Yuval Noha Harari on kirjoittanut kaksi huimaa teosta , jotka puhuttavat nyt ajattelevia ihmisiä, missä he sitten sattuvatkin kohtaamaan. Hararin teokset Sapiens- ihmisen lyhyt historia ja Home deus ovat todella mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä teoksia, jotka ovat paitsi tietynlaisia dystopioita, myös seikkailukertomuksia tietoisen ihmisen kamppailusta tekoälyä vastaan.
Harari on Jerusalemin hepreankielisen yliopiston historian professori, joka raottaa meille ovea ihmiskunnan lähitulevaisuuteen tavalla, joka saa meiltä lukijoilta jopa hiukset nousemaan pystyyn. Harari maalailee ja kertoo meille varsin uskottavaksikin kehityskoulusta, johon olemme ajautumassa, kun älyn ja tietoisuuden suhde muuttuu aivan kohta radikaalisti. Vaikka korkea äly on tähän päivään saakka kulkenut käsi kädessä tietoisuuden kanssa, on tuo ohut sidos nyt Harain mielestä katkeamassa, ei- tietoisten algoritmien siepatessa valtaa ja kulkiessa kehityksen vanavedessä.
Äly on välttämätöntä, mutta Harari mielestä vanhakantaiselle tietoisuudelle orgaanisten algoritmien alustana ei kenties ole tarjolla muuta kuin pelkääjän paikka lentävässä robottiautossa. Ihmiset ovat verrattavissa tuotantoeläimiin, joiden tietoisuuden kunnioitus ei ole ollut vuosituhansien aikana kovin suuressa huudossa ja arvossa, ja suunta on tehotuotannon ansioista heikentynyt. Siispä evoluution mittakaavassa voisi hyvin sanoa, että miksipä sama kohtalo ei koskisi myös tietoista ihmistä.
Harari on tuima näkijä, jonka mielestä ihmisiä työmarkkinoilta pois työntävät tietokonealgoritmit nousevat yhä keskeisempään asemaan, sillä “armeijat ja suuryritykset eivät pysty toimimaan ilman älykkäitä toimijoita, mutta vitsi piileekin juuri siinä, että ne eivät tarvitse tähän tietoisuutta tai subjektiivisia kokemuksia”.
Mitä teemme silloin, kun jostain algoritmista tulee valtion tai suuryrityksen “ juridinen” toimija? Kehityskulkuja on monia. Se voisi suursijoittajana haastaa “alemman tason” ihmiset oikeuteen. Tällä hetkellä alati viisastuvat algoritmit päihittävät ihmisen muistamisessa, sakissa, analysoinneissa, ja monissa kognitiivisissa taidoissa, joissa ei ole varaa erehtyä ihmisen tavoin. Errarum humanum est eli erehtyminen on inhimillistä ei enää päde, kun on kyseessä miljoonien ihmisten henki suurissa avaruushankkeissa tai miljöösuunnittelussa.
Kirjat kannattaa lukea, sillä Harari kertoo tarinansa mielenkiintoisesti. Uskonto eli humanismi on tehnyt ihmisestä jumalan. Vaikka kosminen yksinäisyys ahdista meitä, ei ihmisen itseluottamuksella ole rajoja. Kuolemattomuus, ikuinen onni ja jumaluus ovat tässä työlistassa päällimmäisinä. Tässä täydellisyyden tavoittelussa pesii myös Hararin mukaan inhimillisen kuoleman siemen. “ Onko ihmiskunta taaksepäin katsoen vain pelkäksi väreilyksi osoittautuva kosminen datavirta”? Niinpä!
Juhani Melanen
No nyt kyllä pomppasi Maisteri Melasen Melastelu. Suora lainaus: ”Uskonto eli humanismi.” Vetää sanattomaksi!