Biokaasusta vauhtia Lahden ja Päijät-Hämeen kasvuun

Venäjän tuontienergialle ja etenkin maakaasulle etsitään Ukrainan kriisin myötä EU:ssa nyt korvaajia. Suomi on varautunut kriiseihin hyvin, mutta meilläkin on haasteemme. Lahdessa etenkin leipomot tarvitsevat kaasua ja siksi tätä siirtymää pitää tukea myös kaiken tavoin. Suomessa ja Lahdessa on investoitu paljon aivan oikein pitää uusiin ratkaisuihin ja lisää pitää tehdä. Biokaasu on yksi mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa, hiilineutraalia energiaa suoraan kotimaassa. Hallitus asetti viime syksyn budjettiriihessä tavoitteeksi nostaa Suomen biokaasun vuosituotannon yhdestä terawattitunnista neljään vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa jopa sataa uutta tuotantolaitosta. Biokaasussa on iso mahdollisuus myös Lahdelle ja Päijät-Hämeelle, koska olemme tässä Suomen ja koko Euroopan edelläkävijöitä.

Biokaasutuotannon puolesta puhuu Päijät-Hämeessa monta seikkaa. Maakunnasta löytyy sekä tuotannossa tarvittavaa raaka-ainetta ja kaasun käyttäjiä kuin näitä yhdistävää infraa. Etenkin Lahteen on keskittynyt jo nyt merkittävää biokaasuosaamista. Biokaasua tuotetaan meillä esimerkiksi Kujalan käsittelykeskuksessa ja Ali-Juhakkalan ja Kariniemen vedenpuhdistamoilla. Hartwallin panimo on avaamassa oman biokaasulaitoksensa ensi vuoden alussa. LAB-ammattikorkeakoulu avasi vuodenvaihteessa uuden biokaasulaboratorion ja myös LUT-yliopistosta löytyy korkean tason biokaasuosaamista. Biokaasun yhdistäminen vetytalouteen ja uusiutuvan metaanin tuotantoon tarjoaa uusia energiaratkaisuja Päijät-Hämeen yritysten, kuntien ja kotitalouksien käyttöön ja siksi nyt pitää olla rohkeasti liikkeellä.

Biokaasu sopii etenkin raskaan liikenteen, teollisuuden ja hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon tarpeisiin. Biokaasun yhteenlaskettu liiketoimintapotentiaali Suomessa on jo nyt useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Maakaasun ja muiden energianmuotojen jyrkästi kohonneet hinnat ja huoltovarmuuden tarpeet tulevat todennäköisesti vain lisäämään biokaasun kysyntää lähivuosina. Kotimaisella biokaasutuotannolla tulee olemaan yhdessä sähköistymisen ratkaisujen ja siirtymävaiheessa myös LNG:n eli nestekaasun kanssa tärkeä rooli maakaasun korvaajana.

Jotta Suomen ilmastotavoitteisiin ja entistä omavaraisempaan energiatuotantoon päästään, on biokaasun tuotanto- ja jakelukapasiteettia nostettava kaikkialla Suomessa. Taloudellisesti kannattavissa biokaasuhankkeissa onnistuminen edellyttää aluetasolla tehtävää yhteistyötä ja kokonaisratkaisuja. Mukaan on saatava niin kunnallinen jätehuolto, energia- ja liikenneyhtiöt, maataloussektori, tuottajat kuin lopputuotteen käyttäjät. Näin kaikki eri toimijat pystyvät hyötymään yhteistyöstä. Myös sähköistymisen tarpeet on otettava huomioon, sillä ne tukevat biokaasun entistä laajempaa käyttöönottoa.

Biokaasu sopii erinomaisesti Lahden ja Päijät-Hämeen rooliin hiilineutraalin kiertotalouden edelläkävijänä. Puhtaan energian lisäksi biokaasuun panostaminen tuo meille työpaikkoja ja luo uusia vientimahdollisuuksia yrityksillemme. Olemme nyt jo osaamisen keskittymä. Logistisesti sijaintimme on tässäkin erinomainen. Siksi hallituksen tekemät vahvat kirjaukset ja toimet biokaasunklusterin kehittämiseksi Suomesta laajemmin EU:hun tukevat erinomaisesti Lahden ja Päijät-Hämeen asemaa vihreän teknologian edelläkävijänä ja tuovat samalla maakunnan käyttöön hiilineutraalia lähienergiaa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO