiksi Suomen turvallisuuden vahvistamiseen ja kestävän kasvuun vauhdittamiseen. Esimerkiksi tutkimus- ja kehityspanoksia korotetaan 350 miljoonalla eurolla. Myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla. Varautumisessa on tärkeää katsoa huoltovarmuuden osana väestösuojelun tilaa ja parantamisen tarpeita, vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli. Suomessa on EU:n kattavin väestönsuojainfrastruktuuri, sekä suunnitelmia väestön suojaamisen osalta. Muuttunut turvallisuustilanne edellyttää kuitenkin väestönsuojelun ja väestönsuojakannan kehittämisen sekä resurssitarpeiden tarkistamista, mikä toteutetaan valtakunnallisella selvitystyöllä. Tämä koskee myös Lahtea ja Päijät-Hämettä.
Omassa puheenvuorossani eduskunnassa korostin selontekojen yksimielisyyden ja merkitystä eduskunnassa. Se on ollut perinteemme pitkään ja luonut samalla sisäistä yhtenäisyyttä ja turvallisuutta. Talous, työ ja toimentulo ovat maamme kestävyyden ytimessä nekin. Avainasemassa on työllisyys ja tuottavuus. Kasvu edellyttää osaamista ja siksi niin valtakunnallisesti kuin Päijät-Hämeessä on turvattava koulutuksen resurssit. Kaikkien työpanosta tarvitaan ja työllä on aina iso arvo.
Koko eduskuntaa ja Suomea kosketti viime viikolla suuri suru. Pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Ilkka Kanerva oli nukkunut pois. Ikenä tunnettu Kanerva oli yksi suurista, aina läsnä ja aina aikaa asioille, suurille ja pienille. Hänen uransa suomalaisessa politiikassa on ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen monella tavalla. Kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 toiminut Kanerva oli historian pisimpään eduskunnassa ollut edustaja.
Kokemuksensa ja osaamisensa puolesta Kanerva näkyi ja kuului eduskunnassa. Ikeä arvostettiin yli puoluerajojen, koska hän oli rakentaja, pelintekijä. Isäni Joukon pitkäaikaisena kollegana puhuimme Iken kanssa usein menneistäkin, siitä miten Suomea oli rakennettu ja pitää rakentaa, siitä miten tärkeää on puhua ja käydä dialogia yli puoluerajojen jatkuvasti, olimme me sitten hallituksessa tai oppositiossa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli Iken tekemisen keskiössä, koska hän näki – aivan oikein – sen merkityksen, tärkeyden ja heijastukset kaikkeen muuhun. Urheilua hän ei koskaan unohtanut eikä kulttuuriakaan. Viimeisen keskustelumme kävimme eduskunnan saunalla. Se oli hänelle tärkeä paikka. Se oli usein paikka, missä saimme puhua rauhassa, aivan kaikesta. Lepää rauhassa Ike.
Ville Skinnari