Liikenneinfrasta keskusteltava faktapohjalta

Keskustelu liikenneinfrasta ja toteuttamiskelpoisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää, mutta sitä olisi hyvä käydä faktapohjalta.

Raideliikenteen tulevaisuuden investoinnit ovat Suomen elinvoiman kannalta välttämättömiä. Tulevan hallituksen ja eduskunnan yksi päätehtävistä on rakentaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma seuraavaksi 12 vuodeksi. Tätä mieltä SDP On ollut koko ajan: SDP haluaa parantaa ja kehittää nykyistä raideinfraa suunnitelmallisesti ja vaiheittain kaksiraiteiseksi, siten että 2030 – luvulla kaikki Suomen pääväylät eli runkoverkot ovat vähintään kaksiraiteisia. Tämä suunnitelma tulee tehdä parlamentaarisesti ja työ käynnistetään mahdollisimman pian.

Tämä on syytä kerrata siksi, että erityisesti Pirkanmaan ja Hämeen kokoomuslaiset kansanedustajat ovat jatkuvasti tahallaan väärinymmärtävät SDP:n tavoitteita. Siis samat henkilöt, jotka eivät pystyneet varmistamaan parlamentaarisesti sovittua perusväylänpidon 300 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2019. Onko sekin SDP:n syytä?

Tämän vaalikauden aikana esimerkiksi pääradan suunnittelutyö on saanut vain murusia sille tarvittavista varoista. Onko tämäkin SDP:n vika?

SDP on kannattanut uusien hankeyhtiöiden perustamista, mutta vastustanut Bernerin esittämää yhtiömallia. Bernerin esittämän hankeyhtiömallin rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.

Bernerin mallin laskelmat lähtevät siitä, että lainaa ei koskaan lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korkoja koko elinkaaren ajan. Yhtiöllä olisi siis jatkuvasti 3,2 miljardin laina, josta se maksaa vain korkoja. Velka olisi sijoittajille ainakin alussa hyvä sijoituskohde, mutta samalla se olisi kalliimpaa kuin valtion ottama velka. LVM:n laskelmissa ei ole huomioitu poistoja. Lisäksi laskelmaa on kritisoitu siitä, että yhtiön tulot on arvioitu epärealistisen suuriksi sekä EU:n TEN-T-tuen että käyttäjiltä perittävien maksujen osalta.

Poistojen huomioimattomuus tarkoittaa sitä, että 2070-luvulla yhtiöllä on rapistunut infra ja miljardien velkataakka. Tällainen yhtiö ei ole elinkelpoinen. Tavalla tai toisella se kaatuisi lopulta julkisen vallan syliin näillä laskelmilla.

Luontevin malli hankeyhtiömalliksi olisi todennäköisesti valtion ja kuntien omistama yhtiö, joka suunnittelisi, rahoittaisi ja toteuttaisi hankkeen. Kuntien mukanaolo on perusteltua, jotta ne sitoutuvat hankkeisiin ja pääsevät alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Toteuttamiskelpoinen yhtiömalli on löydettävissä ja se on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO