Tämän kevään aikana olen jälleen saanut puuhailla rippikoulujen valmistelujen kanssa. Hankkinut vihkoja, rukoushelmiä ja muuta tarpeellista tavaraa leirikesää varten. Kesän aikana rippikouluissa kokoamme nuorten kanssa jokaiselle omat rukoushelmet. Värikkäitä helmiä saattaa nähdä nuorten ja vähän vanhempienkin ihmisten ranteissa etenkin kesällä riparien aikaan.
Ensimmäisenä rukoushelminauhaan pujotetaan suuri, kullanvärinen Jumala-helmi. Sen viereen pääse soikea, hiekanvärinen hiljaisuuden helmi. Kolmantena helmenä on helmiäisen valkoisena hohtava minä-helmi. Tässä järjestyksessä on opetus: Jumala on vain hiljaisuuden päässä minusta.
Rukoilla voi niin monella tavalla. Yksi kaipaa helmiä, joita pyöritellä sormissaan, toinen turvautuu Isä meidän-rukouksen sanoihin. Kolmas saattaa miettiä, kuuleeko kukaan sittenkään. Rukoukseen ei aina tarvita sanoja, vaan Jumala kuulee hiljaisen huokauksenkin. Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa.
Maija-Reetta Katajisto