Voimaa vai rauhaa?

Suomessa poliittinen keskustelu on keskittynyt kunnallisvaalien ja hallituksen puoliväliriiheen. Lopullisia linjauksia on luvassa ensi viikon alussa. Yllätyksiä on varmasti tulossa, koska hallitus halusi lykätä monta asiaa kuntavaalien yli. Hyvä uutinen on, että yritystukia tullaan leikkaamaan 200 miljoonaa euroa. Tämä raha laitetaan tutkimukseen ja kehitykseen.

SOTE:n valinnanvapaudesta hallituspuolueet neuvottelevat edelleen. Sotku on suuri hallituksen sisälläkin. Perjantaina on luvassa ratkaisuja. 60 miljoonan euron porkkanaraha maakuntiin valuu toteutuessaan suoraan yksityisille palveluntuottajille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä julkinen puoli ei ole valmis näin nopealla aikataululla yhtiöitettyyn palvelutuotantoon. Raha menee suoraan yksityisten terveysyhtiöiden taskuun. Tätä se markkinatalous ilmeisesti täällä Euroopan Amerikassa tarkoittaa. Suuret vakuutusyhtiöt tulevat saamaan lisää asiakkaita ja voittamaan – taas kerran.

Ministereiden määrää ollaan lisäämässä kesän aikana. Perussuomalaiset haluavat pitää oikeusministerin salkun ja tehtävään halutaan uusi kesäkuussa valittava puheenjohtaja. Kokoomus saa tässä mallissa myös lisäsalkun, jolloin nimitetään opetusministerin oheen uusi urheilu- ja kulttuuriministeri. Halukkaita tehtävään riittää – saa nähdä valitaanko Harry Harkimo unelmapaikalleen. Mielipiteitä ja yritystä häneltä ei ainakaan puutu. Keskustalle tullee ympäristö- ja asuntoministerin lisäksi maa- ja metsätalousministerin paikka. Sitä he eivät muille anna. Jari Leppä on selkeä valinta, jos hän vain tehtävään haluaa.

Suomi ei ole saari

Samaan aikaan maailmalla jännitteet kasvavat eri puolilla. Lähi-Idän kriisille ja Syyrian kärsimyksille ei ole loppua näkyvissä. Korean niemimaan tilanne varoitti maailmaa todellisen suursodan uhasta. Kun Pohjois-Korea, Kiina, Venäjä, USA ja Japani ovat toistensa iholla, voi alueella tapahtua mitä tahansa. Mitä tapahtui Pohjois-Korean ydinkokeelle viime hetkellä? Painostettiinko Pohjois-Korea toteuttamaan ydinkoe ”suutarina”, kun Trumpin twitteri lauloi jo kaikkea muuta kuin diplomaattista ratkaisua?
Rauhan ja liennytyksen sijaan uskotaan aseiden ja sodan voimaan. Vai halutaanko vain ylläpitää jännitteitä, kriisejä ja sotia?

Suomi ei ole saari eli meidän on oltava mukana kansainvälisessä päätöksenteossa. Euroopan Unioni on meille tärkein ja vaikutusvaltaisin työkalu. Ensi viikolla vierailemme eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. New Yorkissa keskustelemme YK:ssa mm. kansainvälisen terrorismin tilanteesta ja ISIS-järjestön toiminnasta. Washingtonissa tapaamme amerikkalaisia kollegoita, joiden mielenkiinto Suomea kohtaan liittyy Venäjä-suhteeseemme ja laajemmin arktisen alueen tulevaisuuteen. Kanadassa pääministeri on tehnyt rohkeaa ja hyvää jälkeä maahanmuutossa ja noussut suurten valtiomiesten joukkoon.

USA:ssa kiinnostaa moni asia. Miten talouden kasvu jatkuu vai jatkuuko? Keskustelemme kongressiedustajien ja senaattoreiden kanssa mm. Korkeimman oikeuden roolista ja merkityksestä. Presidentti Trumpin ensimmäiset 100 päivää vallassa ovat olleet ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta karmeaa seurattavaa.

Suomen EU-politiikka on hukassa

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuonna 2019 heti eduskuntavaalien jälkeen. Meidän pitää olla valmiina vastaamaan silloin koko Eurooppaa ja maailmaa koskeviin haasteisiin ja pystyä esittämään uskottavia ratkaisuja. Nyt meillä ei ole sisältöjä, mitä tarjota Eurooppaan. Olemme vetäytyneet hyvän alun jälkeen viime vuosina härmäläiseen kuoreemme. Uusia avauksia tarvitaan hyvissä ajoin ennen vuotta 2019. Paavo Lipposen pääministerikauden jälkeen emme ole tähän pystyneet ja se näkyy.

Suomi on aina lähtenyt ihmisoikeuksien, kansainvälisten sopimusten ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Mihin USA, Venäjä ja muut suurvallat ovat menossa ja millaista esimerkkiä ne maailmalle haluavat näyttää? Maailma on nyt levottomampi kuin pitkään aikaan. Voimaa ja aseita tarjotaan ratkaisuna, vaikka diplomatian tarve on suurempi kuin koskaan. Suomi haluaa ja osaa rakentaa rauhaa diplomaattisin keinoin. Meitä arvostetaan laajasti maailmalla. Ylpeänä voin kertoa olevani Suomesta ja Lahdesta – minne ikinä menenkin.

Ville Skinnari

Kauan sitten pääsiäisenä…

Mitä tapahtuikaan pääsiäisenä kauan sitten? Silloin Jumala puuttui koko olemassaoloamme koskevaan todellisuuteen käsittämättömällä tavalla. Ensin on pitkäperjantai, jolloin Kristuksen ristinkuolema näyttää merkitsevän kaiken hyvän sammumista. Läsnä on suuri suru ja kaipaus. Sitten tulee kolmannen päivän aamu ja hauta on tyhjä. Silloin maailmaa mullistavalla tavalla kerrotaan: ”Kristus ei ole täällä! Hän on ylösnoussut!” Herra elää, niin kuin hän oli luvannut ennen pitkäperjantain synkkää päivää.

Evankeliumit kertovat sanoin ja sydämen kuvin tästä ilosta, joka pääsiäisaamun sarastuksessa murtautui maailmaan. Opetuslapset riemuitsivat. Alkoi uusi aika, jonka lähtökohtana oli tyhjän haudan löytäminen: ”Kristus ei ole täällä. Kristus on ylösnoussut!”

Meidän maailmassamme tuntuu pimeyden läsnäolo olevan nyt niin totta. Me koemme elämän usein hämärässä kulkemiseksi. Elämä heittelee, menetykset, ymmärtämättömyydet ja heikkoudet surettavat tai kammottavat lähialueiden terroristiteot pelottavat.

Opetuslapsetkin pelkäsivät. Mutta sinne, missä oli pelkoa ja tulevaisuuden kohtaamisen ahdistusta, juuri sinne Jeesus tuli lukkojenkin läpi. Hänen sanomansa on lyhyt ja kaikkia aikoja koskeva: ”Älkää pelätkö, rauha teille!”
Mekin olemme tämän ihmiskunnan toivon sanoman vaikutuspiirissä. Saamme yhdessä iloita siitä hienosta toivosta, jonka Kristuksen kuolleista herättäminen on antanut koko maailmalle.

Ennen kaikkea on tärkeää huomata, ettei pääsiäisen sanomassa puhuta jostakin, joka on tapahtunut kauan sitten Jeesuksen seuraajille. On olennaista nähdä se, että pääsiäisen todellisuus koskettaa meitä jokaista. Sillä Kristus ei jäänyt hautaansa vaan on liikkeellä itse elävänä Vapahtajana. Hän on liikkeellä ja etsii jokaista, joka sydämensä syvyydessä kamppailee elämänsä tarkoituksen ja epäonnistumisten kanssa.

Pääsiäisuskon kenties merkittävimpiin viesteihin liittyy historiassa se, että ihmisen elämä on voinut muuttua ja eheytyä, mahdottomastakin. On saatu kokea, että elämän käsittämättömät solmut ovat voineet avautua tai niiden kanssa on voitu elää. On ollut kokemus Kristuksen liikkeellä olemisesta ja kokemus toivosta. Meille jokaiselle tästä toivosta pääsiäinen kertoo tänäänkin: Kristus lupaa tulla meidän lukittujen ovien sisälle ja uudistaa elämää. Mikään solmu ei ole mahdoton avattavaksi.
Kristus nousi kuolleista! Iloista pääsiäistä!


Pastori
Kati Saukkonen

 

Kunnallisvaaleista selkeä viesti

SDP saavutti sunnuntain kunnallisvaaleissa Lahdessa ja koko Hämeessä selkeän vaalivoiton. Myös Etelä-Lahden Demarit menestyivät hyvin. Saimme kolme valtuutettua eli Alettin Basboga jatkaa hyvin hoitamaansa ruutua ja Marju Markkanen teki ensikertalaiseksi erinomaisen tuloksen. Yhteensä saimme kahdeksalla ehdokkalla noin 3200 ääntä. Suuri kiitos äänestäjille meidän kaikkien puolesta.

Huomioitavaa on, että SDP:n saamat 19 paikkaa riittää yhdessä Vasemmiston ja Vihreiden kanssa enemmistöön 59 paikkaisessa kaupunginvaltuustossa. Valtakunnallisesti SDP:n tulosta painoi alas Helsingin, Espoon, Turun, Oulun ja Jyväskylän mollivoittoiset tulokset. Saimme silti enemmän ääniä valtakunnallisesti, kun neljä vuotta sitten 2012 kunnallisvaaleissa. Se ei silti riittänyt ykköspaikkaan, mikä on rehellisesti sanottuna pettymys. Lahden lisäksi Hämeen ulkopuolella menestyimme mm. Tampereella, Vantaalla, Porissa ja Kotkassa. Syitä on useita, mutta puolueen varapuheenjohtajana kannan vastuuta koko maan tuloksesta, vaikka puoluekokouksesta on vasta pari kuukautta.

Hyvinvointiyhtymä saatava kuntoon

Lahtelaiset lähettivät samalla uudelle valtuustolle selkeän viestin: nyt halutaan muutosta vuosia kestäneeseen Kokoomusvetoiseen päätöksentekoon, jota on leimannut ylimielisyys, kansalaismielipiteen kuulematta jättäminen ja eriarvoistaminen. Esimerkkinä tästä vuosia jatkuneet hammashoidon hoitojonot, jotka laitettiin kuntoon vasta AVI:n uhkasakon jälkeen. Säästöjä pitää Hyvinvointiyhtymässa tehdä, mutta fiksusti. Samalla pitää uskaltaa kehittää, kuten uusi toimitusjohtajakin on linjannut. Uusi yhtymähallitus valitaan kesäkuussa ja kuntavaalien tuloksen pitää näissä valinnoissa näkyä. SDP lupasi ennen vaaleja, että Launeen terveysasema säilytetään eikä sen lopettamiselle ole järjellisiä perusteita

Elinvoima ykkösasia

SDP:n pitää nostaa Lahden elinvoima eli työllisyys ja yrittäjyys ykkösasiaksi. Se tarkoittaa Lahdelle lisää tuloja eli rahaa yhteisiiin palveluihin, kuten päivähoitoon, peruskouluun ja terveydenhoitoon. Meillä on kaikki edellytykset menestyä, kun teemme oikeita asioita oikein. Kaupungin elinvoimalle ja hyvinvoinnille tärkeät investoinnit ovat monet edelleen suunnittelun asteella ja toteutuneet investoinnit on porvarivetoisessa kaupungissa sujuvasti sosialisoitu veronmaksajille. Lahdesta on puuttunut jo pitkään kokoomuslaista pelisilmää, jolla olisi osattu ja onnistuttu houkuttelemaan yksityistä rahoitusta Lahden kaupungin ja muun julkisen rahoituksen ohessa. Muualla Suomessa näin ei onneksi ole.

Hotellihankkeet ja urheilu – ja hyvinvointirakentaminen ovat ehkä räikeimmät esimerkit. Teivaan hotellia rakennetaan, mutta kuka sen toteuttaa ja koska? Nyt sen suunnitelmat tukkivat muut fiksut hankkeet satamassa.Launeen uimahallia ei ole edes enää suunniteltu, koska kavereilla on ollut ideoita muualle. Minulle kansanedustajana näistä ei ole vaivauduttu liikaa kertomaan, mikä kertoo omaa kieltään hankkeiden taustoista. Kisapuisto on edelleen työn alla entistä riisutumpana versiona. Toivottavasti sille ei käy, kuten Launeen SOL-Areenalle, jossa lopussa säästettiin kaikesta urheilijalle olennaisesta. Tekojääradan hinnaksi saatiin valmistelussa kolme miljoonaa euroa eli varmistettiin, että sitä ei koskaan rakenneta. Osataan sitä muuallakin. Vaasan uudesta futispyhätöstä pääsi unohtumaan vessat kokonaan eli terveisiä Vaasan ääniharava Joakim Strandille (rkp). Helsingissä olympiastadionin remontti imee taas miljoonia lisää valtion rahaa ja sitä on jo porvarihallitus päättänyt sinne pumpata. Sama raha olisi kyllä kelvannut Lahteenkin MM-kisastadionin kehittämiseen, mutta palataan tähän sitten vuonna 2019.

SDP:n johdolla yhteisiä päätöksiä

Pelkästään Kokoomuksen piikkiin ongelmia ei tietenkään voi laittaa. Kaikki puolueet ovat olleet mukana hyvässä ja pahassa. Paljon olemme yhdessä tehneet hyviäkin päätöksiä. Nuorisotyöttömyyteen panostettiin ja tulokset näkyivät heti. Rohkeat investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat todisteita fiksusta päätöksenteosta. Nyt vaalien jälkeen hyvä vaalitulos tarkoittaa samalla SDP:lle vastuuta ihmisten asioiden hoitamisesta. Siksi Lahden elinvoima, sivistys ja hyvinvointi pitää nostaa uudessa valtuustossa uudelle tasolle. Ja mikä tärkeintä – sen pitää muuttua myös konkretiaksi.

Ville Skinnari

Hiljaisen viikon äänet

Suomessa palmusunnuntain ja pääsiäisen välisiä päiviä kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Silloin kuljetaan Jeesuksen mukana hänen kärsimystiellään. Seurataan Jumalan Poikaa tunnelmasta toiseen.

Jeesuksen elämässä ei noina viimeisinä päivinä ollut kovinkaan hiljaista. Hän ratsasti ensin Jerusalemiin riemullisen laulun ja Hoosianna-huutojen säestyksellä. Kansa iloitsi auttajastaan ja oli varma siitä, että tässä on Jumalan lähettämä Pelastaja. Kohta alkoi kuulua yhä vahvemmin toisenlaisia ääniä: niitä, jotka eivät uskoneet Jeesukseen. Lopulta ei kuulunut muuta kuin yksi, yhtenäinen rummutus: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! Jeesus itse hiljeni sitä mukaan, kun tuomion ja pilkan äänet vahvistuivat. Hän oli ääneti, hän ei vastannut syytöksiin, hän toteutti Jumalan antamaa tehtävää. Vain kärsimällä ja kuolemalla hän pystyi antamaan pelastuksen ja elämän meille ihmisille.

Meillä huhtikuun ensimmäinen viikko on yhtäältä samanlainen kuin viikot ennen sitä – äänekäs tai hiljainen. Mutta toisaalta tämän suuren viikon yllä on erityinen tunnelma. Kaiken läpi kuuluvat Jeesuksen askeleet ristintiellä. Niitä voimme kuulla kotona, omassa rauhassa. Voimme lukea evankeliumeiden loppulukuja, niissä kerrotaan Jeesuksen viimeisistä päivistä. Nyt on hyvä kuunnella passioita tai virsiä ja antaa musiikin puhua. Jeesuksen kanssa kulkemaan pääsee myös kirkossa jumalanpalveluksissa ja muissa hiljaisen viikon tilaisuuksissa.

Hiljainen viikko päättyy sanoin kuvaamattomaan iloon: Jeesus on noussut haudasta, Hän elää! Silloin kaikki puhkeaa lauluun ja kiitokseen. Viikon lopussa saamme juhlia pääsiäistä ja samalla kiittää siitä, että oman elämän syvyyksistä voi nousta uuteen alkuun. Juhla tuntuu enemmän juhlalta, kun pääsiäisen iloon kuljetaan surun ja murheen kautta.

Jumala, siunaa alkava hiljainen viikko. Pysäytä ja hiljennä meitä. Kiitos, että Jeesus kulki ristintien, koska rakasti meitä niin paljon. Aamen


Riitta Särkiö

Varapuheenjohtajan vaaliviikot

Kunnallisvaalipäivä on sunnuntaina. Paikallisen vaalityön lisäksi puolueiden puheenjohtajat kiertävät yleensä aktiivisesti koko Suomea. Viime viikkojen aikana olen Päijät-Hämeen kuntien lisäksi vieraillut mm. Kotkassa, Kouvolassa, Porissa, Forssassa, Kanta-Hämeessä, Tampereella, Kajaanissa ja pääkaupunkiseudun eri tilaisuuksissa. Lahdessa pääpaino on ollut opiskelijoiden, työntekijäjärjestöjen, hoitolalan, ja nuorten tilaisuuksissa. Ikäihmisten asiat ja tavoitteet tulevat parhaiten esille tapahtumissa ja kiertuelle eri kaupunginosissa. Puoluejohdon kesken olemme jakaneet tenttejä ja paneeleja. Puheenjohtaja on edustanut puoluetta televisiotenteissä.

Kuten kunnallisvaaleissa pitääkin, kouluasiat ja koulujen kunto puhuttavat jokapuolella Suomea. Varhaiskasvatus eli päivähoito ja sen hinta on toinen. Lähiöiden kehittäminen on monelle ykkösasia. Samoin julkinen liikenne. Työllisyys ja elinvoimakysymykset laajemmin ovat nyt ja jatkossa kaupunkien ja kuntien toiminnan ydintä.

Porissa väri on ollut punainen. SDP on siellä vahva edelleen. Porilaiset ottivat minut vastaan Ässät – henkisillä tervehdyksillä. Lahdessa uskon, että olemme sunnuntaina suurin puolue. Helsingissä olemme putoamassa kahden kahden kärjestä. Kainuussa ongelmat ovat sitä luokkaa, että SDP:n pitää olla vauhdittamassa uusia teollisia investointeja. Onneksi niitä on tulossa.

Uudistukset pelottavat

Maakunta – ja SOTE – uudistus on kesken, ja kesken on sen ymmärtäminen vielä näin ennen kuntavaaleja eduskunnassa ja kunnissa. Suomen nykyhistorian suurin hallintouudistus muuttaa esimerksi Lahden kaupungin tehtäviä. Rahoitusaseman säilyminen ja kyky toteuttaa kunnallista itsehallintoa jatkossa pelottaa päättäjiä ja virkamiehiä ja ihan syystä. Millä hinnalla Lahti saa lainaa vuonna 2030 ja mikä on uudistuksen vaikutus kaupungin taloudelle sitä kautta?

Toteuttamalla laajan valinnanvapauden SOTE – uudistuksessa Sipilän hallitus avaa väkisin Suomen oven saranapuolelta Euroopan Unionin kilpailuoikeudelle eli tekee siitä markkinaehtoista. EU ei pakot Suomea yhtiöitämään SOTE palveluita. Hallituspuolueet tekevät sen ihan itse omasta tahdostaan. Vuonna 1995 liittyessämme Euroopan Unioniin suojasimme Suomelle juuri sosiaali – ja terveyspalvelut ja sen lisäksi ainutlaatuisen eläkejärjestelmämme. Toisen polven kansanedustajana muistan sen hyvin. Silloin kaikki puolueet eduskunnassa olivat samaa mieltä. Isäni kirjoitti aiheesta mm. kaksi kirjaa. Missään muussa Euroopan Unionin maassa näin ei ole tehty. Ei edes Ruotsissa tai Saksassa. SDP:n ja muun opposition kritiikki on leimattu pelotteluksi, mutta sitä se ei ole. Ihmisten ja demokratian puolustaminen on arvokysymys. Eduskunnassa olen huomannut, että edes kaikki hallituspuolueiden edustajat eivät ole tätä ymmärtäneet tai siitä ei ole puhuttu. Varmaa on, että hallitus runnoo yhtiöittämista edellyttävän markkinamallin Suomeen, Perussuomalaisten ja Keskustan enemmistöllä. Eli haluavat luovuttaa kansallista päätöksentekoa EU:n oikeuden alaisuuteen. Mielenkiintoista erityisesti Perussuomalaisten osalta, koska he ovat ainakin ennen painottaneet aika sokeastikin ison ja pahan EU:n mörköjä. Nyt EU ei ole ongelma, vaan ratkaisu.

Äänestäminen kannattaa aina

Kuntavaalien äänestyprosentti on kysymysmerkki. Me kaikki puolueet olemme ainakin yhdestä asiasta yhtä mieltä: äänestäminen kannattaa aina. Parempaa tapaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ei ole. Toivottavasti mahdollisimman moni lahtelainen käyttää äänioikeuttaan sunnuntaina. Se on oikeus, mutta samalla myös velvollisuus, jotta demokratia toimii ja sen uskottavuus säilyy.

Ville Skinnari

 

KOLUMNIT -arkisto

toukokuu 2026

huhtikuu 2026

maaliskuu 2026

helmikuu 2026

tammikuu 2026

joulukuu 2025

marraskuu 2025

lokakuu 2025

syyskuu 2025

elokuu 2025

kesäkuu 2025

toukokuu 2025

huhtikuu 2025

maaliskuu 2025

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011