Velkaraha pyörittää maailmaa – voiko näin jatkua?

Yksitoista vuotta sitten vuonna 2008 finanssikriisi hyökyi päälle kuin entinen höyryveturi. Lehman Brothers kaatui ja koko maailman talous oli vaakalaudalla samalla tavalla kuin Venezuela tänään. USA:n rahamarkkinarahastot, joita pidettiin kaikkein varmimpina sijoitusrahastona ja erinomaisena vaihtoehtona pankkikitalletuksille, jonka ei kerta kaikkiaan uskottu voivan tehdä
tappiota, ilmoitti, että se oli painunut tappiolle. ”Break the buck” tarkoitti juuri tätä.

Lehman Brothersin lainojen monimutkaisten sijoitusinstrumenttien ja kestämättömien asuntolainojen takia tapahtui mahdonton. Kapitalistinen maailma rutisi liitoksissaan. Paul Paulson, joka oli Yhdysvaltojen valtiovarainministeri ilmoitti, että USA:n liittovaltio takaa rahastomarkkinat. Sanalla sanoen luotiin maailmaan lisää rahaa tyhjästä. Elvytetään! Elvytetään!

Olen yrittänyt ymmärtää nykyistä maailman taloutta tutustumalla alan kirjallisuuteen. Seuraan netissä maailman velkakelloa ja pyörittelen päätäni, kuten monet muutkin. Eihän tämä näin voi mennä iäti? Kaikki painettu raha on velkaa, joku on velkaa jollekin ja jos kaikki velat maksettaisiin takaisin, niin raha häviäisi kierrosta kokonaan. Tämä johtuu siitä, että maailman yhteenlaskettu velkamäärä on suurempi kuin maailman yhteenlaskettu rahamäärä.

Jokainen maailman asukas on velkaa 25 000 dollaria! Näin vain on, vaikka 1,2 miljrdia ihmistä, maailman 8,0 miljardista ihmisestä, tulee toimeen päivässä alle kahdella dollarilla. Maailman velan määrä on uskomattomat 82,3 biljonaa dollaria. Meillä on siis enemmän velkaa kuin rahaa. Suomessa Sipilä yritti vähentää velkataakkaa. Vaaleissa vaaditaan taas lisää rahaa. Mitäs kun halvalla korolla saa! Periaattena on kaikkialla se, että pankit eivät vastaa eri tarkoituksiin. Pankit maksattavat tappionsa ja maksusitoumuksensa uskollisilla kansallisilla veronmaksajillaan. Mitään riskejä niillä ei ole.

Tehokkain tapa on pestä rahaa ja ottaa siitä itselle riittävä siivu. Loistavia esimerkkejä riittää: Danske Bank, Nordea ja Swedbank. Rahaa niissä on pesty yli 200 miljardia euroa. Summa on viisi kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Luvut ovat käsittämättömiä!

Suosittelen kaikille erinomaista Adam Toosen kirjaa ”Crached: How a decade of financial crieses changed the world”. Suomennosta ei vielä valitettavasti ole, mutta keskikoulun englannillakin ymmärttää sen, että kukaan ei ymmärrä tätä helvetin jargoniaa! Sen tajusin Toosen kirjasta, että pankit eri puolilla maailmaa olivat liian heikosti pääomitettu ja valvonta aivan liian lepsua. Toinen syy oli näiden rikollisten ”bangstereiden” eli pankkiirien uskomaton ahneus ja röyhkeys. Tilanne oli vain vuoden hallinnassa. Tänään pankit tahkoavat osakkeenomistajilleen taas rahaa aivan samalla tavalla, itse asiassa mikään ei ole muuttunut.

Globaalisaatiosta on tullut monelle kirosana, koska pankit pelastettiin. Nyt uskotaan taas protektionismiin. Syynä ovat digitalisoituneet rahamarkkinat, ahneus, riskit, joita ei tunneta, strukturoidutut sijoitusinstrumentit. Näistä eivät saa selvää edes finanssimatemaatikot ja fyysikot! Quantit viev! Onneksi perinteiset rahoitusmarkkinat muuutuvat virtuaalirahoiksi. Mikään ei enää yllätä! Demokratiassa voisimme vaikuttaa tähän kaikkeen lainsäädännällä, mutta tätä ei haluta. Miksei Tobinin vero edes kokeilla?

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO