Ukrainan sota voi sysätä maailman stagflaatioon

Tyttärentyttäreni yliopisto-opiskelun myötä ja avustuksella olen alkanut seurata kansantaloustiedettä hivenen tarkemmin. Tätä tietoa olen yrittänyt sitten jakaa Teille, arvon etelälahtelaiset, parhaan kykyni mukaan. Taloudessa saattaa olla nyt edessä jotain sellaista, mitä viimeksi on koettu 1970-luvulla. Tämä isoista ikäluokista muistaa vielä moni. Ukrainan sota voi ajaa maat stagflaatioon eli tilanteeseen, jossa inflaatio kiihtyy eli hinnat nousevat samaan aikaan, kun talouden kasvu hyytyy ja talous kääntyy taantumaan.

Tässä on kyse erittäin pirullisesta kehityskierteestä, jota on vaikea katkaista aiheuttamatta taloudelle lisää ongelmia. Sota Ukrainassa horjuttaa aina luottamusta, joka on aina huono asia talouden kannalta. Lisääntynyt epävarmuus voi nopeasti vähentää investointeja (Nord Stream 2), joka toisivat kasvua. Myös talouspakotteet leikkaavat talouskasvua pysäyttämällä kaiken viennin Venäjälle. Vientiyritysten kautta vaikutus leviää helposti muuallekin talouteen. Suurin kasvua heikentävä vaikutus tulee kuitenkin siitä, että Ukrainan sota kiihdyttää energiahintojen nousua. Jokainen meistä kuluttajista huomaa sen bensalaskussa, sähkölaskussa ja lämmityskuluissa. Tästä aiheutuu se, että me kuluttajat joudumme vähentämään muita ostoksiamme. Myös kaikki yritykset joutuvat vaikeuksiin, koska energiakustannukset syövät niiden kannattavuutta.

Kaikki ylläluetellut seikat johtavat siihen, että myös työttömyys alkaa vähitellen lisääntyä, samalla energiahintojen nousu kiihdyttää entisestään inflaatiota. Tämä myrkyllinen kierre on todella vaarallinen. Tähän mennessä sota on nostanut öljyn tynnyrihintoja huimasti, jopa 50 %. Pohjanmeren Brent-öljyn barellihinta ylitti 110 dollarin rajan eli olemme palanneet kahdeksan vuoden takaiseen tasoon. Voimme hyvin varautua paljon suurempaankin hintahyppyyn. Tämä tilanne on täysin mahdollinen, jos Venäjä vastapakotteilla lopettaa maakaasun ja öljyn toimitukset Europpaan. Venäjä väittää, että se löytää helposti vaihtoehtoiset ostajat tälle liikkeelle ja kykenee vaimentamaan länsipakotteita. Täytyy huomata, että Venäjä ja Ukraina ovat suuria maataloustuottajia, joten ruuan hinta tulee nousemaan hyvin nopeasti. Esimerkiksi vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut sodan alettua korkeimmilleen yli kymmeneen vuoteen. Tässäkin on tietty inflaatiopiikki.

Erityisesti keskuspankeille stagflaatio on vaikea pala. Jos keskuspankki nostaisi korkoja inflaation hillitsemiseksi, se heikentäisi samalla talouden kasvua entisestään. Erityisen vaarallista olisivat nopeat koronnostot, sillä ne varmistaisivat taantuman tulon. Nyt inflaatio laukkaa euroalueella kuin hulluksi tullut hevonen. Tästä superinflaatioista olen kirjoittanutkin Omalähiöön aiemmin. Koska keskuspankkien keinot ovat vähissä, voisivat valtiot tässä tilanteessa parantaa talouden tilannetta finanssipoliittisin keinoin. Valtio voisi pehmentää öljynhinnan nousun aiheuttamaa shokkia verohelpotuksilla tai subventoimalla polttoaineiden hinnan nousua jollain muulla tavalla. Suomessa turvevoimalat on otettava heti käyttöön. Juuri suuri omavaraisuus on jokaiselle maa etu!

Viime aikoina on esiintynyt myös kysyntäinflaatiota. Puolijohdemarkkinolla myydään ei oota ja metallien hinnat ovat pompanneet taivaisiin erityisesti nikkeli (Terrafamelle etua). Tosin maailmantalous on paljon monipuolisempi kuin 1970-luvulla ja onneksi öljyriippuvuutemme ei enää ole niin fataalista, sillä vihreän siirtymän kaltaiset megatrendit muokkaavat tulevaisuudessa kasvunäkymiä ennestään. Avainasemassa tulevaisuudessa ovat uusiutuvat energialähteet.

Suomessa tämä stagflaation riski on suurempi kuin monella muulla maalla, koska Suomella on vientiä ja vientiyrityksiä Venäjällä enemmän kuin muilla. Fortumilla on todella paljon menetettävää Venäjällä ja se on joutunut tekemään jo miljardin alaskirjaukset. Kansallistaako Venäjä seitsemän Fortumin voimalaitosta vastapoolina Euroopan pakotteisiin? Monet talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että vaikka koronnosto on huono ase taistelussa energian hinnannousua vastaan, siihenkin on tartuttava kuin hukkuva oljenkorteen juuri tässä tilanteessa. Toivottavasti keskuspankit ympäri maailmaa ovat oppineet 1970-luvulla tehdyistä virheistä! Elleivät ole, olemme niin sanotusti pitkän aikaa kusessa kaikkialla.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
ARKISTO