Ville Skinnari

Liikenneinfrasta keskusteltava faktapohjalta

Keskustelu liikenneinfrasta ja toteuttamiskelpoisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää, mutta sitä olisi hyvä käydä faktapohjalta.

Raideliikenteen tulevaisuuden investoinnit ovat Suomen elinvoiman kannalta välttämättömiä. Tulevan hallituksen ja eduskunnan yksi päätehtävistä on rakentaa toteuttamiskelpoinen suunnitelma seuraavaksi 12 vuodeksi. Tätä mieltä SDP On ollut koko ajan: SDP haluaa parantaa ja kehittää nykyistä raideinfraa suunnitelmallisesti ja vaiheittain kaksiraiteiseksi, siten että 2030 – luvulla kaikki Suomen pääväylät eli runkoverkot ovat vähintään kaksiraiteisia. Tämä suunnitelma tulee tehdä parlamentaarisesti ja työ käynnistetään mahdollisimman pian.

Tämä on syytä kerrata siksi, että erityisesti Pirkanmaan ja Hämeen kokoomuslaiset kansanedustajat ovat jatkuvasti tahallaan väärinymmärtävät SDP:n tavoitteita. Siis samat henkilöt, jotka eivät pystyneet varmistamaan parlamentaarisesti sovittua perusväylänpidon 300 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2019. Onko sekin SDP:n syytä?

Tämän vaalikauden aikana esimerkiksi pääradan suunnittelutyö on saanut vain murusia sille tarvittavista varoista. Onko tämäkin SDP:n vika?

SDP on kannattanut uusien hankeyhtiöiden perustamista, mutta vastustanut Bernerin esittämää yhtiömallia. Bernerin esittämän hankeyhtiömallin rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.

Bernerin mallin laskelmat lähtevät siitä, että lainaa ei koskaan lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korkoja koko elinkaaren ajan. Yhtiöllä olisi siis jatkuvasti 3,2 miljardin laina, josta se maksaa vain korkoja. Velka olisi sijoittajille ainakin alussa hyvä sijoituskohde, mutta samalla se olisi kalliimpaa kuin valtion ottama velka. LVM:n laskelmissa ei ole huomioitu poistoja. Lisäksi laskelmaa on kritisoitu siitä, että yhtiön tulot on arvioitu epärealistisen suuriksi sekä EU:n TEN-T-tuen että käyttäjiltä perittävien maksujen osalta.

Poistojen huomioimattomuus tarkoittaa sitä, että 2070-luvulla yhtiöllä on rapistunut infra ja miljardien velkataakka. Tällainen yhtiö ei ole elinkelpoinen. Tavalla tai toisella se kaatuisi lopulta julkisen vallan syliin näillä laskelmilla.

Luontevin malli hankeyhtiömalliksi olisi todennäköisesti valtion ja kuntien omistama yhtiö, joka suunnittelisi, rahoittaisi ja toteuttaisi hankkeen. Kuntien mukanaolo on perusteltua, jotta ne sitoutuvat hankkeisiin ja pääsevät alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Toteuttamiskelpoinen yhtiömalli on löydettävissä ja se on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO