
Kuhnurit löysivät tällä viikolla apuvoimia Turun Interistä, kun Sami Sanevuori tuli loppukaudeksi paikkaamaan Hugo Mirandaa, jonka sairasloma kestänee syyskuun loppuun ellei jopa koko kauden loppuun asti. Erittäin fiksu veto Kautoselta hommata pelaaja, jonka taidot ovat jo tiedossa, eikä tarvitse pelätä osuuko arpa kohdilleen, mikä usein on edessä, kun naarataan pelaajia ulkomailta Suomeen tässä vaiheessa kautta. Sanevuori on passeli kaveri puolustuksen keskustaan ja varmasti pärjää ykkösen vauhdissa mukana. Nähtävästi myös Interissä arvostetaan FC Lahtea, sillä Interin valmentaja Job Dragtsman sanoin Sanevuorella on nyt mahdollisuus päästä pelaamaan joka viikko säännöllisesti hyvässä joukkueessa.
Lahden fanit kunnostautuivat taas Kemin reissulla, joten pisteiden lisäksi Lahdelle on tulossa myös sakkoja.Tällä kaudella Lahden innokas faniryhmä on kerännyt sakkoja ”erilaisista kannatukseen liittyvistä lieveilmiöistä” johtuen jo 3500 € ja lisää on siis tulossa. Sanomattakin on selvää, että Lahti johtaa tuota sakkolistaa…
Ehdottomasti ykkösurpon tittelin saa se kaveri, joka meni kemiläiseen pizzeriaan kyselemään työntekijöiden työlupia kommandopipo päässään ja veitsi taskussaan. Harmi, että Lahti-fanien oikeasti hyvä kannustus saa varsinkin vieraspeleissä näitä typeriä lieveilmiöitä, jotka sitten varmuudella otetaan mediassa esiin ja tuomitaan koko Lahden faniryhmä, vaikka vastuussa olisikin vain muutama känniääliö.
Toisaalta luulisi, että porukalla olisi munaa pistää nuo muutamat kaverit ruotuun, niin tältä negatiiviselta uutisoinniltakin vältyttäisiin. No, seura reagoi asiaan siirtämällä vihdoinkin Kisapuistossa fanikatsomon urheilutalon puoleiseen päätyyn ja jakamalla muutaman porttikiellon.
FC Lahdella on liigapaikka nyt täysin omissa käsissään. Kuusi matsia enää jäljellä, joukossa pari ennakolta aika pahaa peliä mm. OPS ja Viikingit. Lahti kohtaa vahvan keskiryhmän joukkueet, joilla periaatteessa ei ole peleissä panosta, joten kaikki paineet ovat lahtelaisilla. Toivotaan että Kautonen saa joukkueensa kovaan iskuun loppukaudeksi ja lokakuussa päästään juhlimaan sarjanousua.

Hodgman Pelicansiin
Pelicansin odotettu ykkössentteri muuttui matkan varrella ”leveyden saamiseksi keskushyökkäjäosastolle” eli suomeksi sanottuna Pelicansilla ei selvää ykkössentteriä ole. Toisaalta peli on luistanut harjoitusotteluissa siihen malliin, ettei varsinaista tarvetta ykkössentterille ollutkaan.
Loppi on harjoituspelien perusteella nähtävästi palaamassa kolmen vuoden takaiselle tasolleen ja Immonen on myös vähintään kakkossentteritasoa liigassa. Koskiranta on myös osoittautumassa pelimieheksi ja Paakkolanvaara taas kuin tehty nelosen keskelle.
Mitäkö sitten Hodgmanilla tehdään? Kunhan kaveri käy läpi Suikkasen kunto- ja taktiikkakoulun, uskon, että miehestä voidaan saada irti todella paljon, ainakin enemmän kuin Mike Yorkista… Nyt Hodgman on vielä pahasti keskenkuntoinen ja siksi jäljessä muuta joukkuetta, mutta ihan turhat kaverit eivät pelaa AHL:ssa ykkös- tai kakkosketjussa, joten potentiaalia nuoressa miehessä on rutkasti.
Saas nähdä mihin ketjuun Suikkanen Hodgmanin istuttaa, kun mies ensi kerran luistelee Pelicanspaidassa 2.9. Jyppiä vastaan. Luulenpa, että hyvin toimivaa L- ketjua ( Lasch -Loppi- Luttinen) ei rikota, joten Hodgman saanee rinnalleen Tavin ja Sopasen. Immonen siirtyy kolmosen keskelle ja Koskiranta kolmosen laitaan Jormakan kanssa. Paakkolanvaara jatkaa nelosen keskellä Sihvosen ja Pöyhösen kanssa. Rinkinen ja Blomqvist jäävät vielä varalle.
Heinolan Peliitoissa varmastikin ollaan iloisia Pelicansin laajasta ja laadukkaasta pelaajaringistä, sillä tulevan kauden aikana pakostakin hyviä pelaajia jää rosterista yli pelaamaan Peliittojen paidassa Mestistä. Tälläisiä Liigan ja Mestiksen välissä kulkevia pelaajia ovat varmastikin maalivahdit Kuusela ja Rautiola, pakit Hurri, Pietilä, Jalvanti ja hyökkääjät I.Sopanen, Blomqvist, Rinkinen, Jormakka ja Pöyhönen
Lopuksi täytyy vielä ottaa kantaa paljon puhuttaneeseen keihäsvalintaan, jossa on palloteltu Ruuskasen ja Lehtolan nimillä edestakaisin. Ruuskanenhan sinne sitten loppujen lopuksi valittiin, vaikka Lehtolakin oli jo Koreaan asti lennätetty.
Koko valintaprosessi muistutti amatöörien puuhastelua, jossa urheiluliitto laski alleen, kun Lehtola viskasi onnenkantamoisensa. Ruuskanen itki ja valitti ja kas kummaa, pääsi kuin pääsikin kisoihin! Huh mitä touhua, eipä uskoisi, että kyseessä on ammattiurheilu!
Itse keihäskisassa on aivan sama heittääkö siellä karsinnassa Lehtola vai Ruuskanen.
Tuloksena on kuitenkin 77 metrinen ja karsiutuminen finaalista. Paineet oli niin kovat kuuluu selitys….
– Pete Salomaa-