Miksi hyväksymme rikkaiden varastamisen ja veropakoilun?

Maailman rikkain yksi prosentti omistaa jo yli puolet maailman vauraudesta ja varallisuudesta. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan oikea prosentti on 84 prosenttia. Tilanne muuttuu koko ajan epäedullisemmaksi maailman demokratioiden kannalta, sillä diktaattoreiden määrä lisääntyy koko ajan ja kansalaisten vainot samassa suhteessa. Maailman suurimmat demokratiat Intia ja USA ovat muuttumassa koko ajan huonompaan suuntaan. Suomessa ja muualla tosidemokratioissa olisi mahdollisuus ohjata rahavirtoja hyödyntämään enemmän kaikkia yhteiskuntamme jäseniä, mutta uskomme kritiikittä äärikapitalismiin kuin pukki suuriin sarviinsa.

Toimivat pienyritykset ovat yhteiskunnan sykkivä sydän. Ylikansalliset, verosuunnittelua harrastavat yritykset ovat sitä vastoin todellisia paiseita ilman yhteiskuntavastuuta. Ne ovat suuria moraalisia roistoja, jotka potkivat pikkuvaltioita mitään kipua tuntematta takapuoleen, tarvittaessa jopa kiristäen. Olen vapaan yrittämisen suuri ihannoija, mutta erittäin huolestunut siitä kehityksestä, että keskiluokka pistetään maksamaan kaikki: kriisipankkien pelastamiset, hallituksen mokaukset, luonnon turmelemisen seuraukset, ulkolaisten kaivosyhtiöiden jätökset, epäonnistuneet liikennekokeilut, koululaitoksen polarisoitumisen ja ylipäätään virkamiesten virheet kuntayhtymissä ja muualla.

Markkinataloudelle löytyy onneksi haastajia, jotka haluan esitellä etelälahtelaisille lukijoille. Eräs tällainen on osallisuustalous. Tämän kokeilua on ajanut Suomeen jo kohta kymmenen vuotta Parecon Finland järjestö. Yhteiskuntafilosofi Michael Albert ja ekonomisti Robin Hahnelin ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen ja avartavan kirjan ” Hyvinvointivaltion vastaisku”, jossa he paljastavat markkkinatalouden onttouksia ja heikkouksia. Lyhyesti kerrottuna osallisuustalous toimii siten, että jokainen kansalainen voisi tehdä päätöksiä kahdessa roolissa: työntekijänä ja kuluttajana. Arkisissa ostoksissa he äänestäisivät lompakoillaan. Julkiset hyödykkeet olisivat samalla viivalla. Asuinalueen kuluttajat voisivat päättää esimerkiksi niin, että antaisivat osan tuloistaan vaikkapa alueen vanhustenhoidon parantamiseen.

Yrityksissä työntekijät suunnittelisivat töitään parhaaksi katsomallaan tavalla. Yritysten tuotantoarviot vaikuttaisivat siihen, miten ne saisivat resursseja muilta toimijoilta. Osallisuutaloudessa hintoihin sisällytettäisiin yhteiskunnalliset ja ympärillölliset menoerät. Kannattaa tutustua kirjaan huolellisesti. Olen aikaisemmin käsitellyt jo melasteluissa vaihdantatalous-mallia sekä Marxin ”Kallen” uutta tulemista. Hänen maineensa yhteiskuntateoreetikkona ei ole kadonnut mihinkään. Lukekaapa loistava Terry Eaglestonin pamfletti ” Miksi Marx oli oikeassa?”
Demokratian ja sananvapauden vaaliminen muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi, mutta sen puolesta vaikka tuleen!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO