Euroopan Unionin komission esitys elpymysrahastosta saatiin keskiviikkona, mikä herätti heti mediassa keskustelua. EU-komissio esittää 750 miljardin suuruista elpymisrahastoa koronakriisistä kärsiville jäsenmaille. Rahaston suuruusluokka on osapuilleen sen kokoinen mitä odotimme. Suomi tulee muodostamaan elpymisrahastoon oman kantansa lähiaikoina ja tekemään sen kuten aina, tarkoin ja harkiten.
Suomi elää edelleen viennistä ja tarvitsemme vientituloja todella kipeästi jatkossa. Menoja maassamme kyllä riittää, mutta tulopuoli ja vientitulot ovat aivan ytimessä Suomen koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää olla heti läsnä niillä vientimarkkinoilla, jotka aukeavat ensimmäisten joukossa. Lahtelaisella osaamisella on tässäkin keskeinen rooli.
Valtuutettuna seuraan tarkkaan myös Lahden omien keskeisten hankkeiden edistymistä. Vetovoimainen taide- ja muotoilukeskus on tärkeä osa elinvoimaisen Lahden tulevaisuutta. Liikunta – ja kulttuurilautakunta linjasi aivan oikein, että kaupunginvaltuuston asettamassa taloudellisessa raamissa eli kuukausivuokran tasossa on pysyttävä. Sopimuksia tulee kunnioittaa ja osapuolten tehtävä sekä velvollisuuskin sopimuksia tehtäessä on ymmärtää, mitä ollaan tekemässä ja mihin on sitouduttu. Lahden suuri mahdollisuus on vihreän elvytyksen, kuten eurooppalaisen vihreän sopimuksen (Green Deal), hyödyntämisessä. Uuden yliopiston ja ammattikorkeakoulun rooli on tässä yhtälössä ratkaiseva. Yhteistyössä yrityskentän kanssa tulee rakentaa polku työelämään sekä näyttää nuorille ja vanhemmillekin tietä kohti kestävää kasvua ja turvallista Suomea, jossa kaikilla on mahdollisuus saada koulutus-, harjoittelu – tai työpaikka.
Vierailin viime viikolla lyhyesti Pohjois-Suomessa Kuusamossa ja Oulussa. Matkan tarkoituksena oli kuulla, miten matkailualan ja vientiteollisuuden yritykset näkevät koronan vaikutukset ja etenkin, miten tästä lähdetään yhdessä kohti vahvaa elvytystä ja uutta kasvua.
Kriisin keskellä kaikki ovat kovilla. Henkinen kriisinsietokyky on suomalaisilla hyvä. Fyysinen ja henkinen kuormitus ovat kuitenkin asioita, jotka pitää ottaa vakavasti. Puhutaan usein alipalautumisesta eikä se koske vain urheilijoita. Voin sanoa, että olen itsekin pysähtynyt pohtimaan, miten oma palautuminen onnistuu ja miten välttää alipalautumistilan kasautuminen. Itselläni alipalautuminen ei johdu liiasta fyysisestä harjoittelusta tai urheilusta. Kuormaa kasaantuu liian lyhyinä toistuvista yöunista ja työasioiden jatkuvasta pohtimisesta. Siksi säännölliset elämäntavat, riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ovat parasta kuorman keventämistä vapaa-ajalla. Myös alueemme luonto tarjoaa siihen loistavat elpymismahdollisuudet.
Ville Skinnari