Kaikelle kiusaamiselle ja häirinnälle on oltava nollatoleranssi. Vaikka tilastojen valossa kiusaaminen on 2000-luvulla valtakunnallisesti hieman vähentynyt, on jokainen kiusaamistapaus liikaa. Kiusaaminen on siirtynyt kasvavassa määrin kouluympäristön ulkopuolelle ja verkkoon, mikä luo omat haasteensa. Myös koronan ja etäopetuksen aiheuttama taakka näkyy kouluissa, joten nyt jos koskaan tarvitaan tekoja.
Kiusaaminen on yksi keskeisimmistä ongelmista, joihin SDP:n johtamassa hallituksessa on haluttu puuttua. Julkaisimme kuluneella viikolla hallitusohjelman mukaisesti toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelma tarjoaa konkreettisia toimia, joilla puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikilla koulutusasteilla.
Kiusaamisen ehkäisy alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Lapsena opitut tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa siinä, että kasvava nuori sisäistää muiden kunnioittamisen ja empatian tärkeyden. Perusopetuksessa tullaan jatkossa tarjoamaan entistä tehokkaampia työvälineitä koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toimenpideohjelmassa korostetaan lisäksi etsivää nuorisotyötä ja jengiytymiseen puuttumista rauhallisen kouluympäristön turvaamisessa.
Myös lainsäädännöllisille uudistuksille on tarvetta, erityisesti vakavien kiusaamistapausten osalta. Nykyisellään esimerkiksi vain opettajalla on oikeus määrätä jälki-istuntoa eikä oppilaan osallistumista opetukseen voida turvallisuussyistäkään evätä. Perusopetuslain ns. kaksoisrangaistavuuden kielto taas estää koulua aloittamasta kurinpitomenettelyä, mikäli kiusaamiseen tai vaikkapa uhkailuun syyllistynyttä oppilasta vastaan on vireillä syyte. Vastaavasti koulun jo antama rangaistus voi estää rikosoikeudellisen seuraamuksen, vaikka sille olisi tarve.
Tällaiset lain puutteet asettavat uhrin ja muun kouluyhteisön kestämättömään tilanteeseen. On hyvä, että opetusministeriössä valmistellaan paraikaa muun muassa nämä seikat huomioivaa lakipakettia. Eduskunta pääsee käsittelemään lakeja näillä näkymin syysistuntokaudella.
Toimenpiteiden ja lakien ohella pitää puhua myös resursseista. Koulutusinvestoinnit ovat yksi tämän hallituksen punaisista langoista, mutta esimerkiksi nuorisotyön henkilöstömääriin pitää kiinnittää edelleen huomiota. Isossa osassa tässä tulee olemaan tulevien sote-alueiden rahoitus. Kuitenkin lastensuojelun hukkumiseen kasvaviin asiakasmääriinsä on viimein tulossa stoppi SDP:n ajaman vähimmäishenkilöstömitoituksen myötä.
Kiusaaminen ja syrjintä eivät kosketa vain uhria vaan myös häneen läheisiään, niin vanhempia kuin muita lapsen tai nuoren elämästä huolta kantavia ihmisiä. Toisaalta kaikki eivät välttämättä löydä kotoakaan riittävää tukea ja turvaa. Siksikin kouluyhteisöillä on valtaisa merkitys: turvallinen ja kaikki mukaan ottava opiskeluympäristö on jokaisen oikeus. Nuorella pitää olla myös apu lähellä: numero mihin soittaa, kun on vaikeaa, masentaa tai kiusaaminen ahdistaa. Suora yhteys asiantuntijaan, kenelle uskaltaa ja pystyy puhumaan.
Helppoja ratkaisuja ei ole, vaan kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan mukaan kaikki kouluyhteisöistä vanhempiin ja valtiovaltaan. Opettajat ovat kovilla. Lahdessa erityisesti vanhempainyhdistykset ja nuorisojoukkueet ovatkin olleet aktiivisesti mukana luomassa hyvää henkeä. Kannetaan yhdessä huolta koulurauhasta ja haetaan ratkaisuja.
Ville Skinnari