Joopa joo! Kiitos upeista palautteista taas kerran. Moni ystäväni ja kaverini (ei opettajia) ovat kyselleet. Mitä vikaa on Suomen koululaitoksessa? Munkki Martti Luther naulasi teesinsä 31.10.1517 Wittenbergin kirkonoveen. Minä teen sen nyt Omalähiön sivuille, sillä niin vietävästi tämä nykymeno ottaa kuuppaan. Marju Markkasen kanssa kirjoitimme tästä Etlariin, mutta kukas nyt jyväskyläläistä ja kepulaista aviisia enää silmäilee, kun tiedot on poimittu YLE:ltä. Koulun ylin tehtävä on tiedon ja elämäntaitojen jakaminen. Se ei ole lasten pysäköintipaikka eikä viihdytyskeskus. Vanhempien on otattava enemmän vastuuta koulun kurinpidollisiin ja käyttäytymiseen liittyviin asioihin. Säännöt ovat selkeitä ja ne on tarkoitettu otettavaksi tosissaan. Ala-asteella luodaan koulumenestykselle pohja kaikelle myöhemmälle oppimiselle! Tämä on se fakta, joka on kaikkien muistettava.
1. Ns. inkluusio, jossa kaikki oppilaat riippumatta kehitystasosta istutetaan samalle luokalle, edistää pikemmin tasapäistämistä. Selkeät tasoryhmät ja erityisluokat parantaisivat pitkällä aikavälillä tasa-arvoa ja antaisivat heikommille yksilöllisempää tukea.
2. Nyt ei kouluissa enää ole tarkastuksia, jossa valvottaisiin opetussuunnitelmien toteutumisia. Mistä Kouluhallitus ja Opetusministeriö saava tietoa palautteesta elleivät ne jollain tavoin kykene kontrolloimaan kehityksen kulkua ja elleivät ne koskaan kuuntele ”kentän” ääntä luokissa!
3. Digi-ihannointi on johtamassa kirjoitus- ja lukutaidon rapautumiseen. Kukaan koulun arjen päättäjistä ei kukaan ole kuunnellut neurologien varoituksia kädentaitojen ja aivotoiminnan välisestä tärkeän yhteyden katkaisemisen vaaroista? Monet hyvin PISA- tutkimuksessa menestyneet maat ovat korostaneet käsin kirjoittamisen tärkeyttä. Meillä se on hylätty! Miksi?
4. Opetusryhmien pienentäminen juuri nyt on tärkeää, kun ikäluokkien pieneneminen on tosiasia. Tiedämme tutkimuksista, että yli 25 oppilaan ryhmissä on vaikeampi oppia. Tämä todella helppo toteuttaa myös käytännössä.
5. Kaupallisuus ja kaikenlaiset kalustekauppiaat olisi heti heitettävä kouluista Huitsin Nevadaan. Kouluille myydään löhöilynurkkia ja outoja hydraulisia kuusikulmaisia pöytiä, joissa toinen oppimisvaikeuksissa oleva oppilas tuijottaa toista samanlaista silmään ja selin opettajaa. Mihin kunnon pulpetit ovat hävinneet? En usko, että meistä suurista ikäluokista tuli sen huonompia kansalaisia, vaikka istuimme ja teimme tehtäviä istumalihaksiakin käyttäen!
6. Miksi koulun normaalia arkea pitää häiritä kaikenlaisilla performansseilla ja ulkoa ohjatuilla erilaisilla projekteilla, teemaviikoilla sekä vierailevilla opinnäytetutkijoilla. Selkeät tavoitteet on jaettava heti lukukauden alussa ja samalla ne keinot, joilla niihin pyritään. Ne auttavat paljon oppilaita hahmottamaan sitä aitoa koulun ARKEA!
7. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Mikä tarkoittaa, että antaa vanhempien tukea erityislahjakkaita lapsiaan sellaisissa opinnoissa painotetuilla luokilla, kuten musiikki, liikunta, matematiikka ja biologia, jos se lapsia itseään kiinnostaa, eikä syyllistetä heitä heti. Suomen on poimittava kaikki lahjakkuudet tarkasti, siksi emme putoaisi kovasta elintasokelkasta. Tämä ei ole suinkaan sitä ”haitallista segregaatiota”, josta tasapäistäjät höpisevät.
8. Tarjoillaan erilaisia oppimismuotoja kaikille. Korostetaan ryhmätyötä, tekemällä oppimista ja kokonaisuuksien hallintaa. Ilmiöoppiminen ei yksinkertaisesti sovi kaikkeen oppimiseen. Tärkeintä on korostaa tärkeitä perusasioita ja niiden oppimista hyvin. Lopetetaan opettajien iltakiusaaminen Wilmalla heti.
9. Luokattomuus ei sovi kaikille ja vapaamatkustajia tulee paljon. Selkeät luokat helpottavat erilaisia oppijoita. Kurssiopetus on enemmän lukion asia. Tukiopetusta on kyettävä järjestämään kaikille sitä haluaville laaja-alaisesti.
10. Jokaiselle kouluyksiköille on kyettävä nimeään rehtori, johtaja tai selkeä vastuuhenkilö, joka huolehtii oppilaitoksen käytännön toiminnasta. Säästösyistä ei riitä, että rehtori poikeaa sivukoulussa kerran viikossa. Erityisen huonoa on nykykouluissa, että kiinteistönhoito ja usein vahtimestaritkin on ulkoistettu. Vaksi oli ennen reksi. Periaattella: ”Minä ja rehtori päätimme, että..
Juhani Melanen
Juhani, kirjoitat asiaa. Lisäisin siihen vielä valtakunnalliset tasokokeet kuudennelle ja yhdeksännelle luokalle äidinkieleen ja matematiikkaan. Niistä kouluhallinto saisi tietoa missä mennään oppimisen suhteen. Ysiluokan kokeiden menestys voitaisiin huomioida myös lukiopaikkoja jaettaessa.