Petteri Orpon hallituksen esitys ensi vuoden budjetista on saatu valmiiksi. Budjettiehdotus on monelle suomalaiselle karua luettavaa – ”vahva ja välittävä Suomi” ei tästä esityksestä välity kuin niille, jotka ovat jo valmiiksi vahvoja.
Budjettiriihen tiedotteessa huomio kiinnittyi siihen, mitä siinä ei ole tai mitä siinä ei haluta kertoa. Nimittäin arviota massiivisten sosiaaliturvaleikkauksien kokonaisvaikutuksista. Se on edessä vasta, kun budjetti esitellään kokonaisuudessaan lokakuun alussa, jos silloinkaan.
Toinen hallituksen mainostama kokonaisuus, verojen ja veronluonteisten maksujen alennukset ovat lähes kokonaan edellisen hallituksen eli Sanna Marinin hallituksen perintöä. Työllisyysrahaston esityksen 1,4 miljardia euroa maksualennuksesta 1,2 miljardia euroa periytyy Marinin kaudelta ja johtuu edellisen hallituksen hyvästä työllisyyskehityksestä.
Suurimmat veroalennukset sekä euroissa että suhteellisesti tulevat jo nyt hyvin pärjääville suurituloisille. Siksi esitys on ristiriitainen, eikä sitä reiluksi voi luonnehtia.
Onko hallitus aikeissa huomioida suhdanteita budjetissaan? Taantuma näkyy jo rankasti valtiovarainministeriön verotuloennusteessa. Verotulot laskevat kesän arviosta 1,4 miljardia euroa, kun talouskasvu hiipuu. Leikkauksista huolimatta budjetin alijäämä ennusteiden mukaan kasvaa.
Rakennusalan tilanne on ollut eniten esillä ja syystä. Suomeen on tulossa 100.000 työtöntä lisää, jos rakennusalan omat pahimmat odotukset toteutuvat. Olemme oppositiosta tarjonneet hallitukselle yksinkertaisia ratkaisuja rakennusalan ongelmien ratkaisuihin. Hankkeita kaupungeissa liikkeelle, työmaat käyntiin ja suomalaisille töitä. Fiksut kaupungit tekevät nyt kaikkensa, että uusia kohteita syntyy ja rakentamista käynnistyy. Voisiko Lahti olla tässä edelläkävijä?
Opiskelijoiden asema on ankea. Orpo lupasi ennen vaaleja, että opiskelijat ja heidän toimeentulonsa on erityissuojelussa. Lupaus ei kestänyt kauaa, sillä mm. asumistukeen kohdistuvat leikkaukset heikentävät opiskelijan toimeentuloa lähes 100 euroa kuussa. Se ei laske pelkästään toimeentuloa, vaan myös opiskelumotivaatiota ja jaksamista. Opintolaina tulee olemaan yhä useammalle ainoa vaihtoehto selvitä taloudellisesti läpi opintojen. Taloudellisen tilanteen haasteet näkyvät myös opintojen viivästymisellä, koska monen on otettava opintojen ohelle työ. Huomioitavaa on myös hallituksen epäoikeudenmukainen maahanmuuttopolitiikka, mikä saattaa kansainväliset opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Keskiviikkona kysyin eduskunnan täysistunnossa työministeri Arto Satoselta (kok.) miten hallitus aikoo nyt reagoida, kun Suomen talouden ahdingon lisäksi koko Euroopan kysyntä sakkaa pahasti. Tehtävä ei ole helppo, se on pakko sanoa, mutta ainakin ministereiden tulisi olla nyt todella auttamassa yrityksiä uusille markkinoille, jotta myyntiä tulisi.
Liikennehankkeissa Häme jäi pahasti nollille. Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi, että hän ei halua tehdä siltarumpupolitiikkaa hämeenlinnalaisena omaan vaalipiiriin. Mene ja tiedä. Tampereen tunnin junan hän sai kuitenkin pysäytettyä, mutta kaikkein kannattamatonta suunnittelua eli Itärataa ei. Suunnitellahan aina voi, mutta koska hanke ei tule koskaan etenemään olisi ministerin kyllä kannattanut nyt kertoa se myös itäsuomalaisille, koska nyt muutenkin talousvaikeuksissa olevat Itä-Suomen kaupungit ja kunnat polttavat vieläkin rahaa aivan turhaan, vaikka kuntapäättäjien järki on jo pääosin voittanut Mikkelissä, Kuopiossa ja muuallakin.
Ville Skinnari