Euroopan Unionin merkityksestä ja hyödyistä esimerkiksi Suomelle on hyvä keskustella ja näin on tehtykin. Olin alkuviikon Brysselissä suomalaisten mielipidevaikuttajien ryhmässä keskustelemassa EU:n eri komissaareiden kanssa EU:n tilasta ja tulevaisuudesta sekä Suomen 1.7. 2019 alkavasta kuuden kuukauden puheenjohtajuudesta. Juhlallisesti nimettyyn ”Finnish Opinion Leaders” ryhmään oli valittu kansanedustajien lisäksi pääministerin ja eri avainministeriöiden esikuntaa, ammattiliittojen puheenjohtajia (mm. SAK, STTK, Akava) sekä Suomen Yrittäjien ja MTK:n edustus.

Globaali talous on monessa mielessä uuden edessä. Ilmastonmuutos haastaa periteisen tavan tuottaa tavaroita ja palveluita. Liiketoimintamallit muuttuvat samalla globaalisti. Kiertotalouden ajattelun pitää muuttaa maailmaa. Perinteinen maailmankaupan järjestys ja luottamus heiluu ja horjuu pitkälle USA:n presidentin vetämänä. Kiina on ottanut ja haluaa ottaa enemmän roolia globaalisti ja myös Euroopassa. Britannian ero EU:sta uhkaa toteutua keväällä. Vai toteutuuko? USA:n teknologiajätit imevät digitaalisen bisneksen tuotot uudelle mantereelle. Alustatalouden omistajuus ja osaaminen ei ole Suomessa tai edes aina Euroopassa. Suuressa kuvassa Eurooppa uhkaa vajota alihankintataloudeksi. Siihen meillä ei ole varaa. Eikö Eurooppa enää pysty luomaan uutta ja globaalisti menestyvää korkean jalostusarvon liiketoimintaa?

Euroopalla on silti nyt tilaisuus näyttää tietä koko maailmalle. Suomi voi nyt ensi vuonna ottaa jälleen kerran kokoaan suuremman roolin tiennäyttäjänä. Se vaatii meiltä ja seuraavalta hallitukselta rohkeaa agendaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja maailmankaupan järjestyksen uudelleen kirjoittamiseksi. Tällä tarkoitan esimerkiksi tariffeja sellaisille tuotteille, jotka aiheuttavat ilmastonkuormitusta ja taas ei tariffeja sellaisille, jotka eivät sitä tee. Mitä järkeä on esimerkiksi tilata muovinen Pets–lelu Kiinasta Suomeen parilla eurolla? Ei mitään. Kestävät materiaalit kuten puu nousevat arvoonsa. Puurakentaminen on edelleen ilmastoteko. Siinä me suomalaiset olemme hyviä. Samoin kiertotalouden ratkaisuissa. Esimerkkejä löytyy Lahdestakin. Mutta kuunteleeko muu maailma meitä, kun Suomi ja EU ottavat kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjunnassa? Ainakin Japani kuuntelee, koska puhuimme tästä lokakuussa kansainvälisessä kiertotalouden seminaarissa Japanissa. Japani aloittaa ensi vuonna myös G 20–maiden puheenjohtajana eli heillä on suora yhteys vaikuttaa maailman suurimpiin talouksiin. Toiveissa on, että myös Kiina ja Intia lähtevät mukaan. Silloin Yhdysvallat jää aika yksin ja etenkin nykyinen presidentti. Jos me Euroopassa onnistumme, se tarkoittaa meille myös uutta liiketoimintaa, tuloja ja työpaikkoja.

Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Euroopan ehkä suurin ongelma

Euroopan Unionissa puhutaan usein sellaista kapulakieltä, että sitä on kansalaisen vaikea seurata. Siksi meidän kansanedustajienkin tehtävä on toimia tulkkina ja pyytää Brysselistä myös selkokieltä. Yksi esimerkki on EU:n sosiaalinen ulottuvuus, joka tarkoittaa mm. oikeudenmukaisia ja toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Nuorison pahoinvointi, työttömyys ja syrjäytyminen ovat koko Euroopan ongelma. Ammatillisen koulutuksen ja lukionkin ongelmista on puhuttu paljon ja hyvä niin. Maanantaina vierailen Salpauksessa päivittämässä Lahden tilanteen. Yritysten selkeä viesti on, että tarvitsemme koulutettua työvoimaa. Siitä on pulaa ja siksi asia pitää korjata.

Digitalisaatio on hyvä renki mutta huono isäntä

Suomen koulutusjärjestelmää pidetään eurooppalaisittain edelleen yhtenä parhaista. Siksi meidän on syytä olla todella huolissaan Suomen ja Lahdenkin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ongelmista, jotka ovat todellisia ja jokapäiväisiä. Päiväkotien ryhmäkoot, koululuokkien levottomuus sekä oppilaiden kasvavat mielenterveysongelmat haastavat opettajakuntaa ja koko järjestelmään. Samaan aikaan henkilökunnan aikaa vievät erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien päivittäminen (lue SAP) eli digitalisaatio onkin tuonut lisää työtä eikä päinvastoin. Varsinainen opetustyö kärsii. Sisäiset palaverit vievät aikaa todellisesta opetustyöstä. Hyvä esimerkki jälleen kerran huonosta johtamisesta ja julkisen sektorin tietohallinnon hankinnoista, joka ei onnistunut nostamaan työn tuottavuutta. Päinvastoin.

Ville Skinnari
kansanedustaja