Kyntteliköt palavat ikkunoissa, pihoja ja parvekkeita koristavat jouluvalot. Pimeyden keskelle on tullut valoa. Myös kirkoissa adventti adventilta kynttilöitä sytytetään ja valo lisääntyy. Odotamme joulua. Saatamme käyttää kaikki viimeiset voimamme lahjojen hankintaan, joulusiivoukseen ja koristeluun. Joulun valmistelu kiireiden keskellä on hyvä pysähtyä miettimään, miksi teemme tämän kaiken. Miksi valmistelemme ja odotamme tätä juhlaa niin paljon.

Joulu muistuttaa meitä Jeesuksen syntymän ilosanomasta. Siitä, että maanpäälle kerran syntyi vapahtaja, joka otti meidän synnit kantaakseen, pelasti meidät. Muistammeko me tämän kaiken, tohinan keskellä?

Ajatuksissamme kaiken valmistelukiireiden keskellä voisimme hetkisen viivähtää Jeesuksen juurilla. Ei ollut sattumaa, että Jeesus tuli ihmiseksi. Profeetat olivat ennustaneet Jeesuksen tulemisen jo vanhassa testamentissa. Jeesuksen edellä kulki Johannes Kastaja, joka teki tietä Jeesukselle. Hän valmisti kansaa odotetun Messiaan tuloa varten. Johannes kutsui Jeesusta kansan kuullen Jumalan Karitsaksi. Hän tarkoitti sillä, että Jeesus on tullut uhrautumaan meidän puolestamme.

Ei siis ihme että joulu on suuri juhla, johon haluamme valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla. Voimme kuitenkin panostaa siihen entistä enemmän, maallisten valmistelujen lisäksi myös ajatuksissamme. Tärkeämpää kuin lahjojen ostelu ja jouluruokien viimeisen päälle laittaminen on, että olemme ajatuksissamme valmistautuneet vastaan ottamaan Kristuksen. Me siis saamme luvan kanssa huokaista ja suhtautua jouluvalmisteluihin kevyemmin. Ei tarvitse yli suorittaa. Me tiedämme, että Herralle riittää vähempikin. Tehkäämme siis jouluvalmisteluja omien voimiemme mukaan.

Suunnatkaamme ajatuksemme siis tulevaan joulun iloon. Jumalan Karitsa kyllä kantaa meitä tänäkin jouluna.
Siunattua adventin aikaa!

Anna Niemelä
Launeen srk