Tietämättömyyden antama itsevarmuus on pahinta

”Kyllä minä tiedän”, saattaa osoittautua monen nuoren ja miksei vanhemmankin viimeisiksi sanoiksi. Jokaisella meillä on muistoja sellaisista asioista, jolloin luulimme olevamme oikeassa,
mutta olimmekin aivan ”metsässä” tietoinemme. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että meillä homo sapiensilla eli ”viisailla ihmisillä” on taipumus pitää itseämme tietävimpinä kuin itse asiassa
olemme. Kokeissa on osoittautunut, että suuri enemmistö pitää itseään parempina autonajajina kuin muita. Luulemme itsestämme eniten juuri silloin, kun siihen on niukimmin katetta.

Oiva esimerkki tästä on juuri nyt vanhustenhuollon epäkohtien huomioiminen ylikansallisissa ja veroa kiertävissä makuutuslaitoksissa. Kaikki ovat tienneet, mutta mutta… Itsekin kuulun niihin ”besserwissereihin”, jotka kirjoittivat tästä mahdollisesta tapahtumakulusta ja hoidon laadun tasosta, jos ylikansalliset pääomasijoittajat pääsevät iskemän terveysbisnekseen halvimmilla hinnoilla, mutta laadullisesti kelvottomilla kriteereillä. Tässäkin lehdessä löytyy jo varoitukseni kolmen vuoden takaa! Jäkiviisautta? No ei ole.

Elämme kaiken aikaa neljässä maailmassa. Sosiaalisessa-, tunne-, mielen- ja fyysisessä maailmassa. Voimme kaikki vaikuttaa ajatustemme ja uskomustemme laatuun valmentautumalla ja hankkimalla tietoja ja faktoja muistimme tueksi. Tärkeintä on oppia uusia tietoja ja taitoja ja oppia käyttämään niitä erilaisissa ympäristöissä. Pelkkä digitaalisuuden ja algoritmien tajuaminen ja opiminen ei vielä takaa ymmärystä niiden todellisista vaikutuksista ihmisten ryhmäkäyttäytymisen tajuamiseksi.

Pahinta on katteeton luotto omiin kykyihin. Itse syvennyin kehittämään itseäni MBSR-ohjauksen avulla (Lyhenne sanoista Mindfulness Based Stress Reduktion) Lyhyesti esiteltynä menetelmän pääkohdat ovat:
1. Vaikuttavuus tulee siitä, kun löydät itse.
2. Hyväksy ja uskalla olla sinut itsesi kanssa.
3. Tiedä, ettet tiedä.
4. Ota asioista selvää ja osallistu.

Yleisimpiä väärinkäsityksiämme ovat ”Kaikki tekevät sitä”, ”Eikö välittäjäsi kertonutkaan talouden muutoksesta”, ” rokotuksista viis”, ” kyllä vakuutus sen korvaa” ja ” siihen mieheen (naiseen) voi luottaa kuin kallioon”. Vääriä mielikuviamme ruokkii myös ihmisen ikuinen halu helppoihin ratkaisuihin. Tietämisen harha on yllättävän yleistä monissa asioissa. Viimeiseksi hyvin nykyaikanen esimerkki. Tutkijat kysyivät 2000 eurooppalaiselta ja yhdysvaltalaiselta käsityksiä geenimuuntelusta. Ensin pyydettiin mielipidettä geeniruoasta. Sitten testattiin tietämystä geenitekniikasta epätosilla ja tosilla väittämillä. Lopuksi vastaajat saivat itse arvioida osaamistaan numeroasteikolla. Kärkkäimmät geeniruoan vastustajat tiesivät vähiten. Näinpä! Mie hä vaa luulenkii!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO