Suomi on liikunnan ja urheilun maana kokoaan suurempi. Näin on ollut, mutta miten jatkossa? Muutos rahoituksessa on dramaattinen ja vuonna 2027 Orpon hallituksen leikkaukset ovat todella merkittäviä.
Jätin tämän viikon maanantaina lakialoitteen urheilun ja liikunnan edistämiseen tehtävien lahjoituksen verovähennyskelpoisuudesta.
Suomalaisen urheilun ja liikunnan rahoitus on suuressa muutoksessa ja edessä on julkisen rahoituksen merkittävä pudotus vuonna 2027.
Vuoden 2023 valtion talousarviossa liikuntaan ja urheiluun oli varattu n. 154 miljoonaa euroa. Tästä yli 115 miljoonaa euroa koostui Veikkauksen tuotoista. Lähivuosina tähän summaan on tulossa lähes 40 miljoonan euron lovi. Syynä ovat valtion säästötoimet sekä Suomen rahapelijärjestelmään liittyvät muutokset.
Lakialoitteella pyritään muuttamaan tuloverolain 57. pykälää niin, että urheiluun ja liikuntaan kohdistuva lahjoitus mahdollistaisi verovähennyksen. Tämä lisäisi etenkin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia ja halukkuutta lahjoittaa rahaa hyvään tarkoitukseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 1000 suomalaista yritystä lahjoittaa 50.000 euroa liikuntaan ja urheiluun, mikä tarkoittaisi merkittävää 50 miljoonan lisärahoitusta vuositasolla.
Miksi uskon uuteen rahoitukseen? Valtioneuvosto on varannut 20 MEUR julkista rahoitusta nk. Olympiarahastoon jos yksityiseltä sekrorilta saadaan toinen puoli eli 20 MEUR. Yksityistä rahaa kerätty vasta 1,2 MEUR, joten hanke käytännössä kuivui kokoon. Nyt kerättävistä varoista jos tavoite 50 MEUR menee valtion veromenetyksiin tällä muutoksella 10 MEUR (yhteisövero 20 %). Näin ollen valtio ”säästää” tässä sen 10 MEUR mikä olisi mennyt julkisena panoksena Olympiarahastoon ja koko summakin on vielä 10 MEUR enemmän. Tällä verovähennyksellä voidaan saada yrityksiä lahjoittamaan enemmän kun niillä on oikeus vähennykseen.
Esimerkiksi Läpimurtorahasto on onnistunut säätiönä hyvin ja uskon, että heillä on eväät ja luottamus kerätä tarvittava rahoitus yksityiseltä sektorilta.
Lakialoite tavoittelee myös suomalaisen urheilun ja liikunnan kulttuuriperinnön säilyttämistä luomalla toimintaedellytyksiä niille urheilulajeille, jotka nyt ovat vaarassa näivettyä, esimerkiksi paini, keihäs, miksei mäkihyppy. Uskon, että eduskunnassa nähdään uudistuksen tarve eli saamme hyvin nimiä aloitteen taakse, mutta myös valtiovarainministeriön tahtotilaa vastuuministeriönä tarvitaan.
Valtion rahoitus on Suomessa Pohjoismaisittain pientä. Samoin yritysten. Kuntien rooli on merkittävä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin urheilun ja liikunnan budjetti on suurempi kuin valtion. Lahdessakin tämä pitää ymmärtää.
Lahti on urheilukaupunki ja siksi on tärkeää, että olemme myös monipuolinen sellainen. Koripallon putoaminen pääsarjatasolta olkoon hälytysmerkki myös olosuhteista vastaaville tahoille. Emme voi menestyä, jos junioreiden puhumattakaan edustustason olosuhteet eivät ole muiden tasolla. Aina kyse ei ole edes rahasta, vaan tahdosta ja osaamisesta.
Ville Skinnari