Maailmalla on kuluneella viikolla taas tapahtunut. Valkoisen talon avaimet vaihtoivat omistajaa, ja Joe Biden on nyt Yhdysvaltain presidentti. Perinteiset tanssiaiset jäivät pitämättä, mutta arvokkuutta ei tilaisuudesta puuttunut. Uusi presidentti piti virkaanastujaistilaisuudessaan viime viikkojen tunnelmia heijastavan puheen, jonka selkeänä viestinä oli kansakunnan suuremman yhtenäisyyden tarve. Ulkomaille Biden lähetti viestin Yhdysvaltain paluusta kansainvälisen yhteistyön piiriin sekä tahdosta korjata liittolais- ja kumppanuussuhteet.
Ensimmäisinä tekoinaan Biden liitti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen, kumosi muslimeita koskevan maahantulokiellon, keskeytti rajamuurin ja öljyputken rakentamisen, määräsi pandemiaan liittyviä taloudellisia helpotuksia sekä pysäytti Trumpin aloittaman prosessin, jossa maa olisi vetäytynyt Maailman terveysjärjestö WHO:sta. Ennen tammikuun loppua luvassa on kaiken kaikkiaan yli 50 presidentillistä määräystä ja ohjeistusta, joilla kumotaan ja muutetaan myös Trumpin keskeistä perintöä.
Uusia hallintoja mitataan sen mukaan, kuinka paljon ja mitä ne saavat aikaan ensimmäisen 100 päivän kuluessa. Edellisetkin presidentit ovat ajaneet suuria lakialoitteita. Obama profiloitui taloudellisen elvytyspaketin edistäjänä ja nuorempi Bush veroleikkauksista. Franklin D Roosevelt sai hyväksyttyä jopa 76 lakia ensimmäisten kuukausien aikana. Bidenin Valkoisen talon kiireellisin haaste on vastata Yhdysvalloissa pahasti käsistä päässeeseen koronakriisiin. Tartuntaluvut ja koronakuolemat ovat maassa aivan toisella tasolla kuin meillä. Bidenin ensimmäinen prioriteetti on turvata kongressin tuki 1,9 biljoonan dollarin elvytyspaketille ja varmistaa näin myös 100 miljoonan rokotteen jakaminen 100 päivän aikana. Haaste ei ole aivan pienimmästä päästä. Kuten meillä Euroopassa, rokotteita tuotetaan tällä hetkellä myös Yhdysvalloissa kilpaa taudin leviämisen kanssa. Mutta tämä on vasta puolet haasteesta. Amerikan kaltaisessa hallintorakenteiltaan ja terveydenhuoltojärjestelmältään monipolvisessa maassa kriittistä on se, miten ja mitä tahtia rokoteannoksia saadaan varsinaisesti ihmisten käsiin.
Kaikki merkit viittaavatkin siihen, että nyt alkava poliittisen keskustelun ilmastonmuutos tuo mukanaan ainakin hetkellistä vakautta. Tämä on Euroopan ja Suomen kannalta on hyvä.
Vaikka Trumpin virkakausi on päättynyt, Trumpismi ei häviä. Viime vuosien politiikassa on nimittäin ollut kyse muustakin kuin riidanhaluisesta retoriikasta. Se on ollut merkki maan syvästä poliittisesta kahtiajaosta, tuloerojen kasvusta ja laajalle levinneestä disinformaatiosta. Ja nyt amerikkalaiset työntekijät ja pienyrittäjät ovat koronan myötä ahtaammalla kuin koskaan suuryhtiöiden jatkaessa osinkopottien jakoa. Talousreformit ovat tarpeen, joten Yhdysvallat jatkanee itselleen mieluisilta osin protektionistista kauppapolitiikkaa myös Bidenin kaudella.
Pidetään kuitenkin kiinni ilmassa olevasta positiivisesta vireestä. Mitä nopeammin Yhdysvallat saa koronan haltuun ja kauppa Euroopan kanssa elpyy, on se myös Suomen etu. Olemme saaneet määrätietoisella työllä pidettyä kiinni omista intresseistämme, ja jatkamme tällä linjalla neuvottelupöydissä myös Bidenin tiimin kanssa.
Jos Trumpin kaudesta nostaisi jonkin opetuksen, se olisi, että 2020-luku on Euroopan unionin ja Suomen kaltaisten oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhteistyöhön uskovien maiden aika loistaa. Vastaus vihapuheeseen ja sulkeutuneisuuteen on tasa-arvon puolustaminen ja avoin demokratia. Olemme voimakkaampia yhdessä kuin yksin.
Ville Skinnari