Suomen koululaitoksen haasteet tulevaisuudessa

Jokainen aikaansa seuraava tietää, kuinka Suomen sijoitus on pudonnut Pisa-tutkimuksissa kuin Nokian osake pörssissä ja syykin on paljolti sama: uusia innovaatioita ei ole ymmärretty ottaa käyttöön tai on valittu vääriä keinoja ja menetelmiä tarvittavaan kasvojen kohotukseen. Useat uudet opetustutkimukset ovat vahvistaneet niitä tuloksia, jotka ennakolta jo tiedettiin, mutta joiden korjaamiseksi ei ole tehty Suomessa mitään. Opettajakyselyissä ilmeni selvästi, että eniten ahdistusta aiheutti opettajan ammatissa auktoriteetin mureneminen ja vilkkaiden lapsien aiheuttamat työrauhaongelmat. Rauhattoman oppilaan käytökseen ei oltu puututtu tarpeeksi varhain ja keinot häiriökäyttäytymisen puuttumiseen myöhemmin olivat tehottomia, koska inkluusio ei Suomessa ole toiminut läheskään toivotulla tavalla.

Kouluviranomaiset etenkin Lahdessa, mutta myös muualla, ovat toistuvasti kieltäneet vastuunsa tästä huolestuttavasta kehityksestä, vaikka oppilaiden vanhemmat ovat asiasta reklamoineet ja valittaneet varsin kuuluvasti ja näyttävästi. Pienryhmien lakkauttaminen ja erityisopetuksen siirtäminen normaaliluokkiin oli todellinen, perustavaa laatua oleva virhe, jota kouluviranomaiset eivät myönnä, mistä syystä ongelmat opettajien arjessa ovat vain entisestään lisääntyneet.

Opetussuunnitelmiin tullut ”itseohjaavuus” ei ole sekään toiminut sillä tavalla, kuten odotettiin, koska tämä vaatii monelta oppilaalta erittäin suuria valmiuksia jo varsin varhain. Heikoimmat eivät kerkiä oikein mukaan ja vanhempien huoli kestävästä koulutiestä huolestuttaa syystä. Uusista kouluista on muokattu pulpetit poistamalla eräänlaisia ” viihtymiskeskuksia”, joihin tullaan pelailemaan erilaisia pelejä kännyköillä ja muilla vempaimilla. Ranska ja Kanada kielsivät kännykät kouluissa ja oppimistulokset paranivat heti. Suomessa ei tätä uskalleta tehdä, koska itsekkäät lapset määräävät useissa kodeissa, mitä kuuluu ja kuka käskee!

Monet vanhemmat katsovat oikeudekseen soitella opettajille vaikka yöllä, jos kullanmurua on arviotu jossain asiassa väärin. Tämä johtuu siitä, että monissa kodeissa ei ole kasvatusvastuuta ja valta on siirtynyt lapsille. Näistä curling-lapsista kasvaa aikanaan röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä missään. Opettajat joutuvat oman työnsä ohessa osallistumaan turhiin ja pitkiin palavereihin ja käyttämään aikaansa vastailemalla Wilmaan vanhempien usein tarpeettomiin kommentteihin monta tuntia päivässä.

Poikia ei ole huomioitu riittävästi peruskoulussa, koska yli 70 prosenttia opettajista on jo naisia, jonka lisäksi tytöt kypsyvät nopeammin. Peruskoulun opetussuunnitelmat suosivat ahkeria ja kilttejä tyttöjä ja tilanne korjautuu oikeastaan vasta lukion viimeisellä luokalla. Erittäin moni opettaja vaihtaa alaa, koska monikaan ei jaksa tehdä pätkätöitä pienellä palkalla, koska kunnat säästävät opettajien palkoissa valitsemalla opettajat elokuun 15. ja päättävät heidän työsuhteensa 31.5. Tuilla ketkutellaan kesä ja tätä voidaan jatkaa vuodesta toiseen mitään kipua tuntematta, koska OAJ:n lullukkamaisuus tiedetään yleisesti neuvottelukammareissa.

Opetusviranomaiset ovat tänään etäytyneet täysin opetuksen arjesta ja käytännöistä. Heistä on tullut utopistisia pilvilinnojen rakentelijoita, joilta puuttuu kokonaan elävä yhteys koulumaailmaan. Siksi monet ”muka” uudistukset, kuten inkluusioon uskominen kuin pässin uusiin sarviin, on vienyt luottamuksen monilta jaksamisensa äärirajoilla työskentelevältä ammattiopettajalta. Uran vaihtoa harkitsee yllättävän moni, eikä syyttä! Täyttä syytä siitäkään ei ole, miksi suomalaislapset ovat alakuloisia eivätkä jaksa tai viihdy koulussa hyvin, vaikka heillä on vähemmän viikkotunteja kuin kanssasisarillaan EU:ssa? Ylläoleva tiedetään varsin hyvin, mutta minkäänlaisia korjausliikkeitä ei silti ole näköpiirissä.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
ARKISTO