Viro on sata vuotta – hakekaamme oppia sieltä!

Eteläinen naapurimme täyttää sata vuotta ja se huomioitava täälläkin siksi, että Viron kohtalo olisi saattanut olla yhtä hyvin meidän kohtalomme, ellemme olisi pistäneet kampoihin Neukkulalle niin maan pärkkeleesti noissa sodissa. Viro on ihme. Sata vuotta täyttävä Viro on ottanut neljännesvuosisadan aikana pikaspurtin teknologian, kulttuuri ja kansainvälisen politiikan huippumaaksi, jonka jalanjäljissä muut kulkevat. Tässä jutussani etsin syitä siihen, mitä virolaiset tekivät oikein ja me härmäläiset väärin?

Tämä 1,3 miljoonainen kansalla on maailman modernein sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä. E- tervis on valtion ylläpitämä virtuaalialusta, joka perustuu viiteen keskustietojärjestelmään. Jokaisella kansalaisella on siellä oma “kotisivunsa”, johon on pääsy hänellä itsellään, omalla lääkärillä, terveydenhuollon työntekijöillä ja valituilla ulkopuolisilla. Järjestelmään päivittyvät sairasvakuutustiedot, diagnoosit, reseptit, lausunnot ja kävijähistoria. Jopa vammais- ja sairauseläkkeiden maksatus tapahtuu e- tervis kortin avulla. Me suomalaiset olemme kylväneet yhtyeensopimattomiin järjestelmiin jo yli 2 miljardia euroa, eikä homma toimi silti!!!!

Järjestelmäarkkitehti Artur Novek oli mukana kehittämässä tätä alustaa jo 1990 – luvulla . Hän kertoi lehdistöhaastattelussa viime viikolla, että hän selviää henkilökortillaan kaikessa arkena. Hän maksaa veronsa sillä, hoitaa raha-asiansa, äänestää ja allekirjoittaa työsopimuksensa. Järjestelmän pohjana on kansallinen palveluväylä X-road. Suomessa me hirttäydyimme vanhoihin järjestelmiin emmekä osanneet digitalisoitua yhteiskuntaamme laajemmin. Nyt viimein X- road on lisensoitu viimein Suomeenkin. Syy miksi Viro löi muun maailman ällikällä oli yksinkertaisesti se, että Virolla ei ole varaa olla tehottomia.

Viron digikehitys on myös mahdollistanut nuorten luovien ihmisten esille marssin. Esimerkkejä löytyy. Tallinn Music Week levittäytyy 2-8. huhtikuutta ympäri koko kaupunkia. Konserttielämä kukoistaa! Viro ottaa loikkia myös muualla. Virossa voi hakea nyt E- kansalaiskortin kuka tahansa. Viron kansalaisuutta sillä ei saa, mutta se mahdollistaa asioiden hoitamisen maan e- järjestelmillä. Nokkelaa!

Viro on innovatiivinen ja uudistuva, koska sen ei ole tarvinnut tukeutua vanhaan. On rohkeasti rakennettu uudelle pohjalla nopeasti ja ennakkoluulottomasti. Suomalaisten Sotelle siellä nauretaan avoimesti. Yrittäjille Viro on Mekka. Siellä ei ole sellaisia byrokraattisia koukeroita kuin Suomessa. Kioskille ei tarvitse hakea 15 lupaa, kuten meillä. Tietotekniikkayrityksiä syntyy ja kuolee päivittäin, mutta hyvä PÖHINÄ jatkuu!  Innovaatioita Virossa syntyy siksi, että siellä ei ole vanhoja vakautuneita tapoja. Viro joutui epämukavuusalueelle ja joutui ottamaan suunnattomia riskejä, mutta niinhän se on elämässä muutenkin!

Malja siis sata vuotialle Virolle!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO