Eduskunta on kuluneen viikon istunut pitkään ja hartaasti. Maanantainakin istunto venyi pitkälle yöhön. Budjettilait on pakko saada eteenpäin ennen joulutaukoa. Torstaina ja perjantaina käymme läpi budjettia pääluokka kerrallaan eli jokainen ministeri on tulessa vuorollaan. Maanantaina sama jatkuu joulutaukoon saakka.
Torstaina jätin ministerille kirjallisen kysymyksen kilpailukykysopimuksen (Kiky) vaikutuksesta osittaiseenn hoitorahaan. Kiky:n myötä useiden ihmisten viikottainen työaika pitenee. Monet pientenlasten vanhemmat tekevät 80 prosenttista työaikaa, koska heillä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Kela kuitenkin maksaa osittaista hoitorahaa vain siinä tapauksessa, että vanhempi työskentelee enintään 30 tuntia viikossa. Mikäli 100 prosenttinen työaika pitenee yli 37,5 tunnin viikossa, pitenee 80 prosenttinen työaika yli tuon 30 tunnin rajan.
Huoli on, että muutos vie mahdollisuuden osittaiseen päivärahaan. Kysyn ministeriltä ovatko 80 prosenttista työaikaa tekevät vanhemmat oikeutettuja osittaiseen hoitorahaan jatkossa? Lisäksi haluan tietää onko hallitus huomioinut kyseisen ongelman ja aikooko se ryhtyä toimiin mm. Kelan maksukriteereiden selkeyttämiseksi ?
Uusia tutkimuksia lasten liikunnasta
Torstaina saimme hyvän tietopaketin lasten ja nuorten liikkumisesta. Kaksi kansallista tutkimusta kertoivat suoraan ja selkästi mitä istuva elämäntapa on saanut aikaan. Kansallisessa Liitu-tutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten liikkumista. Kyselyyn osallistui 10 000 9-15 vuotiasta koululaista. Toisessa tutkimuksessa eli Move-mittauksessa selvitettiin fyysistä toimintakykyä ensimmäistä kertaa kouluissa.
Tulokset saatiin 45 000 viidennen ja kahdeksannen luokan oppilailta. Poikien liikunta on lisääntynyt ja se on hyvä asia. Yksi syy voi olla panostukset koulujen lisäliikuntaan. Asiantuntijan mukaan Suomen tulevaisuus on katastrofaalinen tuki- ja liikuntaelinsairauksien kannalta. Selvityksissä käy ilmi, että osa lapsista ei pääse enää kyykkyyn eikä pysty istumaan suorassa. Huolestuttavinta on se, että 40 prosenttia 9.luokalla olevista ovat hyvää vauhtia matkalla elintasosairauksien riskiryhmään.
Liika istuminen näkyy kaikessa. Liika istuminen voi nollata liikkumisen ja harjoittelun vaikutukset. Lääkkeeksi tarjotaan monipuolista liikuntaa, terveellistä ruokaa ja riittävästi unta. Huolestuttavaa tutkimuksessa oli se, että myös urheilussa kiusataan. Yli kolmannes 11-15 vuotiaista lapsista kertoi tulleensa kiusatuksi liikuntaharrastuksissa.
”Lähde lenkille”
Liikunta on aikuisillekin usein parasta lääkettä eli samaa reseptiä tulisi meidän aikuistenkin noudattaa – myös minun. Omalta kohdaltani olen huomannut, että lapsuuden ja nuoruuden vahva liikunta- ja urheilutausta on auttanut pitkään, mutta nyt vähän yli nelikymppisenä tarvitaan jo ryhtiä ravintoon ja säännölliseen liikuntaan. Lepo on yhtä tärkeää. Muuten on edessä siirtyminen monen sairauden riskiryhmään.
Ensimmäiset oireeni sain jo noin kymmenen vuotta sitten kun verenpaine alkoi olla ikäiselleni liian korkea. Geenit toki vaikuttavat eikä perimäni ole paras mahdollinen. Työkiireet olivat yksi syy, mutta toinen oli liikunnan puute. Lahtelainen kokenut kardiologi määräsi minut verenpainelääkkeiden sijasta lenkille. Elimistö sai suhteellisen nopeasti kiiinni säännöllisestä harjoittelusta. Verenpaine laski. Juoksemisesta en ollut koskaan tykännyt, mutta juoksin kuitenkin kaksi maratoonia ja liikunta oli taas kivaa kuten nuorenpanakin.
Siitä on nyt seitsemän vuotta. Nyt olisi minunkin aika taas ottaa itseäni niskasta kiinni ja aloittaa säännöllisempi liikunta – ilman lääkärin määräystä.
Ville Skinnari
Kansanedustaja