Kiitos kannustavasta palautteesta! Tähänkin juttuuni sain vinkin tutulta eläkeläiseltä. Esittämäni luvut on tarkistanut vakuutusmatemaatikko ja ne ovat löydettävissä kaikki netistä.
Ovatko Suomen kymmenkunta eläkevakuutusyhtiöt syöttäneet tahallisesti jopa väärää tietoa näiden eläkejärjestelmien kestävyydestä? Tilannetta kannattaa siis tarkastella tilastojen valossa kriittisesti ja miettiä, miksi näin tehdään ja ketkä näin tekevät ja onko tämä järkevää enää jatkossa?
Eläkerahastot ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2022 runsaat 280 prosenttia. Vuonna 2000 rahastot olivat 63 miljardia euroa ja vuoden 2022 lopussa 240 miljardia euroa. Työeläkevakuutusyhtiöt keräävät vuosittain noin 36 miljardia euroa varoja, joista maksetaan eläkkeitä vain 29,3 miljardia euroa. Työeläkeyhtiöiden liikekulut olivat keskimäärin vv. 2005-2020 3,17 prosenttia työeläkemenoista, kun lopuilla eläketoimijoilla luku oli 1,28 prosenttia. Luvusta ilmenee, että, jos työeläkeyhtiöt olisivat toimineet kustannustehokkaasti, tuona aikana varoja olisi säästynyt 3,5 miljardia euroa.
Sijoitustuotoissa eläkeyhtiöt ovat päässeet vv. 1997-2021 keskimäärin 4,5 prosentin reaalisiin tuottoihin, kun julkisten alojen vastaava tuotto on ollut 4,9 prosenttia. Korkoa korolle vaikutus tuona aikana on noin 15 miljardia eläkeyhtiöiden häviöksi. Suomalaisten työeläkevarat laskivat yhteensä 16 miljardia euroa vuoden 2022 aikana. Varoja oli silti vuoden päättyessä 242 miljardia. Tässä yhteydessä paljastuu karulla tavalla eläkeyhtiöiden onneton sijoitusosaaminen. Työeläkeyhtiöt ovat rikkoneet säännöllisesti Finanssivalvonnan eli FIVA:n ohjeita työhyvinvointivarojen jakamisessa ja saaneet tästä lukuisia huomautuksia, mutta toiminta on jatkunut, koska suomalaiset poliitikot ovat sen sallineet vuodesta toiseen; Lapin ruskaretkien toivossako? Eläkevarojen suurus Suomessa on paljon taitetun indeksin seurausta. Suomalaisille palkansaajille saataisiin helposti happea ja ostovoimaa, jos työeläkemaksuja laskettaisiin esimerkiksi vain parilla prosentilla. Kertyvä summa noin 2,2 miljardin voisi siis siirtää
suoraan kulutukseen. Nyt suuret eläkeyhtiöiden johtajat huutavat Ilmarisen Jouko Pölösen suulla, että eläkesijoittamisessa täytyy sallia suuremmat riskit.
Miksei meillä mallia ole otettu Ruotsista, jossa sen suurimassa eläkerahastossa Ap7 :ssä sen neljä miljoonaa eläkesäästäjää voivat kukin valita, kuinka paljon hänen eläkevaroistaan on sijoitettu osakkeisiin ja kuinka paljon korkoihin. Tällä hetkellä eläkesäästäjät pitävät osakkeissa jopa 92 prosenttia. Tämä myös näkyy! Ruotsissa AP7 osakerahasto on tuottanut 14 prosentin koron 10 vuodessa, kun vastaavat suomalaiset Ilmarinen ja Varma ovat tuottaneet vain noin 4 prosenttia 20 vuodessa!
Suomen työeläkevarat ovat siis ilmeisesti täysin väärissä käsissä. Sivistysvaltiossa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa on vain yksi työeläkejärjestelmä sekä eläkekatto. On selvitetty, että Suomessa siirtyminen yhteen työeläkejärjestelmään toisi synergiaetuja jopa 1,5 miljardia euroa. Miksi näin ei tehdä? Tästä asiasta on kirjoittanut hyvin ainakin Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen lehtien yleisönosastoissa. Suomen eläkejärjestelmästä poistuu vuoteen 2035 mennessä yli 500 000 eläkeläistä ja tilalle tulee uusia maahanmuuttajia maksumiehiksi. Eläkevarat kyllä riittävät, mutta muitakin mahdollisuuksia on tarkasteltava objektiivisesti.
Ensi vuonna työttömyyseläkemaksuihin on tulossa merkittävä alennus, joka hyödyttää keskituloista palkansaajaa noin 300 euroa vuodessa. Mutta, jos eläkevakuutusmaksuja laskettaisiin ehdottamallani tavalla kahdella prosentilla keskituloinen Matti Jokamies hyötyisi vuodessa noin 860 euroa! Suomen eläkejärjestelmä vaatii mielestäni perinpohjaisen uudistuksen, jossa eläkesäästäjä voisi halutessaan itse ottaa kantaa sijoituskohteen valintaan. Hallintoalamaisen suurin toive olisi, että näistä eläkevaroista puhuttaisiin ihan oikeilla luvuilla eikä pelkästään mutu-tuntumalla. Vai onko niin, että näistä asioista päättävätkin nyt juuri itse miljoona eläkkeitä tulevaisuudessa saavat työeläkeyhtiöiden kallispalkkaiset johtajat?
Juhani Melanen
eläkeläinen