Velkaraha pyörittää maailmaa – voiko näin jatkua?

Yksitoista vuotta sitten vuonna 2008 finanssikriisi hyökyi päälle kuin entinen höyryveturi. Lehman Brothers kaatui ja koko maailman talous oli vaakalaudalla samalla tavalla kuin Venezuela tänään. USA:n rahamarkkinarahastot, joita pidettiin kaikkein varmimpina sijoitusrahastona ja erinomaisena vaihtoehtona pankkikitalletuksille, jonka ei kerta kaikkiaan uskottu voivan tehdä
tappiota, ilmoitti, että se oli painunut tappiolle. ”Break the buck” tarkoitti juuri tätä.

Lehman Brothersin lainojen monimutkaisten sijoitusinstrumenttien ja kestämättömien asuntolainojen takia tapahtui mahdonton. Kapitalistinen maailma rutisi liitoksissaan. Paul Paulson, joka oli Yhdysvaltojen valtiovarainministeri ilmoitti, että USA:n liittovaltio takaa rahastomarkkinat. Sanalla sanoen luotiin maailmaan lisää rahaa tyhjästä. Elvytetään! Elvytetään!

Olen yrittänyt ymmärtää nykyistä maailman taloutta tutustumalla alan kirjallisuuteen. Seuraan netissä maailman velkakelloa ja pyörittelen päätäni, kuten monet muutkin. Eihän tämä näin voi mennä iäti? Kaikki painettu raha on velkaa, joku on velkaa jollekin ja jos kaikki velat maksettaisiin takaisin, niin raha häviäisi kierrosta kokonaan. Tämä johtuu siitä, että maailman yhteenlaskettu velkamäärä on suurempi kuin maailman yhteenlaskettu rahamäärä.

Jokainen maailman asukas on velkaa 25 000 dollaria! Näin vain on, vaikka 1,2 miljrdia ihmistä, maailman 8,0 miljardista ihmisestä, tulee toimeen päivässä alle kahdella dollarilla. Maailman velan määrä on uskomattomat 82,3 biljonaa dollaria. Meillä on siis enemmän velkaa kuin rahaa. Suomessa Sipilä yritti vähentää velkataakkaa. Vaaleissa vaaditaan taas lisää rahaa. Mitäs kun halvalla korolla saa! Periaattena on kaikkialla se, että pankit eivät vastaa eri tarkoituksiin. Pankit maksattavat tappionsa ja maksusitoumuksensa uskollisilla kansallisilla veronmaksajillaan. Mitään riskejä niillä ei ole.

Tehokkain tapa on pestä rahaa ja ottaa siitä itselle riittävä siivu. Loistavia esimerkkejä riittää: Danske Bank, Nordea ja Swedbank. Rahaa niissä on pesty yli 200 miljardia euroa. Summa on viisi kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Luvut ovat käsittämättömiä!

Suosittelen kaikille erinomaista Adam Toosen kirjaa ”Crached: How a decade of financial crieses changed the world”. Suomennosta ei vielä valitettavasti ole, mutta keskikoulun englannillakin ymmärttää sen, että kukaan ei ymmärrä tätä helvetin jargoniaa! Sen tajusin Toosen kirjasta, että pankit eri puolilla maailmaa olivat liian heikosti pääomitettu ja valvonta aivan liian lepsua. Toinen syy oli näiden rikollisten ”bangstereiden” eli pankkiirien uskomaton ahneus ja röyhkeys. Tilanne oli vain vuoden hallinnassa. Tänään pankit tahkoavat osakkeenomistajilleen taas rahaa aivan samalla tavalla, itse asiassa mikään ei ole muuttunut.

Globaalisaatiosta on tullut monelle kirosana, koska pankit pelastettiin. Nyt uskotaan taas protektionismiin. Syynä ovat digitalisoituneet rahamarkkinat, ahneus, riskit, joita ei tunneta, strukturoidutut sijoitusinstrumentit. Näistä eivät saa selvää edes finanssimatemaatikot ja fyysikot! Quantit viev! Onneksi perinteiset rahoitusmarkkinat muuutuvat virtuaalirahoiksi. Mikään ei enää yllätä! Demokratiassa voisimme vaikuttaa tähän kaikkeen lainsäädännällä, mutta tätä ei haluta. Miksei Tobinin vero edes kokeilla?

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
ARKISTO