Digikapitalismi ja valvontakapitalismi sitovat käyttäjät työnantajiin ja syrjäyttävät miljoonia

Digiyhteiskunta on teollistumisen neljäs vaihe ja kytkee palkkatyöläiset entistä kiinteämmin koneistoonsa. Digitalisoituneessa alustateollisuudessa monet vanhat työelämän pelisäännöt menettävät merkityksensä. Elämme tuotantojärjestelmässä, joka perustuu digitalisointiin ja verkostumiseen. Kaikkia alihankkijoita ja markkinoita yhdistävät reaaliaikaisten ketjujen muodostama tuotanto. Algoritmit, tekoäly, Big Data, pilvipalvelut ja robotiikka muodostavat digitalisaation keskeiset muodot ja ulottuvuudet. Saksalaiset kutsuvat tätä uutta vaihetta nimellä ”Teollisuus 4.0”.

Kysessä on uudeksi ”jumalaksi” noussut uusliberalismin, laajentuneiden finanssimarkkinoiden ja korkeammaksi järjeksi kohotetun teknologisen rationalismin hallitsema talousmalli. Älypuhelin ja työnohjauslaitteet sitovat palkkatyöläiset työnantajaan ympäri vuorokauden. Digikapitalismin yhteydessä puhutaan alustataloudesta. Siinä suuret maailmanlaajuiset yritykset, kuten Faceook ja Google ovat keskeisessä asemassa. Ne itse eivät tuota sinänsä mitään, vaan käyttävät internetin maailmanlaajuista verkkoa ja välittäjän asemaansa laajoissa eri maiden väestöä koskevissa tietovirroissa. Ne keräävät käyttäjistään valtavan määrän tietoja ja myyvät näitä tietoja eteenpäin jättimäisille nettikaupoille, kuten Amatzonille ja muille. Digikapitalismin suurimmat voittajat ovat taas kerran Jenkkilässä.

Kasvava osa palkkatyöläisiä on alistettu algoritmien orjiksi tekemään pakkotahtista työtä, joka perustuu pajolti työn ulkoistamiseen, ns. mikrotyöhön eli lyhyisiin työsuhteisiin, irrallisiin ja satunnaisiin työtehtäviin internetin välityksellä. Digitalouden suurimmat ryöstetyt ja riistetyt ovat useimmiten juuri nuoria työntekijöitä. Todellisuudessa juuri kukaan ei tiedä, paljonko tietoa meistä on kerätty Facebookissa, Googlessa, Instagramissa, Whatsupissa ja sadoissa puhelinoperaattoreiden ja kauppojen kanta-asiakasohjelmissa. Eräs puolituttu toimittaja pyysi ja kokosi kaikki hänestä kirjatut tiedot netistä paperimuotoon. Niinpä, siitä syntyi 102 sivua eli pieni kirja ja täysin faktaa oleva omakustanne.

Suomessa sähköinen asiointi on ajettu kaikkialle ja palveluita on digitalisoitu joka paikassa. Joka helvetin yhteiskunnan palvelupaikkaan vaaditaan digitaalinen nettiajanvaraus, jopa työtttömien ajanvaraukseen! Miljoonaa suomalaista uhkaa syrjäytyminen digitaalisesta yhteiskunnasta, koska heillä on usein vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää laajoja verkkopalveluita. Uudet kommunikaatiovalmiudet ovat jakautuneet kovin epätasaisesti. Menetetyillä luottotiedoilla ei saa puhelinliittymiä ja halvimmatkin läppärit maksavat 300 euroa. Perustoimeentuloilla ei tietotekniikkavempaimia juuri hankita ja monet ovatkin valitettavasti jääneet ja pudonneet digiyhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitsisimme laajaa digiopetusta etenkin iäkkäimmille, mutta myös syrjäytyneille. Tähän täytyy sivistysvaltiollamme olla rahaa!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO