Ruotsin asia on myös meidän asia

”Suomalaisista voimme ottaa oppia ainakin jääkiekossa”, aloitti keskustelun ruotsalainen kansanedustaja keskiviikkona vierailessamme eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan johtaman valtuuskunnan kanssa Ruotsin Parlamentissa. Tällä hän luonnollisesti tarkoitti Suomen jääkiekkomenestystä kuluneen vuoden aikana verrattuna Ruotsiin. ”Mutta Ruotsilla menee itse asiassa aika hyvin – paremmin kuin Suomella”, hän jatkoi. Molemmissa asioissa hän oli oikeassa. Ruotsin talous kasvaa ja vienti vetää jopa ennätyksellisen hyvin. Täällä ei puhuta leikkauksista. Ruotsalaista tapaa toimia leimaa yhteistyö: esimerkiksi valtioneuvosto on yksi kokonaisuus. Erillisiä ministeriöitä ei ole. Vientiä tehdään kaikkien ministeriöiden voimin. Ruotsin parlamentin kansanedustajista 30 keskittyy vientiin eli verotulojen hankkimiseen Ruotsin valtiolle. Eli keskitytään hyvinvointivaltion tulojen turvaamiseen – ei leikkaamiseen, kuten Suomessa nyt tehdään.

Valtion yhtiöt halutaan omistaa 100%:sesti. Tärkeiden yhtiöiden pääkonttorit ovat Tukholmassa. Yksityistettyjä yrityksiä jopa ostetaan takaisin valtion omistukseen. Elinkeinoelämä on tiiviisti mukana kehittämässä yhteistä omaisuutta. Näin on ollut jo viimeiset 150 vuotta, Wallenbergien suku ja muut varakkaat perheet etunenässä. Samaan aikaan meillä Suomessa vastakkainasettelu tuntuu vain lisääntyvän. Suomen suunta on väärä, Ruotsin on oikea.

Yhteistyö tiivistyy

Ruotsin parlamentissa tapasimme puhemiehet sekä useiden eri valiokuntien edustajia. Keskustelimme muun muassa maahanmuutosta ja kotouttamisesta, mistä Ruotsissa on Suomea pidempi kokemus. Meitä kiinnosti erityisesti myös Ruotsissa tehdyt työmarkkinauudistukset ja niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun.

Puolustusvaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja EU-valiokunnan edustajien kanssa keskusteltiin muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä EU-yhteistyöstä, mukaan lukien arktiset kysymykset. EU:n hiljattain julkistama arktinen tiedonanto sisältää esimerkiksi ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koskevia tavoitteita, jotka koskevat sekä Suomea että Ruotsia. Tapaamme myös oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johanssonin ja puolustusministeri Peter Hultqvistin sekä Tukholman kaupungin edustajia.

Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö tiivistyy ja sen pitääkin. Ruotsi on Suomen läheisin taloudellinen ja kaupallinen kumppani. Olemme ehkä monessa mielessä unohtaneet Ruotsin tärkeyden EU-jäsenyyden ja globalisaation huumassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olemme tosiallisesti hyvin paljon samoilla linjoilla – median antamasta kuvasta huolimatta. Maahanmuutto on täälläkin yksi keskeisiä puheenaiheita ja tulee olemaan. Ruotsin hallitus teki merkittävän suunnanmuutoksen viime syksynä ja kiristi perinteisesti avointa maahanmuuttopolitiikkaan.

Vähemmistöhallituksessa ympäristöpuolue jäi yksin. Ruotsissa on tulossa vaalit vuonna 2018. Ehkä yllättävää on, että Nato-kysymys ei tule olemaan Ruotsin vaalien pääteema. Tämä johtuu siitä, että Nato – myönteisetkin puolueet haluavat tässäkin asiassa yhteisen näkemyksen kaikkien puolueiden kesken. Ruotsin Demareiden kanta ei ole muuttunut tai muuttumassa – kuten ei Suomessakaan – ja siksi Ruotsi ei ole etenemässä kohti Naton jäsenyyttä.

Ruotsi osaa omistaa

Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 kaksi ruotsalaista toimittajaa kirjoittivat kirjasen, joka levisi koko Ruotsiin. Sen kampanjatunnuksesta ”Finlands sak är vår – Suomen asia on meidän” tuli lentävä lause, joka yhdistää meitä edelleen. Kampanjalla ei houkuteltu vain ruotsalaisia Suomeen sotimaan – kyse oli myös taloudellisesta tuesta. Rahoittajina toimivat suuret ruotsalaiset yritykset ja AY-liike.

Nyt 2010-luvulla voimme sanoa, että myös Ruotsin asia on meidän. Monet suomalaiset yritykset ja pankit ovat siirtyneet ruotsalaisten omistukseen. Siksi Tukholmasta päätetään monta Suomen kannalta todella suurta asiaa – ehkä jopa liiankin monta. Tästä esimerkkinä metsäteollisuuden rajut leikkaukset, jotka kohdistettiin pääasiassa Suomeen eikä Ruotsiin. Ruotsi on osannut pitää omistuksen ja päätöksenteon Ruotsissa. Meistä on samaan aikaan tullut Suomena tytäryhtiötalous, jonka tehtävänä on tuottaa tuotteita tai palveluita sen mukaan mitä pääkonttori päättää. Onneksi Lahdessa ymmärrettiin pitää energiayhtiö omassa omistuksessa.

Tunneli Suomesta Ruotsiin?

Maayhteys Ruotsin ja Suomen välillä yhdistäisi maitamme entisestään. Selvityksessä on nyt uusi teknologia, joka mahdollistaisi tunnelissa 15 minuutin junayhteyden Tukholmasta Helsinkiin. Pohjoismaiden Neuvoston liikenneraportoijana seuraan mielenkiinnolla miten maiden hallitukset suhtautuvat asiaan. Euroopaan Unioni päättää uudet TEN-T verkot eli Euroopan laajuiset udet käytävähankkeet vuonna 2023.

Samalla päätetään miljardien EU-rahoituksesta, joissa Suomi on ollut luvattoman huono rahoituksen saannissa. Samalla linjataan myös Suomen kannalta merkittävistä uusista väylistä, kuten jäämeren ratayhteydestä ja mahdollisesta Tallinna – Helsinki tunnelista. Ruotsi panostaa liikenneinfraan 60 miljardia euroa vuoteen 2024 mennessä. Me Suomessa teemme suunnittelua vain neljän vuoden päähän. Ruotsin malli on tässäkin parempi.

Ville Skinnari

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011