Ensi sunnuntai on apostolien päivä. Tätä kirkollista juhlapäivää on vietetty Suomessa jo 1300-luvun alusta alkaen. Päivä on alkuaan ollut Pietarin ja Paavalin marttyyrikuoleman muistopäivä (29.6.). Perimätiedon mukaan he kuolivat vuonna 67 keisari Neron vainoissa Roomassa. Siellä päivää on vietetty kirkollisena muistopäivänä jo vuodesta 258 alkaen. Pietarilla ja Paavalilla oli aivan erityinen asema apostolien joukossa.

Pietari oli nimensä mukaisesti ”Kallio”, jonka tunnustukselle Kristus rakensi kirkkonsa. Häntä kutsuttiin yhdessä Jaakobin ja Johanneksen kanssa Pylväiksi. Paavali toteaa Galatalaiskirjeessä: ”Jaakob, Keefas (= Pietari) ja Johannes, joita pidettiin seurakunnan pylväinä…” (Gal 2:9). He muodostivat Jerusalemin seurakunnan ja koko varhaisen kirkon ”johtotroikan”.
Paavali taas oli ei-juutalaisten, siis pakanoitten, apostoli. Hänen työnsä ansiosta kristinusko mursi kansalliset rajat ja se levisi nopeasti ympäri Rooman valtakuntaa.

Kirkkotaiteessa on kullekin apostolille annettu omat tunnukset. Pietarin tunnuksia ovat avaimet tai väärinpäin oleva risti. Avaimet kertovat siitä, kuinka Jeesus antoi Pietarille ja apostoleille ”avainten vallan”, vallan sitoa syntejä ja julistaa anteeksiantamuksen sanomaa, evankeliumia (Matt 16:19). Väärinpäin oleva risti taas muistuttaa Pietarin kuolintavasta. Hänet määrättiin ristiinnaulittavaksi, mutta hän piti itseään arvottomana samanlaiseen kuolemaan kuin Mestarinsa. Siksi hän pyysi, että hänet naulittaisiin ristille pää alaspäin. Apostoli Paavalin tunnus on miekka. Paavali oli Rooman kansalainen ja siksi häntä ei voitu surmata häpeällisesti ristiinnaulitsemalla. Niinpä hänet mestattiin miekalla. Miekka muistuttaa myös siitä, miten Paavali vertaa Jumalan sanaa Hengen miekkaan. Ei väkivalloin vaan Raamatun sanan avulla kristitty voi taistella hyvän puolesta pahaa vastaan.

Palava halu palvella Kristusta ja julistaa evankeliumia hänestä toi apostoleille paljon vaivaa, se merkitsi lähtemistä kieltäymysten tielle ja lopulta se vaati heiltä hengen. Kuitenkin Jeesuksen rakkaus pakotti heidät liikkeelle. He eivät tahtoneet muutakaan. Paavali sanoo: ”Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken” (2 Kor. 6: 10).

Heikki Pelkonen
kirkkoherra

Tämän synkän Melasteluni syy on Venäjän ”tahallinen” koronavirusepidemia Deltan päästäminen suomalaisten jalkapallofanien kautta Suomeen ilman rajakaranteeneja ja testauksia. Tuntemattoman lähteen väitettä selvitetään vielä eri tutkimuksilla ja tarkistuksilla, mutta itse en epäile tätä lainkaan. Ennen kuin Omalähiömme vetäytyy kesälaitumille demokraattisessa Suomessa, haluan muistuttaa lukijoitani siitä tosiasiasta, että naapurissamme eri mieltä olevia kansalaisia vainotaan, kidutetaan ja murhataan kylmäverisesti ja tunteettomasti koko ajan Venäjän valtion hyväksymällä murhaohjelmalla. Tietoja tähän kirjoitukseeni keräsin useista lähteistä, jotka mainitaan lopussa.

Käytetyimmät keinot tässä vainoharhaisessa tuhoamisessa ovat polonium solumyrkky ja novitshok hermomyrkky. Näitä ovat saaneet maistaa jo kaksoisagentti Sergei Skripalin ja Putinin päävihollinen ja Aleksei Navalnyi. Käynnissä on voimakas pidätys- ja peloittelukampanja, joka
kohdistuu nyt entistä selvemmin ns. riippumattomaan mediaan. Viimeiseksi on kiinniotettu Dimitri Gudkov (entinen kansanedustaja) ja Avoimen Venäjän aktivisti Andrei Pipovarvov. Vainon kohteiksi ovat joutuneet nyt kaikki sellaiset poliitikot, sosiologit, toimittajat ja aktivistit, jotka ovat jostain syystä uskaltaneet avata suutaan edes vähän. Verkkomediat Medusa ja Vtimes on lakkautettu ja toimittajat on määritelty virallisesti ”ulkomaisiksi agenteiksi. Myös ulkomaankauppaa tekevät yrittäjät pelkäävät, ettei oikeuslaitos puolusta heitä riittävästi aiheettomilta pidätyksiltä ja syytteiltä.

Erityisesti Neuvostohistorian vääristelystä ja kulagien uhreista virallisista lähteistä poikkevia kannanaottoja esittäviä tutkijoita rangaistaan 10-20 vuoden pakkotyöleireillä. Suomen vankileirejä Itä- Karjalassa on alettu jo tutkia ja ainakin yksi esimerkkileiri on rakennettu muistomerkikiksi suomalaisten julmista vankien kohtelusta kultaisessa Neuvosto- Karjalassa. Putin rakentaa koko ajan itsensä ympärille raakaa ja julmaa poliisivaltiota, jonka vastustajat täytyy lakaista pois maan päältä kokonaan ja ehkäistä ennakolta kaikki mahdollinen toisinajattelu, joka jollain tavalla uhkaisi hänen asemaansa tai hallintonsa legitimiteettiä. Keinoiksi hän on valinnut mediakuvan luomisen lännestä, joka haluaa tuhota Venäjän ikiaikaisen suurvallan, vaalien manipuloinnin ja omien luottomiesten asettamisen avainasemiin omassa korruptuneessa hallinnossaan.

Putin on hallinut Venäjää jo nyt 21 vuotta ja jatkoa on tiedossa; valtaa aina vuoteen 2036 saakka, jolloin hän on jo 84- vuotias. Putin ei ole määrännyt itselleen seuraajaa, koska on yksinäinen pieni entinen Neuvostoagentti Pietarista ja lähipiirinsä mielistelyn sokaisema diktaattori  Iivana Julmaa ihailema klooni. Mutta tämän tietävät myös ne 18 miljonaa Venäjällä alle köyhyysrasjan alapuolella asuvaa venäläistä. Työikäisten väestön määrä on pienentynyt merkittävästi ja keskiluokka kurjistunut. Kehitys jatkuu samanlaisena, Venäjä köyhtyy ja kansalaisten tulot laskevat koko ajan; leivän hinnan kohotessa!

Talous on yksipuolistunut ja noin kaksi kolmasosa Venäjän viennistä on kaasua ja öljyä, joiden todennäköinen kysyntä alkaa laskea lähivuosia siksi, että muu maailma alkaa tiedostaa ilmastomuutoksen vaatiman puhtaamman energian olevan tulevaisuuden trendi. Suhteet EU:iin ovat huonontuneet ja monet entiset tukijamaat ovat alkaneet livetä riveistä. Välit Kreikkaan, Italiaan ja Tsekkeihin ovat viilentyneet. Kybersotaa Venäjä käy häikäilemättömästi ja 150 trollitehdasta muokkaa uutisia Venäjälle myönteiseksi. Kaikkeen Venäjää syyllistävään arvosteluun vastataan jyrkästi ja kylmän sodan keinoin. Putin pyöritti Trumpia mennen tullen. Miten Biden selviytyy gansteri Putinista?

Venäjä on tällä hetkellä tyypillisessä bresneviläisessä pysähtyneisyyden tilassa ja siksi vaarallisimmillaan! Keinot selvitä tilanteesta ovat aivan samanlaisia. Mutta jatkuvilla hintasäännöstelyillä ei poisteta monin paikoin jo esiintyvää tavarapulaa. Tässä ovat samat ainekset koossa kuin Neuvostoliiton romahtamisessa. Hautausmaat ovat täynnä korvaamattomia ihmisiä; Putinkin. Brittilähteiden mukaan Putin valvoo henkilökohtaisesti murhaohjelmaa!

Hyvää kesälomaa silti kaikille Pikkujättiläisen lukijoille!

Jussi Melanen
Lähteet: Vladimir Putin- Koko tarina, Putinin pihapiirissä; Malin, Tuula, Putin´s people

Suomessa ei ole ollut puutetta lämmöstä, mutta niin vain täällä Atlantin toisellakin puolella hikeä pukkaa ja ukkonen paukkuu. Olen tällä hetkellä virkamatkalla Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssa sekä perjantaina New Yorkissa. Televisiosta tulee NHL-finaali, josta Leo Komarovin New York Islanders jäi niukasti rannalle. Lexakin lähtee nyt ansaitulle kesälomalle Suomeen.

Tapaan täällä mm. presidentti Bidenin kauppaedustaja Katherine Tain, kongressin jäseniä sekä kauppa-, teknologia- ja ilmastovaikuttajia. Tämä on ensimmäinen vierailuni täällä sitten rajojen sulkemisen jälkeen ja ensimmäinen ministerivierailu Suomesta.

Yhdysvallat on iso maa, mutta kesäisin yhä korkeammalle kohoavat lämpöaallot ja kiihtyvä kuivuus vaikuttavat jo maatalouteen ja ihmisten arkeen niin itä- kuin länsirannikolla. Ilmastonmuutosta vähäteltiin Trumpin Valkoisessa talossa, mutta uusi hallinto, asiantuntijat ja isot yritykset ovat jo toista mieltä. Nyt täällä puhutaan jo satojen miljardien dollarien panoksista vihreään infraan ja sähköautoihin. Syykin on selvä: kestävissä investoinneissa on kyse ympäristön ohella ihmisten hyvinvoinnista ja merkittävästä taloudellisesta hyödystä.

Bidenin hallinto on tuonut ilmastonvaihdoksen – ja tervetulleen sellaisen – myös muille politiikan sektoreille. On paljon asioita, joista Eurooppa ja Suomi ovat amerikkalaisten kanssa eri linjoilla, koska kaupan esteet eivät ole Suomen etu, eivätkä pitkällä aikavälillä myöskään amerikkalaisten. Positiivista agendaa pitää nyt löytää. Tämä on erittäin tärkeää, sillä talouden ja kaupan sekä turvallisuusyhteistyön alueilla on paljon sellaisia kysymyksiä, joissa olemme vahvemmilla yhdessä kuin erikseen.

Yhdysvallat on ainoa Suomen seitsemästä suurimmasta vientimarkkinasta, johon vientimme kasvoi myös viime vuonna. Vaikka korona on laittanut lentomatkaajille rajat kiinni, tavaraa ja tuotteita on liikkunut edelleen kovaa vauhtia. Mikä tärkeintä, amerikkalaisten mielenkiinto Pohjoismaita kohtaan on kasvussa. Suomi nähdään täällä aidosti teknologian ja koulutuksen edelläkävijänä. Olemme pieni maa, mutta meitä kuunnellaan. Tätä valttikorttia tulee hyödyntää kaupassamme nykyistä paremmin ja nyt pitää toimia.

Suomella on merkittäviä mahdollisuuksia syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa erityisesti tieto- ja viestintäteknologian sekä vihreän teknologian aloilla. Esimerkiksi 5G:n ja seuraavan sukupolven verkkoyhteyksien kysyntä ja kaupat ovat nyt se suuri asia. Markkinoita jaetaan nyt eri puolilla maailmaa. Nokia on tässä valtavan iso pelimerkki Suomelle. Se antaa samalla mahdollisuuksia muille suomalaisille yrityksille.

Kilpailu on kuitenkin kovaa. Kiina on osannut hyötyä koronasta ja ajanut kiinni muiden etumatkaa. Yhdysvalloissa, kuten muuallakin, vedetään aina vähän kotiinpäin. America First -ajattelu on ja pysyy. Amerikkalaiset yritysjätit istuvat myös isojen pääomien päällä. Suomi on silti vahvoilla ja meillä on jalka oven välissä jo hyvin myös osavaltioissa. Ne ovat yksin usein Suomea suurempia markkinoita. Aivan kuten jääkiekossakin, häviämään ei lähdetä vaan voittamaan, ja tätä asennetta olen pyrkinyt nyt valamaan kotimaisiin yrityksiin.

Minulle ulkomaankauppaministerinä on ollut tärkeää, että olen saanut tehdä käytännönläheistä työtä vientimarkkinoiden avaamiseksi suomalaisten yritysten, isojen ja pienten, kanssa ja että vienninedistämisen resursseja maailmalle on lisätty. Lahden ja Päijät Hämeen yrityksillä on myös mahdollisuuksia. Halton, Harwall, Teerenpeli, Lemkem, Kempower voivat kaikki menestyä täälläkin.

Eduskunta jäi tällä viikolla kesätauolleen. Hallituksen työ ei kuitenkaan pysähdy. Aivan kuten viimekin vuonna, korona mutta myös maailman avautuminen pitää meitä valmiudessa läpi lomien. Aion itse ehtiä perheen kanssa mökille heti kun mahdollista. Lahti, kaverit, kesä, ja tietenkin minulle Päijänne on jotain, mitä en koskaan kesällä jättäisi. Eli välillä on hyvä mennä kauas, että osaa arvostaa entistä enemmän sitä mitä on lähellä.

Hyvää kesää ja loma-aikaa kaikille!

Ville Skinnari

Elämme nyt kuumaa juhannusviikkoa. Lämpötiloissa on huideltu lähellä ennätyslukemia. Myös Lahti nousi alkuviikosta hetkellisesti alkukesän lämpökartan kärkeen.

Helteillä on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä ne tekevät ikäihmisten arjesta tukalaa ja ovat myös vaaraksi. Erityisesti kotona asuville vanhuksille äkillisen kuumuuden aiheuttama rasitus on riski. Silloin korostuvat entistä enemmän esimerkiksi omaisten rooli, kotikäyntien riittävä määrä ja se, miten oman kodin perusasiat ja viilennys toimivat. Kaikilla ei kuitenkaan ole riittävän lähellä omaisia tai muuta huolehtivaa ihmistä eivätkä kotona asumista tukevat palvelut toimi kaikkialla Suomessa niin kuin pitäisi.

Vanhuspalvelujen uudistaminen on ollut ja tulee olemaan yksi Marinin hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Väestön ikääntyessä on välttämätöntä, että vanhusten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota ja että palveluverkko saadaan kestävälle pohjalle. Tämä on mitä suurimmassa määrin myös tasa-arvokysymys. Kaikilla meillä on oikeus arvokkaaseen ja mielekkääseen elämään siinä vaiheessa, kun vuosia kertyy.

Hallitus on sitoutunut parantamaan ikäihmisten palveluiden saatavuutta ja laatua kokonaisvaltaisesti. Ensimmäinen iso askel eli sitova hoitajamitoitus kirjattiin lakiin jo viime vuonna. Nyt on käynnistynyt kakkosvaihe eli kotihoidon ja kotipalvelujen saaminen kuntoon.

Tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset voivat elää kodissaan turvallisesti ja että kotipalveluita saa ja että ne ovat tasokkaita. Jatkossa esimerkiksi kotihoidon saatavuutta kaikkina vuorokauden aikoina vanhuksen omien tarpeiden mukaan vahvistetaan ja kotihoidon sekä muiden kotona asumista tukevien palvelujen laatua tullaan valvomaan tiukemmin. Osana uudistusta myös henkilöstöä tullaan ohjaamaan enemmän aitoon asiakastyöhön.

Periaatteellisella tasolla tärkeä ja merkittävä teko on myös vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen, mikä sai lainvoiman tällä viikolla. Vanhusasiavaltuutettu tulee olemaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää ikääntyneiden asioita ja vanhuksien oikeuksien toteutumista. Valtuutetun viran perustaminen on osa hallitusohjelmaa, jossa ikäystävällisyyden lisäämisellä on iso rooli.

Tällä viikolla nähtiin myös toinen historiallinen ja sitäkin merkittävämpi saavutus. Sote-uudistusta on sorvattu eri hallitusten toimesta jo päälle 15 vuotta, mutta nyt on viimein päästy maaliin. Eduskunta hyväksyi keskiviikkona Marinin hallituksen soten. Uudistuksella parannetaan sote- ja peruspalveluiden laatua ja varmistetaan se, että kaikki suomalaiset saavat tarvitsemaan hoitoa asuinpaikastaan riippumatta. Uudistuksessa palvelut siirretään kunnilla isompien hartioiden vastuulle ja puututaan näin kustannusten nousuun.

Kyse ei ole ainoastaan siitä, että palveluihin panostetaan, vaan ihmisten on myös itse huolehdittava hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisesti ja koko elämänkaaren ajan. Terveet nuoret ja työikäiset ovat suuremmalla todennäköisyydellä sitä myös myöhempinä ikävuosinaan.

Politiikassa vedetään loppukiriä ennen eduskunnan istuntotaukoa. Harva hallitus on päässyt sanomaan, että näin monta isoa asiaa on saatu kesähelteiden keskellä pakettiin. Olemme aidosti lähempänä sitä, että sote- ja peruspalveluiden tulevaisuus saadaan turvattua. Työ kuitenkin jatkuu.

Keskikesä ja yöttömät yöt ovat täällä. Nyt kannattaa nauttia Suomen kesästä. Hyvää juhannusta kaikille!

Ville Skinnari

PS. Maailma avautuu nyt pikkuhiljaa ja viime viikolla olin Etelä-Koreassa ja matkustan ensi viikolla Yhdysvaltoihin Washingtoniin ja New Yorkiin. Suomen ja meidän vientiyritysten pitää olla etulinjassa ja siksi teemme nyt töitä ulkomaanedustojen kanssa täysillä. Finnairille on myös tärkeää saada reitit auki ja kilpailu on kovaa.

” Juhannusyönä tanssi oli työnä ja pelimanni istui rahilla, hailuli lailaa ja haijjaa haijjaa…” näin oli ennen. Nyt instragrammikuvia mökeiltä ja grillausvihjeitä blogeista. Lavatanssit ovat olleet kiellettyjä jo pari vuotta, samoin ravintoloiden terassit, mutta nyt onneksi yöttömän yön tarinat saattavat jatkua jo hivenen perinteisimillä tavoilla.

Juhannus oli ennen Suomessa suuri pakanallinen juhla, jota vietettiin Ukko jumalan sadon ja hedelmällisyyden juhlana ”mittumaarina” eli valon ja keskikesän juhlana. Vasta kristinuskon vallattua Suomen miekkalähetyksillä ristiretiken jälkeen, sitä alettiin viettää Johannes Kastajan syntymäpäivänä, jonka mukaan minä sain nimeni. Ennen se oli aina 24.6, joka oli meidän Jussien ja Juhanien virallinen syntymäpäivä ja on toki vieläkin. Mutta nyt sitä vietetään uusien säädösten ja lakien takia kesäkuun 19-26. välisenä aikana. Aattoilta on aina perjantaina ja lauantaina keskikesän juhlaa ja kesäpäivän seisausta liputetaan koko päivä ja yli yön. Miten paljon työnantajalla oli aikoinaan tässäkin perinnemuutoksessa kätensä pelissä? Nimittäin monta maksullista juhlapäivää ja seiskokkiahan tulivat työnantajille kalliiksi, jos aatto sattui osumaan vaikka maantaiksi.

Juhannustaikoja oli runsaasti, joten lienee paikallaan, että palautan Teille muutaman mieleen, te urbaania kaupunkilaiselämää viettävät kaupallisen juhannuksen kyllästämät etelälahtelaiset, ilman sarvia ja hampaita!
– Kaivosta tai lammesta näkee tulevan puolisonsa
– Katolle heitettty kengän kärki kertoo, mihin päin joutuu muuttamaan
– Käen kukahdusten määrä juhannusyönä kertoo vuodet uuden sulhon löytymiseen
– Sulhasonni on taattu juhannuksena neliapilan löytäjälle
– Kun tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla, niin he saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin
– Jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna
– Jos pesee kasvonsa joenrannalla, näkee puolisonsa toisella rannalla
– sinne, minne juhannuskokon savu kääntyy puoliso

Näitähän riittää ja lisäksi tulevat eri puolella Suomea olevat täysin omaperäiset uskomukset ja tavat. Tarkkaavainen lukija saattoi huomata, että monet juhannususkomukset liittyivät seksiin ja puolison etsiskelyyn, sillä agraariyhteisössä ei ollut Tindereitä apuna tähän homaan!
Sää on juhnnuksen onnistumisen kannalta oleellisin. Tilastoista tiedetään varmasti, että mitä lämpimämpi sää, sitä enemmän on hukkumistapauksia. Tyypillisin uhri on ylilihava miekkonen, joka on pudonnut veneestä ja löytyy kalmona housunapit auki.
Kylmintä juhannusta vietimme Pönniälässä vuonna 2014, jolloin vaimoni serkku Markku teki lumiukon laiturilleen Taipalsaaressa. Lämpimintä juhannusta vietimme mökkirjojen mukaan vuonna 1999, vaikka satoikin. Lämpimin kesä oli vuonna 2010, jolloin hikoilimme kokonaista 12 päivää yli 25 asteen helteessä.

Juhannuksen vietto vaatii uhrinsa joka vuosi, sillä liikenne ruhkautuun jo pari päivää ennen aattoa ja ylinopeudet korjaavat karua satoa. Alkoholi näyttelee taas suurta osaa ja monissa perheissä keskikesän ”valonjuhla” saattaa muuttua koko elämän mittaiseksi marraskuun harmaudeksi, jos ote lipsuu eikä säännöistä pidetä kiinni nimenomaan juhannuksena. Kuitenkin juhannuksena viina virtaa, grillit lämpiävät ja savusaunat palavat, mutta SO WHAT? Suomi-poika ei tapojaan muuta, ei perkele koskaan! Turpaan tuli Belgialta futiksessa, mutta periksi ei anneta saatanan Romelu Lukaku, jääkiekkoa et osaa kuitenkaan pelata?  Tunteitani en perkele näytä ja lapsiani en piekse edes juhannuksena, usoteks työ juntit. Mutta hei hulinaa ja hippulat vinkumaan, juhannus on kerran vuodessa, mutta joulu joka vuosi. Ei pelkoa, sillä maaliskuussa syntyvät juhannuslapset eivät vielä sitä tiedä ja meille muille se ei kuulu. Juhannustilastoja voi jokainen googlata itse netistä ja ihmetellä. Vaikka tiedetään, että viime juhannuksena syötiin 19 miljonaa kiloa makkaraa, hukkui kuusi ihmistä ja tieliikenteessä kuoli vain neljä ihmistä, niin jokainen on liikaa. Olen näköjään tulossa vanhemmiten moralistiksi, joten loppuun tositarina 1970- luvun rilluvuosilta, jolloin tarvinnut ei juoda salaa ja kaik ol ystävii…

Lomathan olivat opettajilla siihen aikaan lyhyitä, vain kolme kuukautta. Rautatieläiset ja paperitehtaalaiset viettivät kuukauden enemmän lomia, ja saivat ylimääräisen viikon ottaessaan sen talvella, mutta en ole katkera! En, en. Istuimme vuonna 1977 juhannusaattoa ravintola Maakunassa ( Mäki- Matti, Kauppa ja teollisuusravintola Maakunta) rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Aamupäivän harmaudessa katselin ulos ikkunasta ja näin sen aikaisen ”dollarihymyn” pysähtyvän Maakunnan eteen. Etuistuimelta nousi kuljettaja, joka avasi oven smokkiin pukeutuneelle miehelle.
Hän saapui ravintolaan ja vapisi kuin haavan lehti ja tärisi kuin Parkinsonin tautia poteva inehmo. Hän tilasi viisi viskiä ja rykäisi, tarttui kravattiinsa ja pisti sen kaulansa yli, kietoi kätensä ympärille ja kaatoi viskit sisuksiinsa. Istahti penkille ja odotti viisi minuuttia ja seurasi käsiään. Tutina lakkasi, herrasmies kaivoi taskustaan kolme sileää satasta, maksoi ja viittasi tarjoilijalle sanoi: ”Lopuill saa tarjota noille herroille tuossa ikkunapöydässä”! Kukaan meistä ei puhunut pitkään aikaan mitään , ennen kuin juuri kadettikouluun päässyt Savolaisen ”Retale” sanoi. ” Voi perkele pojat; siinä oli ALAN MIES! Muuta en siitä juhannuksesta sitten muistakaan!
Hyvää juhannusta kaikille säädyille!

Sunnuntaina käydyt kuntavaalit olivat monella tavalla poikkeukselliset. Vaalien siirto koronasta johtuen kesäkuun puoliväliin saattoi omalta osaltaan vaikuttaa vaalipäivän alhaiseen äänestysintoon. Äänestysprosentti jäi koko maassa ja Lahdessakin huolestuttavan alhaiseksi. Tästä pitää olla huolissaan, sillä kuntavaalit ovat tärkeät vaalit ja ehkä kaupunkilaiselle juuri ne tärkeimmät.

Syykin on selvä: kuntavaaleissa on kyse oman asuinpaikan päätöksenteosta. Kaupunginvaltuusto, hallitus, lautakunnat ja ylikunnalliset toimijat, kuten esimerkiksi meillä Hyvinvointiyhtymä ovat vastuussa tärkeistä arjen asioista. Näihin lukeutuvat niin sosiaali- ja terveyspalvelut, kotihoito, koulut, päivähoito, kaavoitus ja liikunta- sekä kulttuuripalvelut.

Tulos oli lopulta aika odotettu: populistiset ehdokkaat menestyivät ja suurin puolue SDP menetti paikkoja, samoin vihreät ja kokoomus. Kulunut neljä vuotta on ollut valtuustossa levotonta ja kaikkea muuta kuin arvokasta toimintaa. Mieleen jää monille varmasti härkäpäisesti yksittäisten asioiden, kuten pormestarimallin edistäminen tai yksittäisten hankkeiden, kuten Lahti Energian myynnin puskista esiin tuominen. Viime kautta leimasi enemmän yksittäisten tulipalojen sammuttamiseen, kuin kokonaisvaltaisten ratkaisujen hakeminen. Eli työ todellisten ongelmien, kuten laajojen investointikokonaisuuksien, työllisyyden tai kotihoidon sekä omaishoidon haasteiden ratkaisemiseksi on jäänyt vähemmälle.

Nyt johtamisen pitää muuttua, jotta myös toiminta ja tekeminen muuttuisi. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun voimakas koronan jälkeinen kasvu käynnistyy Suomessa ja koko maailmassa. Tähän pitää päästä mukaan eikä siinä auta populistinen asioista valittaminen vaan asioiden edistäminen ja vastuunkantaminen, joka ei aina ole niin mukavaa. Johtajuus edellyttää aitoa kykyä nähdä kauemmas kuin vain yhden valtuustokauden puhumattakaan kalenterivuodesta.

SDP:n menestykseen vaikutti moni syy, mutta yksi oli paikallisella tasolla sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat Hyvinvointiyhtymän viime aikojen päätökset. Kun nykyisenmuotoinen HYKY luotiin, yksityisen terveysjätin kanssa mentiin kimppaan väkisin ja nopeasti, kaikkia asioita ei ajateltu loppuun saakka. Henkilöstöä ei kuultu. Nyt on sitten tullut esiin vuotokohtia, joiden tilkitseminen vaatii lisätyötä.

On uskomatonta, että esimerkiksi alle 25-vuotiaille tarjottavasta maksuttomasta ehkäisystä on jouduttu vääntämään vielä tänäkin keväänä. Muistan hyvin, kuinka jo vuonna 2018 Lahden valtuustossa päätimme tämän hyväksyä ja rahatkin odottivat valmiina, kunnes esitys hukkui byrokratian ja poliittisen kädenväännön sekamelskaan. Asiaa on sittemmin palloteltu Lahden kaupungin, HYKY:n ja yhtymäkokouksen välillä. Ei voi olla niin, että kaupunkilaisten toivomaa ja poliittisen enemmistön tukemaa uudistusta joudutaan odottamaan vuosikausia.

Toinen iso asia on vanhuspalvelujen ja kotihoidon tilanne, johon ei ole löydetty HYKY:ssa alueellisella tasolla kestävää ratkaisua. Kotihoidon piiriin pääsemisen kriteerit ovat meillä säästösyistä edelleen liian tiukat. Samaan aikaan myös muita kotiin annettavia palveluja saa liian harva, vaikka tarvetta olisi. Hallitus on tarttunut tähän nyt valtakunnan tasolla. Kotihoitoon ollaan tuomassa lisäresursseja ja kunnat tullaan velvoittamaan huolehtimaan siitä, että vanhukset saavat asianmukaista ja laadukasta huolenpitoa myös kotona.

Haluan kiittää nöyrästi kaikkia äänestäjiäni. SDP:n varapuheenjohtajana kiersin koko maata ennen vaaleja ja koronastakin johtuen perinteinen kampanjatyö jäi vähiin. Kiitos luottamuksesta – työ paremman Lahden puolesta jatkuu.

Ville Skinnari

Vaalit käytiin ja pulinat pois! No ei todellakaan. Suurin puolue Lahdessa oli edelleen ”nukkuvien puolue”, jonka kannatus oli 48,9 %. Koko maan äänestysprosentti oli 55, 1 prosenttia, mutta Lahden vain 51,1 %. Hyvä kysymys onkin, ketkä jättivät äänestämättä ja miksi? Poliittisista tutkimuksista tiedetään, että alhainen äänestysprosentti tietää yleensä oikeiston voittoa. Kokoomus pärjäsikin valtakunnallisesti hyvin, mutta ei Lahdessa! Syykin tiedetään. Kokoomuksen loikkarit Ratia, Kaasinen ja Viljamaa saivat tarpeekseen kokoomuksen ”hillopurkkidemokratiasta” sekä lahtelaisten virkamiesten tempoilevasta ja omavaltaisesta Liisu- ja KymiRing -hihhuloinnista ja siirtyivät persuihin, koska katsoivat, että kykenevät sieltä käsin vaikuttamaan paremmin Lahden konkreettisiin ongelmiin, joita ovat talous, talous ja talous. Persut saivat 5 lisäpaikkaa ja saavat oman miehensä kaupunginhallitukseen valvomaan Lahden ”pyörätiemafian” edesottamuksia tarkemmin sekä samalla työntämään kapuloita kokoomus-demari -juntan noudattamalle entiselle sanelupolitiikalle!

Lahden kunnallispolitiikasta on puuttunut aito avoimmuus, jota uusien valtuutettujen pitää nyt määrätietoisesti peräänkuuluttaa ja samalla valvoa. Tämän päivän lahtelaispolitiikkojen pitäisi pyrkiä löytämään sellaiset yhteistyönavaimet, joilla valtuuston päätökset kestävät päivänvalon. Tämä edellyttää sellaista valvontaa, että niin virkamiehet kuin kaupunginjohtajakaan
eivät pääse sooloilemaan omiaan ja potkimaan palloa omaan verkkoon. Tärkeintä on nyt tyrmätä vihervassareiden uskomattomat Lahden kaupungin viihtyvyyteen liittyvät kaventamisyritykset ja varmistaa ikäihmisten pääsy Lahden torille ja keskustaan.

Lahti Pro ryhmä ja Kalle Aaltosen saama kannatus osoittaa, että Lahti tarvitsee myös itsenäisiä ja persoonallisia ajattelijoita, joille Lahden etu tarkoittaa todella Lahden etua eikä omaa hillotolppaa. Kallen kannataakin nyt yrittää liittoutua esimerkiksi persujen kanssa ja löytää yhteinen sävel heidän kanssaan. On myös niin, että hänen poliittinen kannatuksensa vaatii myös vastuunkantoa?

Hyviä asioita Lahdessa saadaan aikaan vain poliittisella yhteistyöllä. Pelkkä ympäristöklusteri ei tuo Lahteen niin paljon uusia työpaikkoja kuin alunperin ehkä luultiin ja odotettiin. Lahden onkin löydettävä muita, uusia keinoja houkuttelemaan tänne uusia yrityksiä. Uuden kehätien ympärille on kyettävä luomaan älykkäällä kaavoituksella ja infrastruktuurilla sellaisia uusia teollisuustontteja, jotka kelpaavat vaativille yrittäjille; heidän on uskallettava tulla ja muuttaa tänne. Lahden oivallinen sijainti pääkaupunkiseudun kupeessa antaa mahdollisuuden uusille logistiikkayrityksille, mutta tämä vaatii lahtelaisilta yhdyskuntasuunnittelijoilta realismia ja väärien väestöennusteiden korjaamista ja päivittämistä.

Lahtelaisten valtuutettujen vaalikaudella mahdollinen sote-uudistus (2023) tulee vaikuttamaan paljon. Lahden valtaa ja rahaa siirtyy Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymälle. Alueen suurin vaikuttaja Lahti tarvitsee sinne kyvykkäitä edustajia, jotka noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja ymmärtävät reaalitaloudellisia rakenteita. Jokaisen puolueen kannattaisi jo nyt miettiä, ketä sinne kannattaa esittää. Tärkeintä on löytää Lahden lautakuntiin kyvykkäimmät jäsenet. Toivottavasti kokoomuksen ja demareiden politbyroot eivät pyri sanelemaan yksipuolisesti näitä valintoja, kuten aiemmin. Vaarana on taas sama suhmurointi kuin viime vaaleissa eli, että kokoomus ja demarit pyrkivät kaappaamaan kaikki lautakuntien puheenjohtajien paikat ja jättävät muut ryhmät nuolemaan näppejään. Nyt vaalitulos antaa muille ryhmille valttikortit, joilla tämän vilunkipelin voi estää, jos
tarvittavaa yhteisymmärrystä vain löytyy. Kalle Aaltosen ja Rami Lehdon olisi nyt haudattava vanhat sotakirveensä. Lehtohan ei hyväksynyt Aaltosta persujen kunnallisvaaliehdokaksi viime eduskuntavaaleissa, koska pelkäsi tämän menestyvän paremmin kuin hän itse?  Nähtäväksi jää, suostuvatko vanhat sotaratsut Komu ja Rostedt tähän järjestelyyn vai alkavatko he vikuroida entiseen malliin kabinettipolitiikan salatuissa kammareissa?

Olisin mielelläni nähnyt Lahden valtuustossa nuorempia lahtelaisia. Nyt valtuuston keski-ikä on yli 50 vuotta ja se alkaa olla kohta vanhojen pierujen temmellyskenttä. Edelleen peräänkuulutan talousosaamista. Miksi osaavat ja taloudellista asiantuntemusta omaavat lahtelaiset yrittäjät loistavat poissaolollaan Lahden politiikasta? Teitä tarvittaisiin juuri nyt!
Valitettavasti valtuustosta putosi työmyyrä ja sivistynyt demokratiavaikuttaja Seppo Korhonen. Myös Lasse Koskinen, olisi saanut jatkaa. Mutta nyt kansa on mandaattinsa antanut ja näillä mennään seuraavat neljä vuotta.

Kaupunginhallitus on kunnan tärkein elin ja se tarvitsee uutta virtaa. Oma listani olisi seuraava: Mika Kari, Ekku Nieminen, Marju Markkanen, Ulla Vaara, Jani Wallenius, Toni Putula, Merja Vahter, Kalle Aaltonen, Jorma Ratia, Mira Nieminen, Martti Talja, Pertti Arvaja ja Oskari Päätalo.

Juhani Melanen

Oletko sinä kadonnut vai löytynyt? Kenties jälleen kadonnut tai jälleen löytynyt? Ensi sunnuntain evankeliumi kertoo Matteuksesta, jonka Jeesus löysi ja kutsui opetuslapsekseen.

Kristinuskon syvä merkitys tulee todeksi hänelle, joka on kokenut olevansa eksyksissä ja sitten on tullut Jumalan löytämäksi. Yleensä Jumala tekee tämän löytämistyönsä käyttäen välikappaleinaan toisia ihmisiä, mutta on hänellä toki muitakin keinoja. Löydetty ihminen usein ymmärtää kiitollisuuden suuruuden. Sellainen ihminen laulaa sydämestään Amazing Grace, Ihmeellinen armo, joka pelasti eksyneen.

Kuitenkin on paljon ihmisiä, joilla ei ole yhtä vahvaa kokemusta eksymisestä ja löydetyksi tulemisesta. Mielestäni tästä saa ajatella niin, ettei tarvitse ollakaan: Jumalan laumaan mahtuu monenlaisia lampaita, Isän kodissa on monia huoneita.
Joskus eksymis-harhailuun liittyy kiusauksia. Joskus kristityillä on kiusaus ajatella, että juuri minun porukkani on oikeassa ja että minun porukkani on ansainnut erityistä kiitosta uskollisuudestaan. Lukuisat evankeliumien kertomukset opettavat tällaista asennetta vastaan. Toisinaan jokin taas estää näkemästä sitä, että on eksyksissä. Ylpeys ei usein anna myöntää sitä. Onneksi Jumalallamme on monenlaisia keinoja houkutella meitä takaisin luokseen, sekä keppiä että porkkanaa.

Raamatunkertomukset kadonneista ja jälleen löytyneistä puhuttelevat lopulta meitä kaikkia: sekä harhailevia että tallessa olevia. Meitä erilaisia ihmisiä yhdistää myös se, että ihminen tarvitsee jonkinlaisen vahvemman kokemuksen siitä, että hänestä välitetään. Esimerkiksi sakramentit – kaste ja ehtoollinen – välittävät sitä kokemusta, että meidät kukin on hyväksytty ihan omanlaisinamme. Tai että etsijämme on aivan lähellä ja kutsuu meitä!

Rukoilemme: Jumala, Sinä et tahdo, että yksikään luomasi ihminen joutuu hukkaan. Paljon enemmän kuin me etsimme sinua, sinä kannat huolta meistä. Anna herkät korvat kuulla kutsuva äänesi. Siunaa meitä! Aamen.

Pastori
Kati Saukkonen

”Floating voter” eli ”ajelehtiva äänestäjä” on demokratian ritari. Käsite on vanha anglosaksinen termi, mutta totta. Mitään suunnan muutosta tai yleensä muutosta olisi vaikea markkinoida ja tuoda politiikaan, jos ihmiset tyytyisivät aina äänestämään samalla tavalla. Nimenomaan tätä Lahden politiikan jarrumiehet pelkäävät eniten. Teen seuraavaan Omalähiö-lehteen tarkemman anlayysin uudeta valtuustosta, mutta nyt nykysanaston voimalla ja fraseologialla pakinan pariin, sillä sitähän tämän Melasteluni ainakin pitäisi käytännössä pyrkiä olemaan.

LAHEST MUT EI PUNTIST NYKYSANNOIL

A, runullaha mie alkuun lähenkii!
En sielukumppaniks Hollolan Lahest saant siijaishuoltaijaa sivistysyliopistost, enk sivusaaliint sivusuhet, mut Eira, Suoki (Suomenlinna) friidu sain iha omaksein.
A, nyt oon osasairausvappaal pelkopolilt bropbioottiloi ja pullovet koton hörppimäs, ko kovittiviruksen Päijät- Hämmees sairastamaa kerkesin. Refluksi tauiks määrittelt! Mitä hittoo hää lieneekii. Iha A strat uppiha se miunkii miels muhii, ko pitäs vähän tät urapolkuu pääst laventelemmaa. Iha oikiaks urpaanilegentaks tääll Laipola lähiös; mut paskal mie viskaan niit, jotk Laipolaa yrittäät vähätelt. Mie en tiktokkajii ja sometajii tikkaa, mut mielelläin pakinoit teil virkkaan ja värkkään. A täs hä karjalaisjaaritus olkii!

Lomalla kun aikaa on, eläkeläisellähän sitä ei ole, niin tutkin Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen antia ja erityisesti suomen kieleen joka vuosi syntyviä uudissanoja. Näitä sitten olen esitellyt aina kesällä Omalähiöläisille. Tässä muutamia poimintoja tältä ja viime vuodelta lauseen muotoihin väsättynä.

Koronalinko on Lahdessa heitellyt meitä varsin sähäkästi ja olemme kantaneet valitettavaa ykkösijaa jopa Suomessa. Meitä boomereita eivät aulatervehtijät ole juurikaan tervehtineet, sillä etävirvonta ei täällä Kanta-Hämeessä ole oikein onnistunut. Emme saaneet suojaa joukkoaltistumisilla, vaikka suuri ruotsalainen epidemiologiguru Anders Tegnell yritti sitä Sveanmaalla tuloksetta. Yhtä vähän saatiin aikaan hybridistrategialla ja intersektionaalisella vouhotuksella. Onneksi kuitenkin ”Jumalan nenä” eli Amanda Rantanen vei meidän naisten
jalkapallojoukkueemme EM-kisoihin. Lahtelaisiin ei ole purrut karanteenitaide eikä läheisyyskoreografia. Cancel-kulttuurin olemme sen sijaan omaksuneet hyvin, josta Suomen parhaita esimerkkejä ovat evankelista Päivi Räsänen ja virkamies Tytti Yli-Viikari.

Olen varmasti harvinainen lahtelainen, koska en ole uskonut Qanon-ryhmän jargoniaa, vaan olen seurannut omaa mielipidejälkeäni kehoaistillani. En ole myöskään osallistunut lohtuleivontaan enkä koristeviiltelyyn. Enkä tosiaan ole tosiaan tarvinnut intiimikordinaattoria; puhumattakaan menikyritsistä. Lapsenlapseni eivät enää tarvitse älypotkupukuja eivätkä slangipankkia. Lahtelaisille poliitikkoja pitäisi välillä mutettaa, jotta he käsittäisivät sanojensa sisällöt.

Ja lopuksioma intiimi purkaus!
Entisenä häntäheikkinä, laiskajaakkona ja hiihtoniilona en viitsinyt antaa palvelurahaa ovimikolle, joka oli läskimooses, sillä saatanan parkkipirkko hääri autoni ympärillä. Loppujen lopuksi olen todellinen onnenpekka, sillä en ole tarvinnut nyrkkikyllikkiäkään enää aikoihin. MOT!

Tällä kertaa en viitsi antaa käyttämilleni uudissanoille suoraa suomennosta, vaan jätän vaivan fiksuille lukijoilleni. Tänä kesänä palaan vielä viheliäiseen virka- ja kapulakieleen esimerkein.

Juhani Melanen

Ps. Muistakaa äänestää, että voitte valittaa!