Kohti parempaa koulurauhaa

Kaikelle kiusaamiselle ja häirinnälle on oltava nollatoleranssi. Vaikka tilastojen valossa kiusaaminen on 2000-luvulla valtakunnallisesti hieman vähentynyt, on jokainen kiusaamistapaus liikaa. Kiusaaminen on siirtynyt kasvavassa määrin kouluympäristön ulkopuolelle ja verkkoon, mikä luo omat haasteensa. Myös koronan ja etäopetuksen aiheuttama taakka näkyy kouluissa, joten nyt jos koskaan tarvitaan tekoja.

Kiusaaminen on yksi keskeisimmistä ongelmista, joihin SDP:n johtamassa hallituksessa on haluttu puuttua. Julkaisimme kuluneella viikolla hallitusohjelman mukaisesti toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelma tarjoaa konkreettisia toimia, joilla puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikilla koulutusasteilla.

Kiusaamisen ehkäisy alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Lapsena opitut tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa siinä, että kasvava nuori sisäistää muiden kunnioittamisen ja empatian tärkeyden. Perusopetuksessa tullaan jatkossa tarjoamaan entistä tehokkaampia työvälineitä koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Toimenpideohjelmassa korostetaan lisäksi etsivää nuorisotyötä ja jengiytymiseen puuttumista rauhallisen kouluympäristön turvaamisessa.

Myös lainsäädännöllisille uudistuksille on tarvetta, erityisesti vakavien kiusaamistapausten osalta. Nykyisellään esimerkiksi vain opettajalla on oikeus määrätä jälki-istuntoa eikä oppilaan osallistumista opetukseen voida turvallisuussyistäkään evätä. Perusopetuslain ns. kaksoisrangaistavuuden kielto taas estää koulua aloittamasta kurinpitomenettelyä, mikäli kiusaamiseen tai vaikkapa uhkailuun syyllistynyttä oppilasta vastaan on vireillä syyte. Vastaavasti koulun jo antama rangaistus voi estää rikosoikeudellisen seuraamuksen, vaikka sille olisi tarve.

Tällaiset lain puutteet asettavat uhrin ja muun kouluyhteisön kestämättömään tilanteeseen. On hyvä, että opetusministeriössä valmistellaan paraikaa muun muassa nämä seikat huomioivaa lakipakettia. Eduskunta pääsee käsittelemään lakeja näillä näkymin syysistuntokaudella.

Toimenpiteiden ja lakien ohella pitää puhua myös resursseista. Koulutusinvestoinnit ovat yksi tämän hallituksen punaisista langoista, mutta esimerkiksi nuorisotyön henkilöstömääriin pitää kiinnittää edelleen huomiota. Isossa osassa tässä tulee olemaan tulevien sote-alueiden rahoitus. Kuitenkin lastensuojelun hukkumiseen kasvaviin asiakasmääriinsä on viimein tulossa stoppi SDP:n ajaman vähimmäishenkilöstömitoituksen myötä.

Kiusaaminen ja syrjintä eivät kosketa vain uhria vaan myös häneen läheisiään, niin vanhempia kuin muita lapsen tai nuoren elämästä huolta kantavia ihmisiä. Toisaalta kaikki eivät välttämättä löydä kotoakaan riittävää tukea ja turvaa. Siksikin kouluyhteisöillä on valtaisa merkitys: turvallinen ja kaikki mukaan ottava opiskeluympäristö on jokaisen oikeus. Nuorella pitää olla myös apu lähellä: numero mihin soittaa, kun on vaikeaa, masentaa tai kiusaaminen ahdistaa. Suora yhteys asiantuntijaan, kenelle uskaltaa ja pystyy puhumaan.

Helppoja ratkaisuja ei ole, vaan kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan mukaan kaikki kouluyhteisöistä vanhempiin ja valtiovaltaan. Opettajat ovat kovilla. Lahdessa erityisesti vanhempainyhdistykset ja nuorisojoukkueet ovatkin olleet aktiivisesti mukana luomassa hyvää henkeä. Kannetaan yhdessä huolta koulurauhasta ja haetaan ratkaisuja.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
Kari Kitunen: Oli iso askel siirtyä näytelmätekstistä proosaan
Harri Pikkarainen: Ympäristönsuojelu ja ilmastopolitiikka pitää olla mukana kaikessa päätöksenteossa
Pekka Komu: On vauhditettava alueiden tukemista, jotta voimme panostaa vahvemmin vihreän siirtymän toteuttamiseen
Johanna Ekman: Kaikki Suomen edun mukaiset asiat ovat minulle ykkösprioriteetti
Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
ARKISTO