Kuukausi: lokakuu 2018

Japanin Yokohamassa tällä viikolla järjestetty maailman suurin kiertotaloustapahtuma kokosi yhteen yli 1200 kiertotalouden asiantuntijaa yritysjohtajista huippututkijoihin. Eduskunnasta seminaariin osallistuivat lisäkseni talousvaliokunnasta varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) ja Joakim Strand (rkp.) sekä ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.). SITRA:n ja Japanin ympäristöministeriön aloitteesta järjestettyyn seminaariin osallistuivat myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Lahti oli hyvin esillä ympäristöosaamisellaan ja uuden Kioto – yhteistyön avauksella koulutuksessa ja osaamisessa.

Maailma tarvitsee uutta kauppapolitiikkaa, joka perustuu kestävän kehityksen kriteereihin. Myös Japanissa on tunnistettu, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana tehnyt avauksen, missä luonnonvarojen ja massakulutuksen liiketoimintamallista siirrytään kiertotalouden ajattelutapaan, jossa materiaaleja käytetään lukuisia kertoja uudelleen. Etusija kaupassa annettaisiin ympäristön ja ilmaston kannalta kestäville ratkaisuille. Nyt on nopeasti löydettävä yhteiset kriteeristöt kestäville tuotteille ja palveluille ja saatava niille hyväksyntä maailman kauppajärjestön WTO:n kautta. Maailman 3. suurimman talouden Japanin sitoutuminen on erittäin tärkeä viesti koko maailmalle. Suomi ja Japani voivat yhdessä toimia yhdessä kiertotalouden edelläkävijänä. Molemmilla on jo konkreettisia tekoja kiertotalouteen. Japanilla on pitkät perinteet etenkin materiaalien kierrätyksessä – pinta-alaltaan pienenä, mutta väestöltään suurena saarivaltiona se on ollut pakotettu miettimään jätteiden hyötykäyttöä. Uudenlaista maailmantaloutta ja sen mahdollisuuksia korostivat Japanissa mm. YK:n ympäristöohjelma, YK:n kehitysohjelma, OECD ja Euroopan komissio. Japani on aloittamassa G20 – maiden puheenjohtajana samoin kuin Suomi EU:n puheenjohtajana ensi vuonna. Meillä on nyt globaalisti tilaisuus vaikuttaa ja muuttaa asioita.

Ruotsin elinkeino- ja innovaatioministeri Mikael Damberg vieraili Suomessa torstaina. Keskustelimme hänen kanssaan Ruotsin vaalien jälkeisestä tilanteesta, elinkeinopolitiikan yhteistyöstä ja maidemme ilmastotavoitteista. Voimme oppia paljon toisiltamme. Mutta ennen kaikkea meidän tulee tehdä tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tutkimusten mukaan sähköautoihin siirtyminen vähentää liikenteen päästöt lähes nollaan. Siksi olemme tehneet Pohjoismaiden neuvostossa aloitteen, jossa vaaditaan pohjoismaisilta ministereiltä toimia Pohjolan sähköistämiseksi. Sähköautojen latauspisteitä löytyy jo melko hyvin koko Pohjolasta, mutta tarvitsemme myös valtion tahojen toimia, jotta kaikki tarvittavat reitit saadaan muutettua E-teiksi (eli teiksi, joiden varrella on riittävästi latauspisteitä. Lisäksi raideliikenteeseen pitää panostaa aivan uudella tavalla, mikä tarkoittaa Ruotsin tapaan miljardi-investointeja, jos ja kun liikennettä pitää saada pois kumipyöriltä sekä kaikki runkoverkot 2020-luvulla kaksiraiteiseksi. Siksi hallituksen vaivaisen yhden miljoonan euron suunnitteluraha pääradan parantamiseksi on esimerkki liikennepolitiikan ymmärtämättömyydestä.

Toinen suuri kokonaisuus on laivaliikenteen ja satamien sähköistäminen. Suomi on saari, jonne suurin osa tuotteista tuodaan Itämeren yli. Sähköiseen laivaliikenteeseen siirtyminen pitää ilman puhtaampana satamien läheisyydessä ja fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee. Itämeren suojeleminen on yksi meidän tärkeimmistä tehtävistämme. Suomen tiekartta muovin vähentämiseksi on julkaistu ja EU:ssa on linjattu, että kertakäyttömuovista luovutaan. Muovi on suurin uhka merillemme ja meressä eläville eläimille, linnuille ja kaloille. Toinen suuri haaste on maatalouden päästöt, jotka vaikuttavat vahvasti Itämereen. Peltojen kipsitys on yksi hyvä keino tilanteen ratkaisemiseksi. Sillä ei ole negatiivisia vaikutuksia viljelyyn, mutta vesistöjen kannalta on saatu hyviä tutkimustuloksia. Olen lähestynyt Ruotsin maatalousministeriä Sven-Erik Buchtia asian tiimoilta. Uskon, että voimme yhdessä löytää parhaat keinot Itämeren pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ville Skinnari

Raamatussa meitä kehotetaan antamaan toisillemme anteeksi. Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo jopa niin, että meidän on annettava anteeksi, koska muuten taivaallinen isämmekään ei anna meille anteeksi. Ajattelen, että tämä Jeesuksen opetus alleviivaa, kuinka vaikeaa todellinen anteeksiantaminen on.

Luterilaisina kristittyinä me olemme armon suhteen ehdottomia. Omat teot eivät meitä pelasta, ei edes toisille anteeksiantaminen voi ostaa meille Jumalan armoa ja anteeksiantamusta. Kaikki on lahjaa.

Anteeksiantaminen on kuitenkin asia, johon meitä kehotetaan ja jopa käsketään. Miksi se on niin vaikeaa? Miksi on niin vaikeaa päästää irti katkeruudesta? Joskus tarraamme kiinni kokemaamme pahaan. Onko niin, että toisinaan meitä kohtaan tehdystä vääryydestä tuleekin yksi persoonan rakennuspalikka. Kuka minä olen, jos päästän irti, annan anteeksi ja jatkan elämääni? Anteeksiantaminen vaatii uskallusta. Aito anteeksiantaminen on koetun vääryyden hyväksymistä ja siitä irti päästämistä. Anteeksiantamisessa on uskomaton, vapauttava voima.

Se ei kuitenkaan ole helppoa. Ei ole helppoa tyynesti hyväksyä ja päästää irti asioista, jotka ovat satuttaneet. Saamme anteeksiannon vaikeuden edessä pyytää apua Jumalalta. Saamme luottaa siihen, että Jumalan armosta ja rakkaudesta meitä kohtaan riittää ammennettavaa myös toinen toisillemme.

Maija-Reetta Katajisto

Viime lauantaina osallistuin Lahdessa Maailman Saattohoitopäivän tilaisuuteen, jonka järjesti Päijät-Hämeen Saattohoidon Tukiyhdistys ry. Samalla vietettiin yhdistyksen 10 – vuotisjuhlia. Suomalaisen saattohoidon pioneeri, saattohoitolääkäri Juha Hänninen on tehnyt työtä koko saattohoidon eteen Suomessa. Pitkälle hänen ja muiden alan pitkäaikaisten vaikuttajien ansiosta koko aihealue on noussut omaksi kokonaisuudekseen. Päijät-Häme on myös ollut edelläkävijä, mutta nyt kaiken SOTE – murroksen keskellä meidän on erittäin huolellisesti seurata, että hyvä kehitys jatkuu, ja että muilla toiminnan muutoksilla ei aiheuteta saattohoidossa laadun heikennyksiä.

Lahti on energia-alan edelläkävijä hiilettömyydessä

Ilmastopaneelin linjaukset ilmastonmuutoksen tilasta ja tulevaisuudesta olivat hälyttäviä. Eduskunnan talousvaliokunta järjestää aiheesta julkisen kuulemisen marraskuussa tavoitteena tuoda esille myös konkreettisen polun ratkaisuiksi päästöjen vähentämiseksi. Lahti on pian hiiletön lämmön ja sähkön tuotannossa ja siitä pitää osata olla myös ylpeä. Määrätietoinen päästöjen vähentäminen on mahdollista, mutta se edellyttää konkreettisia toimenpiteitä kaikilla sektoreilla ja ymmärrystä siitä, mitä kiertotalouden mahdollisuuksilla todella tarkoitetaan. Biotalouden sijaan seuraavan hallituksen tulee puhua biokäännöksestä, jossa sitoudutaan fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämiseen ja kasvatetaan uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöä kaikilla teollisuuden aloilla.
On selvää, että kaikesta raaka-aineesta, kuten esimerkiksi biomassasta, tulee saada mahdollisimman suuri jalostusarvo. Samoin aineettomat oikeudet, eli esimerkiksi patentit, tulee pitää mahdollisimman pitkälle kotimaisessa omistuksessa, koska ne luovat liiketoiminnan todellisen arvon.

Puurakentaminen on ilmastoteko

Korkean jalostusarvon lopputuotteena puurakentamisen kehittäminen kotimaassa ja kansainvälisesti sekä tekstiiliteollisuuden uudet raaka-aineratkaisut, joilla korvataan ilmastoa kuormittavaa puuvillatuotantoa asteittain.
Biomassaan perustuvat pitkäaikaiset tuotteet, kuten puutalot, muodostavat hiilivarastoja. Suomella olisi kaikki edellytykset olla maailman johtava puurakentamisen osaaja.  Nyt alan suurimmat kansainväliset projektit ja patentit ovat muiden käsissä. Lahti voi olla tässä suunnannäyttäjänä, koska meillä on puuseppien kaupunkina edelleen paljon osaamista puutuotealalla, puurakentamisessa ja huonekalualalla. Olemme kartoittaneet Lahden alueelta noin 60 yritystä, jotka voivat olla mukana laajemmassa puurakentamisen kokonaisuudessa. Valtion suhtautuminen rahoitukseen on ollut nihkeää, mutta ei luovuteta, vaan tehdään tästä seuraavalla hallituskaudella yhteinen vastuullisen rakentamisen ohjelma koko Suomelle. Samalla saamme kaivattuja työ- ja koulutuspaikkoja.

Ville Skinnari

Tämän viikon sunnuntain aiheena on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Saatat muistaa, miten olemme juhlineet luterilaisen reformaation 500 vuotispäivää aivan viime vuonna. Kaiken muutoksen keskellä oli ennen kaikkea Martti Luther. Tuon kapinamunkin seurauksena meilläkin Suomessa kristillisyyttä on ollut tapana tutkia luterilaisesta viitekehyksestä.

Sunnuntain evankeliumin lukukappale puhuu siitä, miten kristityt ovat maan suola. Ja jos suola menettää makunsa, sillä ei tee enää mitään vaan se heitetään pois. Kristityt toimivat myös maailman valona, joka loistaa pitkälle kaikkien kansojen keskuuteen.

Suola ei ehkä puhuttele nykyaikana siinä määrin, kuin ajatus valosta. Kaupasta saa ostaa suolaa yllin kyllin, eikä se ole enää edes kallista tavaraa. Kukaan ei enää saa palkkaansa suolana, joka olisikin nykyään melko inflaatioherkkää valuuttaa. Sen sijaan valoa me kaipaamme. Ja yhä enenemässä määrin mitä lähemmäs kohti loppuvuotta päivät kulkevat.

Meidän tehtävämme on toimia valona toinen toisellemme. Ehkä valoa voisi kuvata myös uskon iloksi. Sellainen ilo ei ole omaa iloa, vaan aitoa iloa, joka jakaantuu kaikille. Sillä ilolla on tapana tarttua, ja iloisen ihmisen huomaa jo kaukaa. Ei ole kauankaan siitä, kun juttelin erityisen iloisen ihmisen kanssa. Hänestä kumpusi ilo, lämpö ja rakkaus. Kysyinkin häneltä, mistä hän ilonsa ammentaa. Hänen vastauksensa oli selvä. Hänelle kaiken ilon lähde on taivaallinen Isä.

Siunattua syksyä,

Ville Hakulinen

Kirkkovuodessa tämän sunnuntain otsikkona on ”Jeesuksen lähettiläät”. Lähettiläs? Mitä se tuo arkikielen maailmasta sinulle mieleen? Ehkä sanat edustaja, diplomaatti tai asiamies. Mielestäni kristinuskossa Jeesuksen lähettiläänä oleminen tarkoittaa vähän noitakin asioita. Että ollaan sovittelevasti Jeesuksen asiamiehiä ja kerrotaan Jeesuksen maailmaan tuomasta armosta.

Kun elää omaa arkista elämäänsä, ei ehkä tule mieleen, että voisi olla Jeesuksen hommissa lähettiläänä. Aina on hyvä nähdä tehtäväkenttä on laajasti. Jokaisella on oma tehtävänsä omalla paikallaan. Lisäksi voi olla mukana tukemassa lähetystyötä taloudellisesti tai rukouksen kautta tukea seurakunnan nimikkolähettejä. Launeen seurakunnan lähettejä on mm. Kroatiassa ja Kreikassa, Tansaniassa ja Namibiassa. Lähetykseen voi myös ajatella kuuluvan puhumista ja kertomista, omien tekojen ja toimien kautta todistamista. Jos/kun on kokenut saaneensa Jumalalta armoa ja elämänsuuntaa, on mahdollista jakaa muillekin hyvän elämän lahjoja ja osviittaa. Siinä hommassa pienikin on suurta.

Luukkaan evankeliumitekstissä (Luuk 10:4) Jeesus kertoo, mitä kaikkea varustusta Jeesuksen hommiin ei saa ottaa mukaan. Ei laukkua, rahakukkaroa, ei jalkineitakaan. Juuri mitään ei saa ottaa mukaan. Usein me kannammekin elämässämme liian paljon mukanamme. Mutta Jeesuksen hommissa saa luottaa siihen, ettei tarvita paljon tavaroita ja tarvikkeita. Saa luottaa, että evankeliumin sanomassa itsessään on voimaa. Saa jättää kaiken turhan ja tehdä matkaa jättäytyen Jumalan huolenpitoon. Jumala lupaa kantaa meitä meidän tehtävissämme ja toimissamme.

Pastori Kati Saukkonen

Eduskunta on valiokunnissa aloittanut valtion vuoden 2019 talousarvion käsittelyn. Torstaina kuulimme asiantuntijoita mm. valtiovarainministeriöstä, Suomen Pankista, EK:sta, SAK:sta ja eri tutkimuslaitoksista sekä etujärjestöistä. Kestävän kasvun tavoite on kaikille tärkeää. Miltä Suomen kasvu näyttää ja miten se kestää ensi vuosikymmenelle? Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta näkyvät jo nyt osaamisen vajeena. Kyse ei siis ole vain osaajapulasta, vaan osaamispulasta. Yksi syy pitkään lamaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen oli kapea elinkeinorakenteemme verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Nyt hallitus on ymmärtänyt virheenä ja luvannut lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen tavoitteena 4 prosentin taso bruttokansantuotteesta tulevaisuudessa. Sekään ei vielä riitä suhteessa kilpailijamaihimme.

Lahdessakin nähtiin uuden kaupunginjohtajan ensimmäinen budjettiesitys. Suuria yllätyksiä ei ollut. Työttömyys on edelleen hälyttävän korkealla tasolla. Asukasluku ei kasva. Vuoden 2018 tulosta tulee rasittamaan SOTE – sektorilla tapahtuneet potilastietojärjestelmäongelmat ja Lahteen iskenyt haittaohjelma. Vuoden 2017 keväällä hankittu Tieto Oyj:n Life Care – ohjelmisto ei toiminut, kuten olisi pitänyt ja se on lamaannuttanut koko toiminnanohjauksen ja laskutuksenkin. Tappiot ovat miljoonaluokkaa ja vaikuttavat suoraan myös tuottavuuteen eli siihen mistä todellisia säästöjä olisi pitänyt tulla. Vaikka hankinta ei ole nykyisen hallituksen tekemä, meidän on kannettava vastuu ja korjattava tilanne. Syyttely ei nyt auta ketään. Tieto Oyj:n on kannettava oma vastuunsa. Potilasturvallisuuden vaarantuminen ei saa toistua enää koskaan.

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset valtion tasolta näkyvät meilläkin. Seuraavalla hallituskaudella on rakennettava osaamispolku, joka takaa riittävät tulvaisuuden eväät jokaiselle lapselle ja nuorelle tulevaisuuden tekemiseen. Tulevaisuusinvestointeja on uskallettava tehdä. Ne on vain oltava todellisia elinvoimainvestointeja.

Lahden ja Päijät-Hämeen tulisi seuraavalla EU-ohjelmakaudella saada parempi asema tukialueena, koska kaikki avainmittarimme sen todistavat. Positiivinen rakennemuutos tarvitaan ja EU:ssa se on kansallisen päätöksenteon asia. Siksi nyt aika vaikuttaa asiaan.

Mikäli kirjasto otetaan meiltä pois, niin jäljelle jää vain ohitiemylläkkä ja marketit? Etelä-Lahdessa on aiheestakin oltu huolissaan Launeen kirjaston tärkeän toiminnan jatkumisesta nykyisellään.
Tähän kysymykseen odotettiin vastausta kaupunginjohtajan budjettiesityksestä kuluneella viikolla. Tekstistä ei löytynyt Launeen kirjaston lakkautusta, ainoastaan Jalkarannan. Kirjasto on myös tulevaisuusinvestointi, koska kulttuuri ja sivistys kuuluu kaikille. Nyt näyttää siltä, että Launeen kulttuuriolohuone saa jatkaa. Luovat toimialat ovat yksi Suomen tulevaisuuden kasvun moottori. Musiikin ja kulttuurin vienti on Ruotsille miljardibisnes. Miksei se voisi olla sitä myös meille?

Ville Skinnari

Lahden kaupunginkirjastossa keskusteltiin viime maanantaina huumeista ja päihteistä. Avoin keskusteluilta oli tarkoitettu kaikille Lahden asukkaille. Tavoite oli kutsua kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten huumeet ja niiden käyttö näkyvät Lahdessa ja lahtelaisten arjessa, mitä huumeongelmalle tulisi tehdä, ja mitä sen hoitamiseksi tehdään jo nyt.

Vakava ja erittäin kipeäkin aihe veti auditorion täyteen väkeä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tässäkin asiassa ensiarvoisen tärkeää. Poliisi, Lahden kaupunki, Hyvinvointiyhtymä, Päijät-Hämeen pelastuslaitos sekä eri toimijat olivat hyvin edustettuina ja kertoo kaikkien sitoutumisesta asiaan. Tilaisuudesta henki vahva tahto toimintojen parantamisesta, ennaltaehkäisyn merkityksestä ja hoitoprosessien tehostamisesta. Itse korostin yhteistyön lisäksi asenteen merkitystä. Pahinta on, jos keskitymme toistemme haukkumiseen. Riidankylväjiä riittää aina, ratkaisijoista on pulaa. Rahalla ja resursseilla toki on merkitystä. Teemmekö monivuotisia tulevaisuusinvestointeja esimerkiksi nuorten pahoinvoinnin estämiseksi vai katsommeko asioita aina vuosi kerrallaan ja toteamme vuosi toisensa jälkeen, että rahaa ennaltaehkäisyyn tai perustason toimenpiteiden vahvistamiseen ei ole?

Islannissa kesti 10-20 vuotta korjata Reykjavikin paha päihdeongelma. Koulun, kodin, urheiluseurojen ja koko kolmannen sektorin ja viranomaisten yhteistyö oli kaiken keskiössä. Meidän tulee nyt luoda oma mallimme ja siihen voidaan hyvin ottaa parhaat opit Islannista mukaan. Saan huolestuneita yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta lapsen vaikeaan päihdeongelmaan liittyen. Miten voin saada lapselleni harrastuksen ja elämään sisältöä, kun rahaa ei ole? Miksi harrastusta tarjotaan yhteiskunnan toimesta, vasta kun lapsi on otettu huostaan, mutta ei ennen ongelmaa? Myönnän tuntevani itseni välillä voimattomaksi, koska näen ja kuulen aivan järkyttäviä nuorten ihmisten kohtaloita enkä pysty auttamaan. Korostan, että yhteydenottoja tulee eri puolelta Suomea – ei vain Lahdesta.

Pohjanmaalla etsittiin kesän aikana yhtä nuorta, jolle ei jostain syystä vain haluttu antaa lähetettä hoitoon. Se on paikallinen viranomaispäätös, jossa kansanedustajalla ei ole suoraan mitään valtaa. Omassa maakunnassa ja kotikaupungissa voimme kuitenkin vaikuttaa ja sitä vastuuta emme voi paeta ja osoittaa ketään sormella. Ensi keväällä eduskuntavaalien jälkeen aloittavan uuden hallituksen yksi suurin tehtävä on nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen nostaminen kansalliseksi ykköstavoitteeksi, siten että löydämme myös toimenpiteitä – ei vain puhetta.

Yrittäjien perintäkuluille katto

Tällä hetkellä yksinyrittäjiä on jo reilusti yli puolet Suomen yrittäjistä. Juuri heille ja muille pienyrittäjille laskujen perintäkulut ovat usein kohtuuttomia. Syynä on voimassa olevan lain epämääräinen kirjaus, jonka mukaan yrittäjän on korvattava perinnästä aiheutuvat ”kohtuulliset kulut”. Todellisuudessa kulut ovat olleet satoja euroja. Tulkinnanvarainen lain teksti on muutettava ja siksi olemme tehneet lakialoitteen yritysten perintäkulujen säätämiseksi samalle tasolle kuluttajien kanssa. Kuluttajapuolella perintäkuluille on asetettu enimmäismäärä, joka vaihtelee saatavan suuruuden mukaan, mutta yritysten välisessä perinnässä tällaista kattoa ei ole. Myös yrittäjille kohdistuvien laskujen perintäkuluille pitää saada katto.

Kohtuuttomat huomautusmaksut ja perintäkulut eivät ole yhteiskunnan etu. Esimerkiksi eräässä tapauksessa perintätoimisto oli lisännyt 400 euron perintäkulut 2000 euron laskuun. Lakialoitteemme mukaan tämän suuruiseen laskuun olisi saanut sisällyttää korkeintaan 50 euroa perintäkuluja. Lakialoitteessa esitetään lisättäväksi uusi kohta koskien trattaan liittyviä perintäkuluja. Trattaan liittyvistä muista toimenpiteistä kuin maksumuistutuksista ja maksuvaatimuksista saisi velalliselta vaatia perintäkuluja enintään 80 euroa.
Pahimmillaan kohtuuttomista perintäkuluista voi syntyä pienelle yrittäjälle kohtalokas kuluerä. Äkillinen maksuvaikeus voi aiheutua sairastumisesta tai siitä, että pienyrityksen omaa saatavaa ei ole maksettu ajoissa tai maksuaika suuren yrityksen alihankkijana on ollut pakko sopia niin pitkäksi, että riski oman laskun erääntymiseen pääsee syntymään.

Lopuksi vielä viikon positiiviseen ja iloiseen uutiseen eli onnittelut vielä kerran nelikymppiselle Omalähiö – lehdelle! Valitettavasti en päässyt keskiviikkona Lahden torille juhlimaan, koska eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta tarvitsee päätösvaltaa ja päättäjiä neljänä aamuna viikossa.

Ville Skinnari

Ollessani 1. luokalla koulussa, koin ehkä koko elämäni ihmeellisimmän ja hämmästyttävimmän asian. Ainakin se oli koko siihenastisen elämäni hämmästyttävin asia. Ja vaikka olen myöhemmin kokenut varmasti ihmeellisempiä asioita, en ole ehkä ikinä myöhemmin hämmästynyt mistään yhtä valtavasti.

Tilanne alkoi aivan tavallisesti, olimme käyneet koulua jo muutaman viikon ja kuvittelin jo tietäväni miten koulupäivät ja oppitunnit sujuvat. Tunti alkoi kuten ennenkin, mutta yht´äkkiä luokan eteen oli asetettu valkoinen kangas, jossa näkyi kuva. Kaikista hämmästyttävintä oli, että opettaja selvästi osoitteli kynällä kuvia, jotka näkyivät valkokankaalla. Koko lopputunti minulla meni siihen, kun ihmettelin, miten tämä oli mahdollista, koska mielestäni opettaja vain istui oman pöytänsä takana.

Myöhemmin tietysti opin, että kyseessä oli piirtoheitin eikä se hämmästyttänyt enää laisinkaan. Luokan muut oppilaat olivat ehkä minua viisaampia tai hoksaavampia, koska heitä piirtoheitin ei ollut hämmästyttänyt yhtään ja myöhemmin tunsin itseni hieman tyhmäksi hämmästeltyäni piirtoheitintä niin paljon.

Ihmisillä on halu näyttää tai kertoa toisia hämmästyttäviä asioita. Ainakin televisiota katsoessa, saa nähdä ja kuulla mitä ihmeellisimpiä asioita luonnosta, eläimistä tai ihmisten elämästä eri puolilta maailmaa. Jopa niin ihmeellisiä, että välillä on vaikea uskoa, vaikka näkee.

Vaikka uskon kanssa on hieman toisin, kuuluu siihenkin samanlainen hämmästyksen elementti. Uskoa ei pysty selittämään järjellä, vaan usko näyttäytyy järkevänä vain uskon avulla. Ei ihme, että Jeesus aiheutti paljon ristiriitaisia ajatuksia elinaikanaan ja myöhemminkin.

Hanna Suominen
kappalainen, Launeen srk