Ihmisroskaa

Ihmisroskaaminen kielletty.
Viime viikolla noussut kohu ihmisroskasta alkoi Oulun valtuuston kokouksesta, jossa Riikka Moilanen kysyi mitä Oulun kaupunki aikoo tehdä ihmisroskalle, joka on ottanut Oulun Isokadun omakseen. Hän tarkensi termiä vielä seuraavasti: ”tarkoitan niitä vähäosaisia ihmisiä, jotka käyttää ammattimaisesti alkoholia, huumeita, päihteitä…”. Moilasen sanoista syntyi myrsky ja hän joutui vastuuseen sanoistaan. Jo kokouksen aikana hän päätyi tarkentamaan ja korjaamaan sanomisiaan.

Puhe ”ihmisroskasta” on moukkamaista ja typerää ja se loukkaa erityisesti sitä, joka kokee kuuluvansa kohderyhmään. Kuten Oulussa asuva Markku Korhonen ilmaisi omia tuntemuksiaan: ”Tuntuu, ettei halutakaan auttaa, vaan ajatellaan, että tulisi jäteauto ja veisi nuo roskat kaatopaikalle.”

Tajuamme, että ketään ei tietenkään saa sanoa ihmisroskaksi. Kristityt uskovat, että Jumala on luonut meidät kaikki ihmiset samanarvoisiksi, yhtä kauniiksi, riippumatta elämäntilanteesta tai sosiaalisesta asemasta. Ihmisen arvo on meille kristityille luovuttamatonta. Eikä pelkästään kristityille, onhan ihmisarvo tunnustettu myös YK:n ihmisoikeusjulistuksessa.

Myös Moilanen tajusi kovan kielenkäyttönsä. Hän pahoitteli sanomisiaan kokouksen lisäksi mediassa (mm. Yle) ja sosiaalisessa mediassa (mm. Twitter): ”Pyydän anteeksi aiheuttamaani kohua tänään valtuustonkokouksessa! Tapahtui virhe, josta otan opikseni. Jokainen ihminen on arvokas ja haluan jokaiselle oululaiselle hyvän elämän.”

Moilasen anteeksipyynnölle ei kuitenkaan löytynyt vastakaikua. Sen sijaan hän sai itse ihmisroskan osan. Se on kuin lasten leikeistä tuttu sanonta: ”se joka toista nimittelee, on ite”. Hänen kommenttinsa tulkittiin muun muassa freudilaiseksi lipsahdukseksi, jossa hän ikään kuin vahingossa tuli paljastaneeksi todellisen minänsä, pahuutensa. Asenteesta kertoo Pihlajalinnan ratkaisu näyttää Moilaselle ovea, siis erottaa hänet Pihlajalinna Oulu Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Kuitenkin julkisuudessa olevan kuvan perusteella muitakin ratkaisuja luultavasti olisi ollut, kuten nuhtelu tai varoitus.

Ollessani 15-vuotias, muistan erään viisaan ohjeen jalkapallovalmentajaltani: ”Ei se ole niin keskeistä, että tekee virheen. Sen sijaan tärkeää on se, mitä sinä teet virheen jälkeen.” Olen kantanut tätä viisautta myös kenttien ulkopuolella. Epäonnistumisen jälkeen on lupa ottaa roska pois silmästä ja yrittää onnistumista.
Viime sunnuntain päivän rukouksessa sanotaan: ”Me elämme kivun ja kuoleman maailmassa, mutta sinä olet kulkenut yli rajan […] Kiitämme, että pimeydellä ei ole valtaa meihin. […] Ylistämme sinua armostasi.”


Teemu Reinikainen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
ARKISTO