Päijät-Hämeen ja muiden hyvinvointialueiden epärealistiset utopiat

Suomen lähes kaikilla 21 hyvinvointialueella on edessään täysin mahdoton tehtävä. Alueiden pitäisi kuroa umpeen 1,2 miljardin euron alijäämänsä parissa vuodessa. Samaan aikaan väestö ikääntyy entisestään, ja avun sekä hoivan tarve kasvaa. Terveyserot korostuvat edelleen. Kansalaisen kannalta palveluiden saatavuus on kriisiytynyt, sillä jo nyt on krooninen pula niin lääkäreistä kuin hoitohenkilöstöstä. Maksukykyiset asiakkaat ovat jo siirtyneet yksityiselle, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että myös useimmilla hyvinvointimittareilla tilanne muuttuu. Myös Päijät- Hämeessä hoitovastuu alkaa muodostua kestämättömäksi ellei jostain äkkiä löydetä taikavarpua, jolla lähitulevaisuuteen kyettäisiin vaikuttamaan. Seuraavassa esitän muutamia tarkastelukulmia
näiden ongelmien syntymiseen ja erään mahdollisen ratkaisun.

Suurimpana ongelmana on se että hyvinvointialueet ovat hallintorakenteina toimimattomia torsoja. Ensinnäkin niitä on liikaa ja toiseksi itsehallinnon tunnusmerkit eivät niissä täyty, koska hallintoon valitut poliittiset aluevaltuutetut eivät tosiasiallisesti ole tilivelvollisia ratkaisuistaan kenellekään. Usein aluevaltuutettuina ovat samat kuntapoliitikot. Mandaatin heille ovat antaneet kuntalaiset, mutta mitä mahdollisia muita motiiveja tai kannustimia kuin omat palkkiot sote-valtuutetuilla on yrittää löytää parhaita malleja omien kuntalaisten hyväksi? Entä millainen on näiden valtuutettujen kompetenssi suoriutua tästä tehtävästä siten, että he osaavat priorisoida ja keventää raskaita laitoshoidon kaltaisia palvelurakenteita, vahvistaa omahoitoa ja digitaalisia palveluita? Hoitotakuu ei maassamme toimi, jonot pitenevät, osastoja suljetaan ja laskut kasautuvat! Eniten rahaa kuluu ylivoimaisesti palkkaan ja byrokratiaan. Palvelujen kilpailutus ei korruption takia toimi.

Suomen valtio otti tässä Hyvinvointialueiden maksut kontolleen, mutta nykytilanne on kestämätön, sillä maksuvajetta kertyy alueille lisää koko ajan, koska julkisen terveydenhuollon raskaus ja työvoimaongelmat karkottavat osaajat yksityisten palveluntarjoajien palvelukseen. Palvelut ostetaan suurella rahalla keikkalääkäreiltä pakon edessä. Perusterveydenhoito onneton tila on lamauttamassa koko järjestelmän, sillä työterveydenhoito sitoo niin lääkäreitä kuin muuta terveyshenkilökuntaa liian paljon sen hyötyyn nähden: eläkeläiset ja työttömät jäävät ilman peruspalveluita.

Eräs ratkaisu olisi antaa tai ”määrätä” Hyvinvointialueille mahdollisuus ainakin osin kantaa asukkailtaan veroja toimintansa pyörittämiseen. Nyt moni lahtelainenkin rivipäättäjä voisi jopa löytää toiminalleen uuden motiivin: kustannustehokkaan toiminnan edistämisen. Olisivathan he taas ainakin nimellisesti oman kuntansa kirstun vartijoita!

Oma Päijät-Hämeen hyvinvointialueemme luistelee todella heikoilla jäillä juuri nyt. Kiistaa on kaikesta. Juuri nyt Päijät-Hämeen hyvinvointialue yrittää kikkailla itsensä irti LähiTapiolan kanssa solmimastaan Lahden kaupunginsairaalan kallista vuokrasopimuksesta, jossa se joutuu maksamaan LähiTapiolalle 6,3 miljoona euroa vuodessa aina vuoteen 2043 saakka. Harjun terveys vastaa sairaalaan sijoitetun Lahden sote-keskuksen tilojen toimivuudesta ja sen mukaan tilat ovat puutteellisia. Vastaanottohuoneita on liian vähän ja Harjun terveyden toimitusjohtajan Petja Orren mukaan sairaala on oman aikansa tuote ja eri tarkoitukseen rakennettu, mikä ei pidä paikkaansa. Nykyinen terveyskeskus on toiminut sairaalana jo vuosikymmenet ja käytössä erinomaisesti usean puolueettoman arvioijan mielestä. LähiTapiola on valmis saneeraaman nykyisiä tiloja 3- 4 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Mutta Harjun sotelle tämä ei kelpaa? Huoneet ja aulatilat on saneerattu vuosina 2016-2019 ja työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta rakennus on todella siisti tila.

Uudesta sote-keskuksesta järjestettiin tarjouskilpailu, mutta yhtään tarjousta ei tullut määräajassa. LähtiTapiola valitti tästä markkinaoikeuteen ja hankki asiantuntijalausunnon konsulttiyhtiö Sitowiselta tarjouspöytäkirjoista. Sitowisen mukaan tarjouksen jättämiseen tarvittaisiin vähintään puolen vuoden mittainen hankesuunnitteluvaihe, josta selviäisi kaavoitus, maaperä, liikennejärjestelyt ja rakennuslupaan liittyvät asiat. Petri Virolainen perusteli lyhyttä tarjouskilpailun kestoa sillä, että nykyisten tilojen vuokrasopimuksen voi purkaa kahden seuraavan vuoden aikana ilman sanktioita. Tämä ei ole lainkaan varmaa ja sopimusoikeutta tästä käydään käräjillä varmasti. Varmaa on vain, että uusi kilpailutus tehtiin todella tyhmän ammattitaidottomasti. Uskomatonta osaamattomuutta tällä tasolla!

Rahaa Päijät- Hämeen Hyvinvointialueella tuntuu todella olevan, sillä johto majailee Linjakatu 5:ssä, vaikka tilaa olisi ollut keskittää kaikki palvelut Lahden sairaalanmäelle. Tästä 3337 neliön tilasta maksetaan perusvuokraa 27 930, 77 euroa kuussa. Tätä on tarkoitus maksaa 3011.2025 saakka.OECD- maiden terveydenhoidon vertailussa Suomi on neljänneksi eriarvoisin heti, Puolan, Yhdysvaltojen ja Espanjan jälkeen. Kaikki terveydenhoito rahamme menevät toimimattomiin organisaatiohimmeleihin, kuten useisiin tietojärjestelmiin ja satoihin turhien johtajien palkkoihin. Erikoista ja laitonta, jopa perustuslain vastaista toimintaa on se, että Päijät- Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon perupalveluita on tätä nykyä ulkoistettu enemmän kuin laki sallii eli 75 prosentilla. Tämä on vaarantanut hyvinvointialueen oman palvelutuotannon. Aluevaltuutettu Seppo Korhonen teki tästä kysymyksen johdolle. Johto vaikenee tapansa mukaan. Paljonko on palkkavajetta?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
ARKISTO