Paimenet saivat ensimmäisenä kuulla ilosanoman Vapahtajan syntymästä. Enkelit toivat heille viestin: ”Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Sama joulun sanoma kuuluu meille: ”Teille on syntynyt Vapahtaja.” Siinä on joulun sanoma tiivistetysti ja pelkistetysti. Tämä uutinen on se rauhan, lämmön ja ilon lähde. Meitä ei ole jätetty yksin. Jumala ei ole hylännyt meitä, hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Jeesuksessa hän on tullut veljeksemme ja auttajaksemme.
Kun enkeli oli ilmoittanut tämän viestin paimenille, yhtäkkiä hänen ympärillään oli suuri enkelten joukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha, joita hän rakastaa.” Tuo laulu ei jäänyt vain enkelten lauluksi. Paimenista sanotaan, että palattuaan seimeltä hekin kiittivät ja ylistivät Jumalaa. Samaan ylistykseen ja kiitokseen mekin saamme yhtyä. Ja niinhän me varmaan teemme joululaulujen kautta. Vaikkapa Maa on niin kaunis -virressä voimme yhtyä tähän enkelten ylistykseen: ”Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.”
On hyvä kiittää Jumalaa hänen armostaan, hänen lahjoistaan, Jeesuksesta, Vapahtajasta. Eikö tuo enkelten laulu voisi olla kuin kutsu tai kuin ohjelman julistus meille? Eikö meitä ole kutsuttu ensinnäkin ylistämään Jumalaa, toiseksi rakentamaan sovintoa ja rauhaa ja kolmanneksi muistuttamaan Jumalan rakkaudesta kaikkia ihmisiä kohtaan ja jakamaan tätä Jumalan rakkautta?
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune