”Kyllä minä tiedän”, saattaa osoittautua monen nuoren ja miksei vanhemmankin viimeisiksi sanoiksi. Jokaisella meillä on muistoja sellaisista asioista, jolloin luulimme olevamme oikeassa,
mutta olimmekin aivan ”metsässä” tietoinemme. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä homo sapiensilla eli ”viisailla ihmisillä” on taipumus pitää itseämme tietävimpinä kuin itse asiassa
olemme. Kokeissa on osoittautunut, että suuri enemmistö pitää itseään parempina autonajajina kuin muita. Luulemme itsestämme eniten juuri silloin, kun siihen on niukimmin katetta.

Oiva esimerkki tästä on juuri nyt vanhustenhuollon epäkohtien huomioiminen ylikansallisissa ja veroa kiertävissä makuutuslaitoksissa. Kaikki ovat tienneet, mutta mutta… Itsekin kuulun niihin ”besserwissereihin”, jotka kirjoittivat tästä mahdollisesta tapahtumakulusta ja hoidon laadun tasosta, jos ylikansalliset pääomasijoittajat pääsevät iskemän terveysbisnekseen halvimmilla hinnoilla, mutta laadullisesti kelvottomilla kriteereillä. Tässäkin lehdessä löytyy jo varoitukseni kolmen vuoden takaa! Jäkiviisautta? No ei ole.

Elämme kaiken aikaa neljässä maailmassa. Sosiaalisessa-, tunne-, mielen- ja fyysisessä maailmassa. Voimme kaikki vaikuttaa ajatustemme ja uskomustemme laatuun valmentautumalla ja hankkimalla tietoja ja faktoja muistimme tueksi. Tärkeintä on oppia uusia tietoja ja taitoja ja oppia käyttämään niitä erilaisissa ympäristöissä. Pelkkä digitaalisuuden ja algoritmien tajuaminen ja opiminen ei vielä takaa ymmärystä niiden todellisista vaikutuksista ihmisten ryhmäkäyttäytymisen tajuamiseksi.

Pahinta on katteeton luotto omiin kykyihin. Itse syvennyin kehittämään itseäni MBSR-ohjauksen avulla (Lyhenne sanoista Mindfulness Based Stress Reduktion) Lyhyesti esiteltynä menetelmän pääkohdat ovat:
1. Vaikuttavuus tulee siitä, kun löydät itse.
2. Hyväksy ja uskalla olla sinut itsesi kanssa.
3. Tiedä, ettet tiedä.
4. Ota asioista selvää ja osallistu.

Yleisimpiä väärinkäsityksiämme ovat ”Kaikki tekevät sitä”, ”Eikö välittäjäsi kertonutkaan talouden muutoksesta”, ” rokotuksista viis”, ” kyllä vakuutus sen korvaa” ja ” siihen mieheen (naiseen) voi luottaa kuin kallioon”. Vääriä mielikuviamme ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin. Tietämisen harha on yllättävän yleistä monissa asioissa. Viimeiseksi hyvin nykyaikanen esimerkki. Tutkijat kysyivät 2000 eurooppalaiselta ja yhdysvaltalaiselta käsityksiä geenimuuntelusta. Ensin pyydettiin mielipidettä geeniruoasta. Sitten testattiin tietämystä geenitekniikasta epätosilla ja tosilla väittämillä. Lopuksi vastaajat saivat itse arvioida osaamistaan numeroasteikolla. Kärkkäimmät geeniruoan vastustajat tiesivät vähiten. Näinpä! Mie hä vaa luulenkii!

Juhani Melanen