SUORA YHTEYS EDUSKUNTAAN
Vierailimme Eduskunnan talousvaliokunnan kanssa Saksassa tällä viikolla. Tavoitteemme oli selvittää missä Saksa nyt menee talouden, energiauudistuksen ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kanssa. Saksan elinkeinostrategia on yksinkertainen ja tehokas: Kaikki tehdään Saksassa alusta loppuun – eli hienosti sanottuna luodaan toimivat arvoketjut ja tehdään kaikki Saksassa.
Saksa elää autoista
Saksan talous on noussut ensin vientivetoisesti ja sitten vahvistuneen kotimaan kysynnän ansiosta. Lamasta ei ole tietoakaan, mitä nyt kotimaan investointien taso laahaa kuten meilläkin. Saksalaiset odottavat lähes kahden prosentin BKT:n kasvua vuosille 2016 ja 2017. Suomessa yli puolet viennin arvosta tekee 25 yritystä. Saksassa pohja on laaja ja vahva. Kansainvälistä verkostoa on rakennettu vuosisata ja enemmänkin.
Silti Saksa elää autoista – autoteollisuus on viennin tärkein tukijalka. Joka seitsemäs työpaikka on riippuvainen autoteollisuudesta ja sen menestyksestä. Viennistä neljä prosenttia tulee diesel – autoista. Volkswagenin kriisin vaikutuksia saksalaisten mukaan vaikea vielä ennustaa. Maailman suurimman autonvalmistajan ongelmia ei Saksassa pelätty. ”Vialliset autot on jo myyty”, kuittaisi tunnettu ekonomisti Berliinissä ja toivoi kriisin vaikutuksien olevan lähinnä Saksan imagoon kohdistuvia. Jos ennustaa pitää niin ainakin Volkswagenin kotikaupungin Wolfsburgin verotulot romahtavat. Loppulaskua on vaikea arvioida mutta sellainen varmasti tulee tavalla tai toisella.
Rohkeita uudistuksia
Saksa on vienyt läpi 10 vuotta sitten rohkean työmarkkinauudistuksen, johon kuuluu voimakkaan sääntelyn purun lisäksi toisaalta minimipalkkasäädös (8,50 euroa tunnissa). Saksassa myös työharjoittelijat saavat lain takamaa minimipalkkaa. Lisäksi on luotu ”minijobs” eli minityömarkkinat. Se mahdollistaa 15 tuntia työtä viikossa menettämättä työttömyysrahaa.
Saksan haasteet ovatkin hyvin erilaisia kuin Suomessa. Valtiovarainministeriön yksikönpäällikkö oli enemmän huolissaan talouden ylikuumenemisesta ja saksalaisten pankkien tuloskunnosta. Tästä voi päätellä, että korkojen nousu voi olla euroalueella edessä. Yhteinen haaste on Euroopan pakolaistilanne. Saksaan odotetaan tänä vuonna yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaista. Pakolaiskriisin kustannukset ovat linjassa Suomen kanssa, noin 0,2 BKT:sta.
Hiilen voimalla
Saksa investoi vahvasti energiaremonttiin tavoitteena luopua kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Hintalappu on Saksalle asiantuntijoiden mukaan noin 20 miljardia vuodessa. Se on paljon rahaa. Samaan aikaan hiilidioksiidipäästöt ovat Saksassa kasvaneet ja ruskohiilivoimalat pyörivät edelleen. Ero Suomeen on metsien raaka-aine tai paremmin sanottuna sen puute.
Täytyy sanoa, että odotimme Saksan energiauudistuksesta enemmän selkokieltä meille suomalaisille. Saksan energiauudistusta meille Berliinissä selvittäneet asiantuntijat eivät kuitenkaan vastanneet selkeästi siihen kysymykseen millä hiilivoimalat todellisuudessa korvataan, kun ydinvoimasta luovutaan. Tuomalla ydinsähköa Ranskasta?
Miten sitten Suomen etu toteutuu eurooppalaisessa päätöksenteossa? Saksa on Euroopan suurvalta. Se linjaa pitkälle miten Eurooppaa viedään eteenpäin – halusimme tai emme. Siksi meidän pitää olla aktiivisia Saksan kumppaneita ja asioista keskustelijoita koko Euroopassa ja sen ytimissä.
Ville Skinnari
Kansanedustaja (sd.)