Muuttuuko Eurooppa pakolaisleiriksi?

Onko pakolaisten hallitsematon vyöry enää torjuttavissa ja miten Eurooppa voisi toimia oikein tässä tilanteessa? Nämä ovat tärkeitä seikkoja aivan lähitulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Tuomari Eila Kännön aikana kaikki oli toisin. Hän oli täsmällinen ja tarkka  valtion virkamies, joka tutki ja tulkitsi lain kirjainta oikein eli selvitti huolellisesti, ketkä olivat laillisia pakolaisia ja todella hengenvaarassa ja ketkä elintasopakolaisia.

Hallitusneuvottelujen aikana entinen sisäministeri Päivi Räsänen ihmetteli, olisiko Suomen ”muka” tiukkaa ja ”muka” hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ylipäättään mahdollista kiristää ( Uusi Suomi 13.5.) Vastaus on kyllä ja sen toteuttaminen olisi suhteellisen helppoa ja yksinkertaista, jos Suomen lain kirjainta noudatettaisiin tarkasti.

Viime vuonna yli 170 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa ylitti Välimeren päästäkseen italiaan ja Kreikkaan. Tänä vuonna tuo määrä ylitetään ja inhimillinen hätä vain kasvaa. Tällä viikolla tätä ongelmaa pohtivat EU:n johtajat yhdessä, mutta en usko, että yhtenäistä linjaa löydetään helposti siitä, miten kustannukset jaetaan eri maiden välillä ja kuinka paljon jokainen maa velvoitetaan vastaanottamaan näitä hädänalaisia ihmisiä.

Välimeren myrskyissä ja veneturmissa on hukkunut jo yli 1800 ihmistä ja määrä lisääntyy joka vuosi geometrisesti, kuten maailman väestökin. Suomen maahanmuuttopolitiikka on muuttunut yksinkertaiseksi vastakkainasetteluksi ja sen sävy on tummentunut. Pelot lietsovat tunteita ja ”Sisu- Suomi” hämmentää koko kansan emootiotynnyriä  räjähdysherkäksi seokseksi, väärillä uskomuksilla ja tolkuttomalla somettamisella pakolaisille myönnetyistä
etuuksista kantaväestö nähden.

Konfliktit ja niukka toimeentulo kasvattavat paineita Euroopan reunalla eikä ihmisten joukkopaolle ole näkymässä loppua. Maailmassa oli viime vuonna arviolta 60 miljoonaa pakolaista, eniten sitten toisen maailmansodan. Euroopan maiden rajoja ylitetään ja esimerkiksi Itävallassa Traiskirchenin vastaanottokeskuksessa on lähes 3000 majoitettavaa enemmän kuin mihin sen kapasiteetti riittää. Kohta tilanne on samanlainen myös muuallakin Pohjoismaissa.

Monissa iltapäivälehdissä esitetään kuvilla ja nimillä uskomattomia ihmiskohtaloita ja selviytymistarinoita, jotka herkistävät kylmätkin suomalaiset, mutta miten myötätunnon käy sitten, kun asiat pelkistetään kylmiksi numerosarjoiksi ja faktoiksi.

Me maksamme kaiken ja valtion tulisi sijoittaa vastaanottokeskuksia esimerkiksi sellaisille Itä- Suomen paikkakunnille, joista kantaväestö on siirtynyt muualle. Heille olisi rakennettava sinne turvallisia asuinalueita ja kyettävä tarjoamaan sellaisia opintoja, jotka edesauttavat sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tyhjät kansakoulut taas käyttöön ja työttömät opettajat sinne opettamaan! Valmistuvat lääkärit hoitamaan paperittomien terveydestä ja lähipalvelut kuntoon.

Siirryimmehän me evakkojenkin jälkeläiset tänne Lahteen ja nostimme Viipurin Reippaan mestaruussarjaan. Pakolaiskeskuksista saisimme tuoretta verta köyhään yleisurheiluun ja onnettomaan jalkapallotasoomme. Ei kun toimeksi!

Juhani Melanen

 

Terveisiä tunturista!

Heinäkuinen viikko Saariselän kansallispuistossa oli monella tavalla hyvä juttu. Oli virkistävää riisua mielestä monet stressinaiheet ja ottaa selkään vain rinkka. Siellä kulki kaikki tarpeellinen – ja onneksi perheen miesväki jaksoi kantaa painavimmat tarpeelliset asiat! Vaelluksella keskitytään kulkemiseen, oikean reitin löytämiseen, ruokaan ja lepoon. Siinä kulkiessa luomakunta kaikkineen ehtii opettajaa patikoijaa.

Ylhäällä Vuomapään rinteillä ja alempana polkujen varrella kasvoi vaikka mitä kauniita kukkia: sinirikot, lehtokanukat, sieliköt ja uuvanat kukkivat. Ne olivat siellä ihan itsekseen, ei sen tähden, että ihminen ne sinne halusi tai että ihminen ne löytäisi. Kaunis, suuri luonto kertoo Jumalasta Luojasta. Hän on luonut luonnon ihmeellisyyden ja kauneuden. Tunturi opetti kiitollisuutta ja Luojan kunnioitusta.

Tunturin huipulle kiipijä uuvahtaa helposti. Oletetun huipun jälkeen näkyykin uusi pikkulaakso ja uusi päämäärä. Tuntuu, että huippu siirtyy koko ajan kauemmas. Silloin pitää pysähtyä ja kääntää pää tulosuuntaan. Hei, mehän olemme tulleet jo noin pitkän matkan! Puuskutus ei ole ollut turhaa. Elämässä muun muassa erilaiset juhlat tarjoavat tällaisen pysähtymispaikan. Syntymäpäivänä tai hääpäivänä kiitetään menneestä taipaleesta ja nähdään, että kaikenlaisen läpi on selvitty. Ei kannata vain puskea eteenpäin, on hyvä pitää tauko ja iloita siitä, mitä on yhdessö koettu.

Kompassimme oikkuili koko vaelluksen ajan. Se tuntui kieppuvan, minne sattui. Viimeisen päivän reitti kulki ison suoalueen läpi. Epävarma kompassi huoletti, mahdammeko kulkea harhaan niin kuin ensimmäisenäkin päivänä. Tulimme viimeiselle autiotuvalle, ja mikä siellä odottikaan! Kämpän ikkunassa roikkui jonkun unohtama tai tarkoituksella sinne jättämä kompassi. Sen turvin pääsimme eksymättä läpi soiden.

Jumalan huolenpito näkyi tässä ja monessa muussa kohdassa elämää. Kunpa avaisimme silmämme niin, että näkisimme Jumalan johdatuksen muka-sattumien takana. Hän on Luoja, mutta hän on myös rakastava Isä, joka kulkee vierellä Lapissa ja Lahdessa. Risti on kristityn kompassi. Jeesuksen ristiin kannattaa katsoa, siihen suuntaan on hyvä vaeltajan kulkea.

Riitta Särkiö

 

Miksi demokratia ei toimi Lahdessa?

Lahdessa ei osata toimia ja tehdä yhteistyötä koko kunnan etua ajatellen. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kaupungillamme ei ole yhtään kokoomuslaista kansanedustajaa. Täältä ääniä annetaan maakuntaan, jotka poikkeuksetta polkevat Lahden etuja eduskunnassa.

Aito lahtelainen dialogi päättäjien ja hallintoalamaisten välillä saavutetaan vain luottamuksen palauttamisena kuntalaisille. Nyt pieni piiri ja klikki harjoittaa omaa linjaansa ja pitää itseään erehtymättömänä. Tavallinen lahtelainen on kummassa juridisessa labyrintissa, koska eivät voi olla varmoja millaisten lakien mukaan heidän tekojaan arvioidaan.

Lahtelainen politiikan teko on pirstonut kaupunkimme poliittisen kentän ja vaikeuttaa sen hallintaa. Kun kaikkia kouluja yritetään auttaa yhtä aikaa, saattaa olla vaarana, että ketään ei kyetä auttamaan vaikuttavasti. Kukaan lahtelainen virkamies ei kanna vastuutaan homekoulufarsissa ja siihen syydettyihin euromääriin. Silti lahtelaiset olettavat usein, että heidän edusmiehensä valtuustossa kantavat vastuun päätöksistään heidän puolestaan.

Lahtelaisessa politiikassa on merkillistä se, että kilpailu oman puolueen sisällä hajottaa ryhmää sisäisesti, mikä estää yhtenäisen poliittisen strategian toteutumista.
Lahtelaisten poliittinen ja kulttuurinen muisti on hämmästyttävän lyhyt, mutta äärettömän sitkeää. Mielipidettä ei vaihdeta, vaikka aika olisi ajanut jo sen ohi. Loistavana esimerkkinä on VT 12 tie, joka olisi voitu rakentaa jo 30 vuotta sitten Renkomäen linjauksena halvalla, mutta kun luupäät ja omat taloudelliset intressit sanelevat päätöksiä, sitä yritetään junnata läpi nyt pahimman taloudellisen laman keskellä, hinnalla millä hyvänsä. Myös kyvyttömyys lukea tavallisen lahtelaisen arkea on surkea ja siksi demokratia täällä on osaamatonta ja tuloksetonta.

Miten voisimme parantaa tätä ilmapiiriä? Luottamuksen palauttaminen on tärkein tekijä tässä poliittisessa ilmapiirissä. Maallisen hyvän sampona demokratia on pirstonut lahtelaisen poliittisen kentän ja vaikeuttanut sen hallintaa. Koska lahtelaisten ihmisten olosuhteet, tarkoitukset ja odotukset ovat hyvin erilaisia, myös nykyisten poliittisten puolueiden kannatuspohja on rapautunut.

Kaupankäynti politiikassa on erilaista kuin parkkihallissa. Tästä johtuen lahtelaiset saattavat kärsiä kaupunkina siksi, että poliittisten puolueiden etu ajaa kaupungin edun edelle monissa asioissa. Käsityksemme lahtelaisen johdon julkisen poliittisen vastuun vahvasta ensisijaisuudesta, on
huomaamatta ruokkinut ja johtanut kaupunkimme moraalikatoa ja lisännyt yksityisenlahtelaisen rationaalista tietämättömyyttä kaupunkimme poliittisesta päätöksenteosta. Sille on nyt tarjolla vain leipää ja sirkushuvia!

Jussi Melanen

 

 

Jeesus, parantajamme

On tämän viikon teema kirkkovuodessa. Kulkiessaan julkisen toimintansa aikana opetuslastensa kanssa Jeesus paransi ihmisiä. Häneltä suorastaan odotettiin ihmeitä, mutta erityisesti ihastuttiin hänen tapaansa kohdata hädässä olevia ihmisiä. Monet avun tarpeessa olleet olivat ympäristön ihmisten nujertamia. Lisäksi ajateltiin ja monet asianosaiset itsekin ajattelivat tilanteensa johtuvan jostain omasta tai vanhempien tekemästä synnistä.

Jeesuksen merkitys on myös siinä, että hän antaa ihmisille takaisin heidän ihmisarvonsa ja antaa myös Jumalan olla Jumala. Hänen tekemänsä ihme- ja parannusteot tuovat esiin sen, että hänessä Jumalan valtakunta on tullut lähelle, ja häneen uskovilla on jo osallisuus tuohon valtakuntaan.

Jumalan luomana ja lunastamana ihmisen perustehtävä on ylistää Luojaansa koko elämällään ja iloita elämän lahjasta. Jeesuksen teot todistavat Jumalan rakkaudesta ja voimasta auttaa hädässä olevia ihmisiä. Lopullinen päämäärä häämöttää Taivaan kotiin perille pääsemisessä. Kaikki eivät parane, kaikki eivät jaksa iloita, mutta Jeesus kuulee ja auttaa, vahvistaa ja vie viimein perille lopulliseen olotilaan. Häneen katsomalla mahdoton muuttuu mahdolliseksi.

Esa Kekki
Launeen srk

 

VT12 on mielettömän koplauksen strateginen virhe!

Lahti sitoutuu maksamaan Lahden eteläisestä kehätiestä 70 miljoonaa euroa itse. Tie lyhentää kolme minuuttia kauttakulkuliikennettä ja rikkoo törkeästi Lahden eteläisen kaupunginosan ja aiheuttaa uskomatonta meluhaittaa sen vierellä asuville kantalahtelaisille, olemalla samalla suuri pohjavesiriski siksi, että tunnelirakentamisen kaikkia teknisiä ongelmia ei tiedetä eikä tunneta tarkasti.

Mitään uskottavaa selitystä VT 12 tien taloudellisista vaikutuksista ei ole kyetty esittämään. Varmaa kuitenkin on, että se valmistuessaan tulee työllistämään virolaisia työntekijöitä ja aliurakoitsijoita. Renkomäen linjaus olisi ollut paljon edullisempi vaihtoehto, mutta sitä ei valittu, koska silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Luttinen ja rakennusalan muut koplaajat eivät pitäneet tästä vaihtoehdosta ja Luttisen oma toimisto oli sitä suunnittelemassa. Hän ja Lahden teknisen viraston johtaja Timo Ahonen ovat vastuussa siitä, että yhtään pienoismallia eikä havainnekuvaa Renkomäen mallista ei tehty ja asia palautettiin aina uudelleen ja uudelleen valtuustoon.

Tämä ”Juudaksen tie” on uskomaton syndikalismin voitto ja epärehellisyyden vertauskuva. Renkomäki-vaihtoehto tuli valituksi nykyiseen seutukaavaan Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston päätöksellä, minkä ympäristöministeriö vahvisti. Silti vähemmistöön jäänyt tielaitos esti seitsemän vuotta vastoin demokratiaa tämän vaihtoehdon selvittämisen. Tämä oli lobbauksen mestarinäytös ja lahjontaakin voidaan syystä epäillä, sillä neljännellä äänestyskerralla Launeen linjaus voitti, koska äänestyksessä oli poissa kaksi Renkomäen linjauksen kannattajaa ja varavaltuutetut manipuloitiin äänestämään Launeen puolesta. Suomen laki ei kiellä epäilemästä!

Launeen vaihtoehto on ollut lahtelaiselle poliittiselle eliitille eräänlainen päähänpiintymä, jota voisi hyvin verrata kansalaismielipiteen vähättelyksi ja skitsofreniaan vert.”Putinin” Ukrainan politiikka. Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen kiteytti vuonna 2012 asian erittäin hyvin:” Tässä taloudellisessa
tilanteessa kaikkia tulevia hankkeita tulee tarkastella aivan uudesta näkövinkkelistä.”

Kaikkein naurettavimman perustelun tielle on esittänyt entinen kuntapomo Ilkka Viljanen. Hänen mielestään pohjavesien suojelu on eräs keskeisimmistä tielinjauksen kriteereistä. Todellisuudessa pohjavesien suojelu Launeen moottoritien perusteluna on kuin pisara Tyynessä valtameressä siksi, että joka päivä Pietarin rataa kulkee Vainikkalasta Lahden kautta Sköldvikiin superraskaita säiliövaunuja, mutta junaradalla ei ole metriäkään pohjaveden suojausta. Tämä uskomaton vaaramomentti on 500- kertainen tieliikenteeseen verrattuna!

Launeen lähde suljettiin vähin äänin 2001, koska vesi osoittautui juomakelvottomaksi siksi, että junaradalla käytetyt torjunta-aineet olivat imeytyneet pohjavesiin. VT 12 tien kokonaiskustannukset ovat arviolta noin 350 miljoonaa euroa, mikä on mieletön menoerä eikä ole mitenkään perusteltavissa tässä tilanteessa lahtelaisille.

Selvittämättä ovat lisäksi vielä millaisia ongelmia orsivesi tulee aiheuttamaan ja miksi Launeen linjaukseen suunniteltu pohjavesiä suojeleva betonikaukalo on vain 80 metriä pitkä, kun sen pitäisi olla vähintään 200 metriä. Usko liikenteen lineaariseen kasvuun on utopia. VT 12 hanke kannattaisi unohtaa kokonaan ja siirtää nämä rahat Päijät- Hämeen sote-ratkaisuun. Tällöin voisimme kehua tätä rohkeaa päätöstä ihan valtakunnallisestikin.

Olen kysynyt monelta lahtelaiselta liikemieheltä, että kertokaa nyt ihmeessä kymmenen sellaista taloudellista hyötynäkökohtaa, joka puolustaa VT 12 rakentamisen taloudellisuutta.Eipä ole osattu vastata. Nyt siihen olisi mahdollisuus vastata yleisönosastolla ihan nimellä. MOT

Juhani Melanen

 

FC Lahti mitalivauhdissa

Huolimatta keskiviikkoisesta tappiostaan HJK:lle FC Lahti jatkaa edelleen mitalivauhdissa, sillä myös muut lähinnä pronssikamppailussa mukana olevat joukkueet hävisivät omat ottelunsa.
 Viime viikolla ihmettelin Rafaelin vaisuja otteita. Mies vastasi heti toimittaja-urpolle tekemällä Rovaniemellä kuukauden maalin. Upea suoritus, joka vielä ratkaisi Lahdelle kolme tärkeää pistettä aivan ottelun loppuhetkillä. Hienoa!

Sunnuntaina on vastassa sarjajumbo VPS, joka on kuitenkin viime viikkoina nostanut pelinsä tasoa merkittävästi. Vaasalaiset eivät tule myymään nahkaansa halvalla, joten Kisapuistossa on odotettavissa jälleen kerran kunnon kapina pisteistä. Lahdella on ollut tällä kaudella yllättävän paljon vaikeuksia juuri sarjataulukossa alapuolella olevien joukkueiden kanssa. Nyt siihen ei ole varaa, jotta mitalivauhdissa ja -vouhotuksessa pysyttäisiin mukana.

HJK-pelin opetus oli selkeästi se, ettei peleihin voi lähteä liian varovasti, pitkälti vain puolustukseen nojaten. Lahden tulee jatkaa heinäkuussa nähtyä rohkeaa hyökkäyspeliä, jossa nopeita laitoja käytetään hyväksi. Peliä on käännettävä nopeasti ylöspäin, kun siihen paikka on. Klubia vastaan tälläinen Lahti nähtiin onneksi toisella puoliajalla ja vain helsinkiläisten hyvä tuuri esti tasapelin syntymisen.

Erityismaininnan Rafaelin lisäksi ansaitsee ikipörrääjä Drilon Shala, joka on nousemassa ryminällä takaisin liigan vaarallisimpien laitureiden joukkoon. Itseluottamuksen noustessa kohisten kauden aikana Shala haluaa ja myös pystyy haastamaan 1 vastaan 1 tilanteissa, välillä jopa yksin kahta vastaan- tilanteissa. Siten mies luo joka pelissä tukun vaarallisia maalipaikkoja.

Pelicansilla positiivinen suunta

Pelicans avasi kautensa Rauman Pitsiturnauksessa ja varsin monelle, myös minulle jäi joukkueesta positiivinen kuva. Ex-pelikaanivalmentaja Kai Suikkanen ainakin nosti Pelsut turnauksen kovimmaksi yllätykseksi. Joukkue oli matkalla kovin nuorella ryhmällä, mutta se ei tahtia haitannut. Joukkueesta olivat poissa ainakin Latvala, Leimu, Sopanen, Jaatinen, Pöyhönen ja Da Costa. Lisäksi Eetu Sopanen, Sebastian Repo ja Miska Siikonen olivat nuorten maajoukkueen matkassa jenkkilässä sekä Vartiainen ja Tuhkanen loukkaantuneina.

Nimet pelaajien selässä olivat kaikkea muuta kuin tuttuja, mutta jos tämä on Matikaisen ja Nurmisen panos peli-ilmeeseen, niin olen todella tyytyväinen. Periksi ei annettu, eikä taka-askeleita otettu. Niinpä Pelicans pelaajat joutuivat kolmeen eri kertaan otteluissa nyrkkihippasillekin. Nurminen kiteytti valmennuskaksikon filosofiaa Radio Voiman haastattelussa: ”Meidän tapa tulee olemaan, että jos meitä kohdellaan kaltoin, ei me välttämättä sitä katsella ollenkaan. Emme me usko, että voitamme, jos karkuun juostaan”.

Ilmeen lisäksi parasta antia oli nähdä ”pariskunnan” Potulny-Erkinjuntti peliä, jossa kiekko kulki kuin ajatus ja tehotkin olivat kohdallaan. Varsinkin ”Juntti” näytti nauttivan suuresta roolistaan. Myös Hakulinen vaikutti olevan iskussa. Toivotaan miehelle nyt ehjää kautta, sillä viime kausi meni täysin pipariksi loukkaantumisten vuoksi. Jos mies pelaa ehjänä koko kauden, voi Pelicansilla olla käsissään liigan mittapuulla melkoinen timantti ja yllätyskortti.

Muutenkin tuntuu nyt Pelicansissa puhaltavan uudet, raikkaat tuulet. Lahden Pelicans nimittäin tarjoaa kaikille alle 16-vuotiaille mahdollisuuden tulla seuraamaan liigajoukkueen otteita Isku Areenalle ilmaiseksi. Tarjous on voimassa harjoituskauden kaikissa kotiotteluissa.
 Meillä on uusiutunut ja mielenkiintoinen joukkue, jonka haluamme esitellä lahtelaisille. Hyvän tahdon eleenä haluamme tarjota nuorille nämä harjoituskauden ottelut ilmaiseksi ja keventää samalla heidän kouluun paluuta, Pelicansin markkinointijohtaja Tomi-Pekka Kolu perustelee.

Ottelut joita tarjous koskee ovat:
14.8 Pelicans – JYP,
21.8 Pelicans – HPK
22.8 Pelicans – KooKoo

 

-Pete Salomaa-

 

Itsensä tunteminen

Itsensä tunteminen on taitolaji. Joku on sanonut, että jotka tuntevat itsensä aidosti ovat joko pahasti masentuneita tai mielisairaalassa. Itse en haluaisi maalata noin synkkää kuvaa. Mutta se on totta, että meistä jokaisesta löytyy niin kauniita ja hyviä asioita kuin myös pahuutta ja pimeyttä. Jospa osaisimme katsoa itseemme samalla kertaa rehellisesti ja armollisesti.

Jeesuksesta Raamattu sanoo, että hän on täynnä armoa ja totuutta. Hän katsoo meitä rakkaudella ja hän näkee meidät sellaisina kuin olemme. Jospa Jeesuksen kanssa voisimme katsoa itseemme samoin: armollisesti ja totuudellisesti. Silloin voimme nähdä itsemme Jumalan luomina äärettömän arvokkaana yksilönä. Silloin näemme itsemme tasavertaisena kaikkien muiden kanssa. Rakastettavana, Jumalan rakastamana.

Silloin voimme tunnustaa myös oman vajavuutemme. Ja sen, että olen erehtyvä, niin kuin kaikki muutkin. Mutta sen tunnustaminen ei merkitse hylätyksi tulemista tai rakkauden menettämistä. Juuri siksihän Jeesus tuli maailmaan, että me monella tavalla heikot ja erehtyvät ihmiset saisimme tuntea Jumalan rakkauden ja saisimme elää hänen lähellään ja yhteydessään. Siksi Jeesus sovitti meidän syntimme.

Armollisuus itseä ja toisia kohtaan ei merkitse vääryyksien kieltämistä vaan anteeksi antamista ja -saamista. Niin kuin minut on armahdettu, voin olla armollinen itseäni kohtaan ja toisia kohtaan. Sellaisessa ilmapiirissä on lupa epäonnistua ja aloittaa uudelleen.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

 

Onko eläkepommi ja väestöllinen huoltosuhde vaara?

Maailma ikääntyy hurjaa vauhtia, eikä Suomi tee poikkeusta. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan Suomessa olisi vuonna 2060 eläkeläisiä jopa 1,8 miljoonaa. Arvioita on tehty useilla muillakin tahoilla. Samoihin lukuihin pääsevät Kvartti-verkkolehti, Tilastokeskus ja Finkikaattori.fi.
Todennäköisestäi kuitenkin on, että vuosina 1975-1977 syntyneistä naisista joka viides elää 100-vuotiaiksi ja miehistä joka viides 95-vuotiaiksi. Elinajanodote pidentyy ja edessä saattaa olla Suomelle kustannuskriisi.

Nykyisten tilastojen valossa näyttäsi vääjäämättömältä, että Suomesta uhkaavat loppua eläkkeiden ja julkisten menojen maksajat, koska työikäisten määrä vähenee tuntuvasti lähivuosikymmeninä. Tänään meitä eläkeläisiä on 1,4 miljoonaa, joka sekin on valtaava määrä.Jokainen ymmärtää kaikki riippuu siitä, miten elinvuodet halutaan jakaa työvuosiin ja eläkevuosiin. Jos työurat pitenisivät suhteellisesti enemmän kuin eläkkeelläoloaika, se antaisi jopa tilaa eläkkeiden tason nostolle tai maksutason alentamiselle. Kaikki nämä seikat aiheuttivat vuoden 2017 eläkeuudistuksen.

Suomen eläkejärjestelmä pysyy pystyssä sijoituksilla. Suomen eläkejärjestelmä koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä ja vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä. Järjestelmämme pysyy siis pystyssä eläkemaksujen ja niillä tehtävien sijoitusten turvin.

Viime vuonna eläkevaroja oli 172,5 miljardia euroa. Niiden määrä on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kasvanut sijoitustuottojen ansiosta nopeasti, vähän yli 10 miljardin euron vuosivauhtia. Telan analyysijohtaja Reijo Vanne sanoo, että uusien ennusteiden mukaan varat kasvavat melkein samaa vauhtia kuin eläkevastuut, joten eläkkeitä voidaan hyvin pitkälläkin aikavälillä maksaa enemmän kuin kerätään eläkemaksuja.

Meidän upeat suomalaiset omaishoitajamme säästävät jo nyt yhteiskunnallemme kaksi miljardia euroa vuodessa. Me keskitymme liian paljon laitoshoitoon emmekä kotona asuvan ikäihmisten hoitoon. Yhteiskuntamme ei osaa hyödyntää tarpeeksi aktiivisia seniorikansalaisia, joilla on ostovoimaa ja jotka käyttävät runsaasti kulttuuripalveluita ja kuluttavat jopa enemmän kuin lapsiperheet.

Tässä tilanteessa, kun syntyvyys on laskussa, Suomen maahanmuuttajat saattavat olla jopa pelastus Suomen kansantaloudelle, sillä seniorien hoitotyöhön tarvitaan yhä enemmän myös maahanmuuttajia. Yhteiskuntamme ei ole satsannut juurikaan eläkeikäisten kuntoratoihin ja omiin urheilupuistoihin, vaikka monet eläkeläiset kykenevät antamaan merkittävään tuen lapsilleen niin rahallisesti kuin lasten hoidossa.

Panostus toimintakykyisiin elinvuosiin olisi tärkeää, sillä valitettavasti myös muistisairaudet lisääntyvät nopeasti. Tärkeät kysymykset ovatkin:” Miten maamme kansallista syntyvyyttä voitaisiin lisätä ja työperäistä maahanmuuttoa kanavoida järkevästi ja tuottavasti ikäihmisten hoitopalveluihin?

Juhani Melanen

 

FC Lahti vaihteeksi hyvällä tiellä

Meikäläinen on tällä kaudella viikosta toiseen joutunut kirjoittelemaan FC Lahden otteista pääosin negatiivisessa sävyssä. Syytäkin on ollut. Peli on suurimmalta osaltaan näyttänyt veltolta pallottelulta ilman päämäärää tai sitten päämääränä on ollut pallonhallintaprosenttien voittaminen pelien voittamisen sijaan. Heinäkuu kuitenkin yllättäen muutti joukkueen kurssin parempaan päin. Viimeiset neljä ottelua ovat tuoneet plakkariin 10 pistettä kahdestatoista mahdollisesta ja se on kyllä hyvä suoritus Korkeakunnaksen suojateilta.

Muutoksen taustalla on selkeästi ollut muutos pelitavassa. Siinä missä alkukaudella yritettiin hallita koko ajan palloa ja hyökättiin hitaasti, on viime peleissä palattu enemmän nopeaan pelin kääntämiseen ja laitojen hyväksikäyttöön. Nyt laitureille on annettu vapaus yrittää voittaa niitä elintärkeitä 1-1- vastaan tilanteita, joista vaarallisimmat maalintekotilanteet useasti syntyvät. Ja onhan niitä maaleja nyt sitten syntynytkin, tosin siinä olisi vieläkin petraamisen varaa.

Suurin yksittäinen syy tähän on ollut Rafaelin vaisuus. Rafun harteille oli ja on edelleen lastattu aika paljon maalintekovastuuta. Tällä hetkellä mies ei saa luottoa valmennukselta sen vertaa, että voisi olla aloittavassa kokoonpanossa. Usein Rafael jolkottelee kentälle viimeiseksi pariksikymmeneksi minuutiksi ja suurin osa siitäkin ajasta kuluu pelin ulkopuolella. En ihan jaksa uskoa, että viime vuonna maalikuninkuudesta taistellut Lahti-ikoni olisi yhtäkkiä huono pelaaja. Ehkäpä kyse on enemmän itseluottamuksesta ja onnistumisien puutteesta, jota ei pelaamattomuus ruoki. Toisaalta Alves on ollut tällä kaudella se parempi brassihyökkäjä.

Nyt kun Ääritalo ja Ristola, joilta ainakin valmennusjohto odotteli ennen kauden alkua tehoja, ovat näyttäneet tasonsa, voisi olettaa, että jatkossa Rafael saisi enemmän näyttöpaikkoja.Toivotaan Rafulle parempaa loppukautta, sillä silloin kun mies on pelipäällä, syntyy niitä elintärkeitä maaleja, joilla ottelut voitetaan. Ääritalo ja Ristola voivat jatkaa Akatemian riveissä kakkosessa vireen hakemista tai sitten miehet selkeästi myyntiin.

Nyt kentälle pitää saada paras mahdollinen kokoonpano, sillä lähiviikot ovat FC Lahdelle ja sen mitalitoiveille äärimmäisen tärkeitä. Seuraavaksi kohdataan sarjan kärkikaksikko eli RoPS ja HJK vieraissa sekä hännänhuippu VPS kotona. Näistä vähintään se kuusi pistettä, niin toive mitalista tai ainakin mahdollisesta europaikasta ( sarjan 4.) elää vielä.

Mikähän ihmeen sääkirous muuten FC Lahden kotipelejä vaivaa? Tuntuu siltä, että aina kun Kisapuistossa pelataan, sataa vettä? Jo senkin vuoksi Lahden yleisökeskiarvo on sanalla sanoen surkea. Lisäksi huonosti käyntiin lähtenyt kausi on varmasti karsinut satunnaisia kävijöitä. Koskahan aurinkokatsomoon saadaan edes jonkinlainen kevytkatos, joka voitaisiin asettaa paikoilleen sateen sattuessa? Nyt vain pikaisesti joku Lahden muotoiluinstituutin opiskelija suunnittelemaan tälläinen kevytkatos, niin homma hoituu oppilastyönä eikä maksa muuta kuin raaka-aineet. Kätevää vai mitä?

Pelicansin kausi käyntiin

Pelicans aloittaa kautensa jo perinteisesti Rauman Pitsiturnauksessa viikonloppuna. Vastassa alkulohkossa ovat HIFK ja TPS. Muut joukkueet turnauksessa ovat isäntäjoukkue Lukko, Ässät ja Sport. Ensimmäiset pelit tulevat vastaan kovin nopeasti, sillä vasta tämän viikon maanantaina pääsivät liigajoukkueet aloittamaan ohjatun jääharjoittelun.

Näin lätkähullulle on positiivista se, että Nelosen Ruutu-palvelu näyttää turnauksen kaikki pelit suorina. Niinpä perjantaina olen tv:n ääressä jo aamulla klo 9.00, kun Pelsut ja HIFk luistelevat jäälle. Peli tuskin näin kesän jälkeen on kovinkaan kummoista, mutta mielenkiintoista on nähdä ensi kertaa uudet Pelicans-vahvistukset jäällä. Onko Potulnyn rannari jäätävä? Onko Ben Blood nimensä veroinen peloite? Miten pärjää tanskalainen Lassen liigavauhdissa? Kuinka onnistuvat Erkinjuntin kiemurat? Onko Heinon hyökkäyspeli kohentunut vuosien saatossa? Onhan näitä mielenkiinnon kohteita.

Harmi, että osa nuorista pelaajista (Sopanen, Siikonen, Repo) on 20v-maajoukkuekomennuksella USA:ssa, sillä yleensä juuri nuoret pelaajat ovat näyttäneet taitojaan ja rymistelleet Pitsiturnauksessa vanhempien ja paikkansa vakiinnuttaneiden lähinnä välttäessä loukkaantumisia tässä vaiheessa kautta. Toivottavasti myös valmentajakaksikko Matikainen-Nurminen saadaan tv-haastatteluun, sillä molempien herrojen juttuja on aina mukava kuunnella. Varsinkin Nupe on varsinainen tarinaniskijä sille päälle sattuessaan.

Viime vuonna joukkue kaatui oikeastaan huimaan loukkaantumissumaan. Tänä vuonna siihen ei ole varaa ja voisi kai kuvitella ettei salama kahta kertaa samaan paikkaan lyö. Muussa tapauksessa syyttävä sormi voisi osoitella fysiikkavalmennusta. Tällä hetkellä sairastuvalla ei ole oikeastaan kuin Niko Tuhkanen. Saikulla ollut Marko Pöyhönen odottelee jo pelilupaa, joten sillä saralla kaikki näyttää toistaiseksi hyvältä.

Ensimmäisen kerran uusiutunut Pelicans näyttäytyy lahtelaisille kotihallissaan 14.8. jolloin vastaan luistelee JYP. Tervetuloa jääkiekkokausi 2015-2016!

-Pete Salomaa-

 

Herättelyä​

Seuraava pyhäpäivä kutsuu minut matkan tekoon. Lähdemme nimittäin pienellä porukalla viikoksi Taizé-yhteisöön Ranskaan. Taizé on tullut meille suomalaisille tutuksi ennen kaikkea Anna-Maija Raittilan kautta, joka on kääntänyt koskettavia Taizén rukouslauluja suomeksi.

Yhteisössä asuu yli sata veljeä eri kristillisistä suuntauksista. Yhteisö kutsuu joka vuosi kymmeniä tuhansia nuoria eri maanosista tutustumaan hiljaisuuteen, solidaarisuuteen ja jakamaan kokemuksia omasta uskostaan. Ensi viikoksi odotetaan jopa 8000 nuorta aikuista, sillä yhteisö viettää perustajansa muistopäivää. Meillä onkin mahdollisuus nähdä joku kardinaaleista tai piispoista, sillä monet kristilliset kirkot ja järjestöt haluavat tulla kunnioittamaan yhteisön perustajaa.

Mitä me Taizéstä etsimme? Kaipaamme rauhaa kiireen keskelle. Työn, opiskelun ja äitiyden haasteiden keskelle. Perusarki saa jumalasuhteen välillä näivettymään. Taizé on yksi tapa virkistää ja herätellä sitä eloon. Myös yhteiselo ja tutustuminen maailman eri ihmisiin ovat meille tärkeitä. Viikko Taizéssä antaa kokemuksia, joita ei voi unohtaa.

Virkistävää kesän jatkoa!

Ville Hakulinen
Launeen seurakunta

 

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011