Kestävän kehityksen avainsana on kiertotalous

Maailmaan ei ole vuoteen mahtunut mitään muuta kuin koronapandemia. Silti maailmassa tapahtuu koko ajan ja mihinkään eivät ole kadonneet ilmastonmuutoksen vastustaminen, saastuminen ja globaali nälänhätä sodan runtelemilla alueilla. Tiedämme, että olemme ylikuluttajia ja tarvitsisimme kolme maapalloa kattamaan koko maailman väestön tarpeet. Viime vuonna 1.8.2020 vietettiin ns. ylikulutuksen päivää, joka tarkoitti, että sinä päivänä maapallon ihmiset olivat kuluttaneet loppuun sinä vuonna tuottamansa luonnonvarat. Jo seitsemässä kuukaudessa kulutimme loppuun koko vuoden luonnonvarat. Suurimpia syitä tähän ovat eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt.

Kansainvälinen luontopaneeli eli IPBES arvio viime maaliskuussa, että vuoteen 2050 mennessä alkavat suuret ja hallitsemattomat ”kansainvaellukset”, koska elinympäristöt ovat heikentyneet tietyillä maapallon alueilla elinkelvottomiksi. Ongelmia ovat myös liikkumiseen kulutettu energia ja se, että maatalous käyttää
80 prosenttia lihan ja muun eloperäisen ruuan tuotantoon. Selvitäksemme meidän on siirryttävä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen. Tässä ei ole kyse vain ympäristönäkökulmasta, vaan taustalla on myös kylmä taloudellinen järki. Luonnonvaroja on rajallisesti ja kestävyyshaaste valtava. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten.
Biodiversideetin menetykset , kasvihuonepäästöt ja veden mieletön kulutus johtuvat 90 % uusien
luoononvarojen käyttöönotosta.

EU ja koko Eurooppa ovat erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi Kiina toimittaa 80 prosenttia harvinaisista maametalleista Eurooppaan. Suomessa on asiaan herätty ja jopa uusien kaivoksien perustamista harkitaan. EU:n ja kaikkien muidenkin maiden kannattaa kierrättää näitä harvinaisia maametalleja ja muita tuotteita mahdollisimman tehokkaasti. Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tuotteen suunnitteluvaiheessa. Kaikkien maailman maiden etu olisi, jos tästä syntyvä jätettä saataisiin kiertoon enemmän. Toisin sanoen meidän olisi suunniteltava tuotteemme jäte- pois periaateella eli ”design out waste”. Kaikki tämä vaatii yhteistä suunnittelua, jotka on päivitettävä siten, että kallisarvoiset raaka-aineet kyetään keräämään talteen tehokaasti ja laittamaan ne kiertämään samalla tavalla kuin pulloja kierrätetään Suomessa.

Nyt tunnelin päässä näkyy jo valoa tässä kiertotalousasiassa, sillä EU on hyväksynyt selkeällä enemmistöllä uuden kiertotaloussuunnitelmansa äänestyksessään viime kuussa. Uudessa mietinnössä EU-komissiota vaaditaan asettamaan tiedeperusteiset sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoiteet primääriraaka-aineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiselle, jotta EU saataisiin planeettan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä. Mietintö korostaa lisäksi tavoitteita vuodelle 2030 materiaali- ja kulutujälkien osalta. Tärkeita asioita ovat lisäksi digitaaliset mahdollisuudet ja haasteet, joita tarvitaan, että kestäviä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja voidaan kehittää. Mietintö vaatii komissiota selvittämään myös niitä esteitä erityisesti vastuun ja omistajuuden osalta, joita saattaa ilmetä. Tarkoituksena on kehittää eurooppalainen strategia, joka ottaisi huomioon myös niiden sosiaaliset vaikutukset yhteisöissä.

Tuotepolitiikka tulee perustua kestäviin, turvallisiin ja myrkyttömiin materiaaleihin. Ekodirektiivin olisi oltava selkeä stardardi, jossa määritellään selkeät ohjeet tuotteiden kestävyydelle, uudellenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, kierettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokuudelle.
Pyrkimys on luoda digitaalinen tuotepassi, josta kuluttajat, yritykset ja viranomaiset saisivat tietoa
tuotteiden materiaaleista, kemikaaleista ja niiden ympäristövaikutuksista. Myymättömien kestotuotteiden tuhoaminen on estettävä ja tahallinen vanhentaminen lailla estettävä. Tuotteiden arvoketjuista on selvittävä oleelliset asiat tuotteista.

Erityisen ilahtunut olen kotikaupunki Lahden ympäristötekoihin, jotka palvelevat upeasti uutta kiertotaloutta. Tulevaisuudessa meidän lahtelaisten on entisestään vahvistettava ympäristöklusteriamme ja saatava siitä uutta bisnestä ja työpaikkoja.

Juhani Melanen
Lähde: EU mietintö koheesiopolitiikasta ja kiertotaloudesta , joulukuu 2015

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO