Terveisiä Keski-Euroopasta, Ranskasta ja Saksasta, missä olen ollut tällä viikolla tapaamassa ministerikollegoita ja yrityksien edustajia. Matkan agenda on ollut painavin mahdollinen ja kiteytyy kysymykseen ”mikä on Euroopan tulevaisuus?” Miten itsenäisiä olemme nyt Eurooppana ja mitä haluamme olla suhteessa Kiinan ja Yhdysvaltoihin? Ranskan EU-puheenjohtajuus on lähellä ja samoin vaalit. Toin tapaamissani esille Suomelle tärkeitä teemoja Ranskan EU-puheenjohtajuuskaudelle.

Pariisissa puhuimme ratkaisuista globaaleihin haasteisiin, kuten ilmasto- ja digisiirtymään, maailmankauppaan, verotukseen sekä uutta kasvua vauhdittaviin talousreformeihin. Keskustelin Ranskan kauppaministerin kanssa erityisesti energia-alan ja ydinvoiman mahdollisuuksista sekä start up -yritysten yhteisestä tekemisestä ja rahoituksesta. Ranska tekee parhaillaan suuria teollisia investointeja tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin, kuten vihreään vetyyn.

Osallistuin Pariisissa myös teollistuneiden maiden talousyhteistyöjärjestö OECD:n vuosittaiseen ministerikokoukseen, jossa juhlistettiin samalla järjestön 60-vuotisjuhlaa. OECD on Suomellekin tärkeä yhteistyöfoorumi ja arvoyhteisö, joka puolustaa vapaata kauppaa, demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa. Ja tuottaa meille tärkeää tietoa. Tapasin kokouksen yhteydessä myös järjestön uuden pääsihteerin, australialaisen Mathias Cormannin. Hän kehui heti kättelyssä innokkaasti punaisia kenkiäni ja kysyi, ovatko ne kenties australialaista krokotiilinnahkaa? Vastasin, etteivät ole, vaan ovat suomalaista kestävää laatua ja vieläpä Lahdesta ja Monoselta.

Pariisissa on muuten sijainniltaan yksi hienoimmista Suomen suurlähetystöistä. Lähetystö sijaitsee kaupungin keskustassa Seine-joen varrella, jonne avattiin juhlallisin menoin ”Suomen aukio” eli ”Place de Finlande” presidentti Urho Kekkosen valtiovierailun aikana lokakuussa 1962. Kekkonen oli sopinut Ranskan tuolloisen presidentin de Gaullen kanssa, että tähän paikkaan tulee Suomen suurlähetystö. Näin tapahtui ja olemme tässä paikassa edelleen noin 60 vuotta myöhemmin.

Ranskasta suuntasin TGV-junalla rajan yli Saksaan maan autoteollisuuden ytimeen eli Stuttgartiin. Siellä pitävät päämajaansa monet maailmankuulut autonvalmistajat aina Mersuja valmistavasta Daimlerista Porscheen. Osallistuin Stuttgartissa autoalan tulevaisuutta käsittelevään businessfoorumiin ja tapasin keskeisten saksalaisyritysten edustajia sekä Baden-Württembergin osavaltion päättäjiä. Autoala satsaa nyt miljardikaupalla sähköautojen kehitykseen ja tuotantoon, sillä ne ovat tulevaisuuden markkinat ja pörssiyhtiöiden tehtävänä on vastata kysyntään. Stuttgartia ympäröivä Baden-Württembergin osavaltio on Suomelle tärkeä vientikohde. Vuonna 2019 lähes kuudennes Saksan-viennistämme ja yli kaksi prosenttia Suomen koko tavaraviennistä suuntautui nimenomaan Baden-Württembergiin.

Saksan päätös kieltää polttomoottoriautot vaikuttaa koko maailmaan. Ja päätöksen tekevät viime kädessä autojen valmistajat politikkojen vauhdittamana. Saksassa käynnistyi tänään hallitusneuvottelut. Tuloksia toivottavasti tulee pian. Tapaan Saksan matka aikana sekä SPD:n että Virheiden edustajia. Keskustelujen aiheina ovat talous- ja kauppapolitiikka, ulkosuhteet, turvallisuus ja Eurooppa-politiikka, energia ja tutkimus sekä innovaatiopolitiikka. Eli kaikki se, mikä vaikuttaa myös Suomen tulevaisuuteen.

Sähköinen liikenne on aidosti osa myös Suomen liikenteen tulevaisuutta. Hallitus on tehnyt liikenteen sähköistymistä tukevia päätöksiä, sillä se on sekä ilmaston että talouden kannalta fiksua. Kun tarjontaa tulee lisää, myös kuluttajahinnat laskevat. Uusien sähköautojen ”nollasarjaa” eli testiautoja näkyy kaduilla. Nämä autot ovat kohta myös Lahden kaduilla. On tapahtumassa sama, mikä nähtiin aikanaan kännyköiden yleistyessä: connectivity eli digitaaliset yhteydet ja sähköistyminen muuttavat nyt maailmaa todella nopeasti. Meidän pitää olla tämän kehityksen kärjen mukana – ellei kärjessä – Suomessa ja Lahdessakin. Siksi LUT:n uusi sähköisen liikenteen professuuri on Lahdelle ja koko Suomelle äärimmäisen tärkeä.

Ville Skinnari

Pandoran lipas avautui viimein! Tässä valtavassa tietovuodossa yli 600 toimittajaa paljasti 14 valtionpäämiestä, satoja virkamiehiä, tuhansia liikemiehiä ja kymmeniä huippu-urheiljoita, joilla on ollut laittomia tilejä veroparatiiseissä. Paljastus oli suuruusluokaltaan uskomaton ja suurin koskaan medialle vuodatettu asiakirjanippu. Siinä oli mukana 11,9 miljoonaa asiakirjaa eliitin veroparatiisikytkennöistä. Rahan alkuperä on piilotettu ja veroja on kierretty itse mitään häpyä ja kipua tuntematta, kaksinaamaista peliä härskisti pelaten. Tämä ei olisi ollut mahdollista elleivät erilaiset rahanpesuorganisaatiot ja bulvaanit olisi auttaneet näitä rikollisia ja kierrättäneet heidän omaisuutensa jäljettömiin. Suomalaisia oli listalla 200, Suomen verottaja kiittää!

Pandoran papereista selviää erittäin selvästi ja yksityiskohtaisesti, kuinka 140 rahojaan piilottaneen miljardöörin joukossa oli uskomattomat 46 Putin lähipiirin miljardööriä, jotka nauttivat hänen ja FSB:n eli Venäjän tiedustelupalvelun erityistä suojelua. Maanantain MOT käsitteli erinomaisesti tutkivien journalistiensa avulla nimenomaan Putin ja hänen suomalaisen bulvaaninsa Timtshenkon kytkennät Suomeen. Selvityksessä paljastui, että hän ei itse asiassa omistakaan mitään, vaan kaikki on Putinin ”piilotettua” omaisuutta, jolle järjestettiin hänelle rahaa 1,2 miljardia täysin anonyymien lähteiden kautta. Rahoja Putinille on järjestellyt Channel Onin johtaja Konstantin Ernst, jolla on ollut suuri osuus yksityistämisprojekteissa, jossa rahaa on siirtynyt Putinin ”säästöpossuihin”? Näistä on hyötynyt mm. entinen Putinin siivooja, jolla on Monacossa miljardiomaisuus kiinteistöinä ja huviveneinä. Miten varat ovat hänelle siirtyneet? Mitään yrittäjätaustaa tai liiketoimintaa hänellä ei ole ollut, puhumattakaan öljyosakkeista tai muista teollisuusosakkeista. Mutta on tapahtunut ihmeiden ihme, sillä näin nyt vaan on päässyt käymään.

Tuula Malinin huima kirja ”Putinin pihapiirissä – Venäjän suurvaltaoperaatiot Suomessa” paljastaa erittäin selkeäästi, kuinka Venäjä ”kypsyttelee kohdevaltioitaan” eri tavoin ostelemalla maa-alueita strategisista kohteista. Puolustusministeriön tiedottaja vakuutti MOT- ohjelmassa, että he ovat tietoisia näistä kaikista omistuksista, mutta epäilen tätä vahvasti. Suomeen on ostettu eri bulvaanien kautta suuria kiinteistöjä venäläisten toimesta, koska Kyprokselta on hankittu EU-passi, jolla omistukset pystytään ostamaan laillisesti.

Parasta Putin tietoa tarjoaa kuitenkin talousjournalisti Catherine Belton uutuuskirjassaan ”Putinin sisäpiirissä”, joka ilmestyi vasta pari päivää sitten. Beltonilla on huimat kontaktit, joiden avulla hän on kyennyt piirtämään todellisen kuvan koko Putinin ”puhalluksesta”. Hän työskenteli Timesin Venäjän-kirjeenvaihtajana vuodesta 2007 vuoteen 2013 ja keräsi tarkat tiedot siitä, miten presidentti Putin kiersi perustuslakia nimittämällä tilalleen presidentiksi Dimitri Medvedevin samalla, kun hoiti itse pääministerin tehtävät vuodesta 2008- 2012 ja hyppäsi sitten” laillisesti” taas presidentiksi. Kirjan tekoon meni seitsemän vuotta, mutta se on yksityiskohdiltaan erittäin vakuuttava ja käy hyvin jopa hakuteoksesta Venäjästä ja sen oligarkeista. Teoksessa on suorastaan pöyrryttävä kavalkadi nimiä, paikkoja ja tapahtumia. Ne on poimittu aikalaishaastatteluista, eivätkä toisen kädentietoihin.

Kaikki käynnistyi, kun vanhan KGB:n turvallisuusjohtaja Juri Andropov loi uuden talousjärjestelmän, jossa rahaliikennettä ryhdyttiin modernisoimaan. Perustettiin länsimaihin satoja pöytälaatikkoyrityksiä länsimaisten yhteistyökumppaneiden avulla avulla. Ja juuri tämä järjestely hyödytti tiedustelun ja järjestäytyneen rikollisuuden yhteistyön. Ulkomaantiedustelu istui näiden rahojen päällä ja sille teilleen rahat myös jäivät. Putin hääri siihen aikaan Itä-Saksassa ja oli mukana Pietarin puhalluksessa. Neuvostoliiton loppuvuosina KGB pystyi yhteyksiensä avulla valvomaan vapautuvaa yrittäjyyttä ja myös rahoitti sitä, koska halusi omille varoilleen myös tuottoa. Alkoi huima raaka-aineiden vienti ja puolueen ote lipesi sen siliän tien. KGB ja kommunistinen puolue erkanivat. Alan miehet purkivat itse KGB:n ja synnyttivät nykyiset tiedusteluelimet, jotka täällä lännessä tunnetaan paremmin nimillä ulkomaantiedustelu SVR, sisäisen turvallisuuden palvelu FSB ja sotilastiedustelu GRU.

Tämän jälkeen tiedusteluväki verkostui kaikkialla ja keinotteli, minkä ehti rikollisten ja Venäjän mafian kanssa. Kapitalismi oli siellä silloin ketterää ja erityisesti pankkiväki oli mukana talouden uusjaossa. Vuonna 1995 valtion kassa oli tyhjä, mutta Vladimir Potain – niminen pankkiiri keksi tässä tilanteessa, että valtio voisi saada pankkiireita lainaa valtion suuryritysten ja niiden osakkeita vastaan. Loppu on historiaa. Rahaa koordinoivat nyt Putinin sisäpiiri. Nähtäväksi jää, uskaltaako länsi tehdä mitään ja mitä sanktioita se voisi ylipäätään käyttää?

Juhani Melanen

Sananlaskun mukaan usko voi siirtää vuoria. Jotenkin uskon siihen, että periksiantamattomat ihmiset saavat usein lopulta nähdä toiveidensa toteutuvan, ja arvelen, että usein mukana on ollut harras rukous. Ehkä matka on ollut pitkä, ja siihen on kuulunut epätoivonkin hetkiä, mutta lopulta toive on toteutunut. Kiitosrukoukselle on tullut oma hetkensä!

Epäilyn ja uskon puute voi kyllä vallata mielen erityisesti silloin, kun elämä näyttää nurjaa puoltaan. Sattuu ikäviä vastoinkäymisiä ja sairautta ja harmia. Kapinamielellä tulee haastettua Jumalaa, missä olet ja miksi annat uskovalle tämmöistäkin elämään?

Usko Jumalaan antaa kuitenkin elämälle vahvan pohjan, joka auttaa kohtaamaan sitä, että ihan varmasti jokaisen elämänpolulle sattuu myös vastoinkäymisiä. Usko luo elämään perusturvallisuutta. Usko tuo elämään tietoisuuden, että jossain on joku, joka tietää asiat paremmin kuin minä.
Elämän aikana ihminen muuttuu ja sen mukana usko muuttuu, ehkä myös tavat elää uskoa todeksi. Usko ei olekaan koskaan pysyvä tila, vaan jotain sellaista, joka on alati liikkeessä.

Kaikki elämässä tapahtunut muovaa uskoa, ja usko taas muovaa meitä. Näin Jumala kasvattaa meitä kohti taivasta.
Usko voi olla vahvaa tai heikkoa, mutta aina se on pohjimmiltaan luottamusta. Usko on luottamusta Jumalan olemassaoloon, Hänen huolenpitoonsa. Se on myös luottamusta siihen, että usein Jumala tietää paremmin sen, mikä minulle on parhaaksi. Siksi vuoria ei kannata ryhtyä siirtelemään väkisin, ei edes uskon voimalla.

Uskon kysymyksissä meillä jokaisella on omanlaisemme polku kuljettavana. Ei ole vain yhtä tapaa etsiä ja löytää, sillä Jumala puhuttelee jokaista juuri hänelle sopivalla tavalla. Kukaan ei voi toiselle synnyttää uskoa, mutta ehkä joku voi olla poistamassa esteitä toisen uskon syntymisen tieltä. Uskoa saamme myös rukoillen pyytää – niin itselle kuin toiselle.

Pyhä Jumala, auta meitä uskomaan ja anna meidän heijastaa sinun valoasi tässä maailmassa. Aamen.

Kati Saukkonen

Haluan tietää, ilmenivätkö Eläketurvan raportissa seuraavat tosiasiat ja tietävätkö Suomen eläkeläiset ylimalkaan mitään eläkevakuutusyhtiöiden sitoumuksista ? Odotan vastauksia eläkevakuutusyhtiöiltä seuraavista seikoista. Esittämäni asiat on poimittu lehtitiedoista.

Suomessa työeläkkeet ovat osa Suomen lakisääteistä sosiaaliturvaa ja niiden toimeenpano on hajautettu yksityisaloilla usealle työeläkevakuuttajalle. Suomi sai EU:lta erillisluvan tähän toimintaan, sillä varauksella, että yhtiöt keskittyvät pelkästään työeläkevakuuttamiseen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan Suomen eläkevakuutusyhtiöt ovat rikkoneet toistuvasti tätä sopimusta jakamalla laitonta työhyvinvointirahaa vuodesta 2003 asti vuoteen 2019 noin 5 miljardia euro eri yhteisöille ja yrityksille suorina palautuksina saadakseen itselleen uusia asiakkaita ja ”voidellakseen” poliitikkoja erilaisilla Lapin matkoilla ja vaalituilla. Miksi tämä toiminta on saanut jatkua, vaikka EU-lainsäänäntö kieltää sen jyrkästi? Kysehän on ilmiselvästä markkinoinnista ja asiakaskalastelusta!

Vaikka Finanssivalvonta on antanut tästä lukuisia huomautuksia eläkeyhtiöille, mikään ei ole muuttunut, edes asiasta tehdyt rikosilmoitukset eivät tähän laittomaan toimintaan ole mitenkään vaikuttaneet. Eläkevakuutusyhtiöt ovat ovat keränneet yhteisiä varoja yhteensä 234 miljardia! Vuosittain määrä lisääntyy arviolta yhdellä miljardilla. Näistä pääomavaroista on käytetty nykyisten eläkkeiden maksuun vain prosentti, muut on maksettu pelkillä korkotuloilla. Näin voidaan jatkaa helposti seuraavat 50 vuotta, jos sijoitusosaaminen hallitaan edes alkeellisesti.

Selvennykseksi vielä sekä Eläketurvakeskus (ETK) että Työeläkevakuutajat (TELA) ovat työeläkevakuuttajien hallinnoimia yrityksiä, joiden ainoa tehtävä on puolustaa Suomen noin kymmentä eläkevakuuttajaa ja heidän etujaan yhteisvastuullisesti. Ne eivät luo siis mitään turvaa.
Miksi Eläketurvakeskus tilasi miljoonalla eurolla raportin tanskalaisprofessori Torben M. Andersenilta ja sai ”nollatutkimuksen”? Eikö Suomesta tähän tehtävään olisi löytynyt ammattiosaajaa? Oliko tämän tutkimuksen perimmäinen tarkoitus herättää pelkoa nuorissa muka eläkkeiden riittävyydestä ja asettaa raportissa vastakkain tulevat ja nykyiset eläkkeensaajat?

Tanskalainen tutkija väittää, että eläkemaksuja on nostettava tuntuvasti heti, että eläkkeet riittäisivät vuoteen 2085 asti eläville ikäluokille? Tätä väitettä kannattaa tarkastella matemaattisesti. Normaalit talousennusteet etenevät kvartaaleissa, mutta tämä tanskalainen talousguru osaa ennustaa Suomen eläkevarallisuuden kehityksen 61 vuoden päähän. Kysyin tätä kolmelta tuntemaltani suomalaiselta matemaatikolta, jotka yksiselitteisesti totesivat, että näin pitkän ajanjakson ennustamiseen liittyy niin paljon muuttujia, että yhtä luotettavaan tulokseen pääsee kädestä ennustamalla. Lisäksi samat matemaatikot ihmettelivät eikö raportissa ole huomioitu lainkaan massiivisten 234 miljardin sijoitustuottojen kehittymistä samalla aikavälillä? Arvio tästä eläkekertymästä vaihtelee 600 ja 800 miljardin välillä pelkästään nykyisella 25 prosentin eläkeveroilla. Suuret ikäluokat ovat kuolleet vuonna 2045 eikä elinodote oleellisesti muutu.

Selviä virheitä hänen raportistaan löytyy paljon. Hän väittää, että OECD:n vertailun perusteella 66 vuotta täyttäneistä suomalaisista miehistä oli noin 5% ja naisista 8% oli köyhiä vuonna 2016? Miten hän on tähän tulokseen päästy? OECD käyttää köyhyysriskinä 50 % mediaanitulosta ja EU 60%. Palkansaajien mediaanitulo vuonna 2016 Suomessa oli 3000 euroa eli 1800 euroa tienaava on köyhä. Tosiasiassa tämä luku on 50 prosenttia! Suomen 1,6 miljoonasta eläkeläisestä yli 0,5 miljoonaa eläkeläistä elää tällä hetkellä tämän köyhyysrajan alapuolella. Tämä tieto käy ilmi saman raportin tilanneen Eläketurvakeskuksen tilastoista vuodelta vuodelta 2016. Vastaako raportti siihen, miksi ja mihin näitä suunnattomia eläkerahastoja (600 miljardia) euroa vuonna 2081 viime kädessä tarvitaan?
Nuorten eläkkeiden maksamiseen ne riittävät mainiosti silloinkin. Miksei asiasta tehdä puolueetonta raporttia Suomen yliopistoissa? Lopputulos saattaisi olla täysin toisenlainen!

Juhani Melanen

Mikkelinpäivä on se päivä vuodesta, kun kirkoissa puhutaan erityisesti enkeleistä. Olihan Raamatun Mikael ylienkeli, suuri Jumalan ja hyvän puolesta taistelija. Hänellä oli silloin vastassaan pahaa, niin kuin meillä maailmassa yhä on. Juuri vaikeiden, pahojen asioiden edessä tarvitsemme Jumalan apua.

Välillä paha vyöryy aivan silmille. Kuulen pappina ihmisten kovista kohtaloista. Luen jonkun lapsen kokemasta kaltoin kohtalosta. Eläydyn Afganistanin tai muiden kriisissä olevien maiden ihmisten elämään. Silloin toivottomuus ja voimattomuus uhkaavat voittaa. Mitä voin tehdä? Miten Jumala voi sallia tämän?

Mutta näissäkin tilanteissa ei ole mitään muuta keinoa kuin vanhan ohjeen mukaisesti rukoilla ja tehdä työtä. Rukouksessa jätän kaiken pahan, kaiken käsittämättömän ja vaikean kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Hän on suurempi kaikkea muuta. Hän ei jätä meitä syvimmässä pimeydessä.

Jumalaan ja enkelien suojaan turvautumisen lisäksi rukoilen voimia tehdä työtä hyvän puolesta. Jokin mitättömältä tuntuva sana, katse, teko voi olla tärkeä toiselle. Jumala käyttää sinua, minua ja taivaan enkeleitä työssään tässä maailmassa.

Jumala, lähetä enkelisi varjelemaan lapsiamme ja meitä kaikkia. Tee meistä työtovereitasi. Aamen.

Riitta Särkiö

Eduskunta käsitteli tällä viikolla valtion ensi vuoden talousarviota. Se antaa paitsi raamit valtion rahankäytölle, myös kertoo niistä tavoitteista ja prioriteeteista, joita hallitus on asettanut. Nyt käsiteltävä budjetti on erityisen merkityksellinen. Elämme tilanteessa, jossa yhteiskunta palaa kohti normaalia ja monta asiaa tulee saada liikkeelle lyhyellä aikaa. On tehtävä kaikki sen eteen, että hyvinvointivaltion tulevaisuus ja pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytykset voidaan turvata.

Myös eduskunta palaa kohta normaaliin, mikä on todella tärkeää. Kansanedustajat pääsevät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan myös epävirallisesti yli puoluerajojen. Keskiviikkona paluu normaaliin tapahtui myös jalkapallossa. Eduskunnan jalkapallojoukkue pelasi Elinkeinoelämän valiojoukkoa vastaan 1-1 tasapelin. Oli mahtavaa päästä yhdessä pelaamaan ja hikoilemaan. Toimin joukkueen kapteenina ja topparin paikka sopii hyvin entiselle puolustajalle.

Eduskunnassakin toimme esille sen, että hallituksella on nyt ainakin kolme keskeistä tehtävää. Ensimmäinen näistä on panostaa suomalaisten hyvinvointiin. Budjetin välittömiin toimiin sisältyy koronan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen ja hoitoon pääsyn nopeuttaminen, joihin laitetaan 125 miljoonaa euroa. Hallitus toteuttaa myös hoitotakuun eli sen, että kiireettömissä tapauksissa hoitoon pääsee jatkossa kaikkialla Suomessa seitsemän päivän sisällä. Näin se pitää olla Lahdessakin.

Toiseksi on varmistettava, että koronakriisi jää taakse suomalaisen palkansaajan arjessa ja että työmarkkinat vakautuvat. Hallitus on tässä jo nyt paremmilla pelipaikoilla kuin yksikään edeltävistä hallituksista sitten vuosituhannen vaihteen. Työllisyyspolitiikka puree, mistä kertoo se, että alkuperäinen tavoitteemme eli 75 prosentin työllisyysaste on jo kosketeltavan lähellä.

Rima on hilattava silti vieläkin korkeammalle. Kävimme yhdessä työministerin kanssa läpi niitä keinoja, joilla työllisyystoimien jalkauttaminen jatkuu. Yrittäjät tulee ottaa tiiviisti mukaan, samoin koulutussektori ja yhdistykset. Aivan kaikki. Kuntakokeilu on Lahdessa hyvässä vauhdissa, ja ensimmäiset kokemukset näyttävät lupaaville. Lahden tulee nyt asettaa omat selkeät tavoitteet ja toimenpiteet työllisyydessä eri kohderyhmille: Nuoret, osatyökykyiset tai pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat kaikki ratkaisuja, mutta ovat eri kohderyhmille erilaisia. Tämä työ pitää tehdä paikallisesti ja uusi valtuustostrategia on oikea paikka kirjoittaa tämä käytäntöön.

Kolmanneksi, koronan jälkeinen vauhtipyrähdys on saatava kiinnitettyä kestäväksi talouskasvuksi. Kaikilla sektoreilla on tehtävä toimia sen eteen, että tuottavuus kasvaa ja että tuotannon jalostusarvo nousee. Valtio tulee laittamaan ensi vuonna historiallisen summan – pitkälti yli miljardi euroa – talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään. Tähän sisältyy tukia niin teollisuuden prosessien sähköistämiseen, vähähiiliseen vetyyn, kuin tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän tilaisuuteen pitää tarttua myös Lahdessa.

Meidän pitää herätä siihen, että teknologinen murros ja markkinoiden mannerlaattojen liike jatkuvat. Tavat tehdä kauppaa ja työtä saattavat näyttää kymmenen vuoden päästä hyvin erilaiselle kuin tänään. Vahvat kotimaiset toimialat, kuten puu- ja terästeollisuus, eivät voi jäädä laakereilleen, vaan markkinapaineeseen on vastata kysyntää vastaavilla tuotteilla. Fossiilivapaaseen terästuotantoon Raahessa siirtyvä SSAB on tästä erinomainen esimerkki.

Suomen talous, työllisyys ja hyvinvointi ovat jatkossakin riippuvaisia ulkomaankaupasta. Siksi juuri nyt on aika panostaa vientivetoiseen kasvuun ja kotimaahan työpaikkoja luovaan tuotantoon. Tulemme tarvitsemaan tässä yhtä lailla niin kokeneita konkareita kuin uusia tekijöitä, niin kotimaisia investointeja kuin ulkomaisia sijoittajia ja osaajia. Olen ulkomaankauppaministerinä ajanut voimakkaasti Virtual Finland -palvelualustaa, joka tulee mahdollistamaan digitaaliset palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille.

Nuoret eli uusi sukupolvi tulee olemaan digitaalisuudessa aivan eri maailmassa kuin me 1970-luvulla syntyneet. Siksi meidän pitää myös kuunnella nuoria ja heidän ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Ville Skinnari

Yhteiskuntamme elää ja toimii 24 tuntia. Elämämme muistuttaa hektistä harhailua ja nykyisessä digiyhteiskunnassa on meille tarjolla tyydytystä yllin kyllin. Meistä jokainen on altis näille riippuvuuksille koko ajan. Moni hakee enemmän ja enemmän välitöntä tyydytystä.

Kaikki riippuvuus ei johdu huumeista tai alkoholista eikä joidenkin tiettyjen lääkeaineiden vaikutuksista. Yhä enemmän saamme lukea mediasta uhkapelaamisesta, seksiriippuvuuksista, bulimiasta, syöpöttelystä, pakonomaisesta liikkumisesta, ostovimmoista, kännykkäriippuvuudesta, videopeliriippuvuudesta ja sadasta muusta koukuttavasta asiasta, jotka tuottavat aivoihimme mielihyvä dopamiinia. Usein näitä toiminnallisia riippuvuuksia verrataan pakkoneurooseihin. Toiminnalliset riippuvuudet eivät yleensä näy käyttäjissä fyysisinä merkkeinä, kuten päihteet.

Käyttäjä ei välttämättä suistu perikatoon, jos hänellä on seksiaddikti, sillä seksiaddikteja löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Kaupoista pakonomaisesti varastelevat kleptomanit saattavat olla miljonäärejä, joiden perheenjäsenet maksavat varastetut tavarat uhrin tietämättä niihin liikeisiin, joista näpistykset on tehty. Jännitys tuo usein tyhjään elämään merkityksen. Riippuvuus on yleensä addiktiotilan alussa mielihyvähakuista, mutta siirtyy myöhemmässä vaiheessa kaavamaisiksi toimintasarjoiksi, joilla yritetään torjua yhä enemmän kasvavaa ahdistusta. Tosin näissä toiminnallisissa riippuvaisuuksissa ei toleranssi lisäänny eikä niissä ilmene vieroitusoireita, mutta ne ovat yhtä tuhoavia yksilön kannalta kuin huumeetkin, jollei niihin saa apua ulkopuolisilta tai riippuvuuden jo voittaneilta kanssaihmisiltä.

Erityisesti minua on aina kiinnostaneet peliautomaatit ja niissä rahaa pelaavat, koska olen erittäin tietoinen siitä ettei pelaaja voi tehdä mitään edistääkseen voittamista tai häviämistä. Olen vieraillut Las Vegasissa neljä kertaa ja nähnyt niiden suosion lisääntymisen kaikissa kasinoissa omin silmin. Peliautomaateja oli siellä joka puolella, jopa vessoissa! Suomi ei tee poikkeusta tästä. Aina silloin tällöin kuuluu jostain kilinää ja tämä valaa uskoa pelaajiin kuin Jeesuksen toinen tuleminen. Karu tosiasia on, koneen lumous, välke ja herttaiset naishahmot, jotka jännittävät muka kanssasi, saavat sinut painamaan nappia uudelleen ja uudelleen, kunnes huomaat menettäneesi 300 dollaria varttitunnissa. Peliautomaatit ovat rahapelaamisen crack- kokaiini.

Kun hyväuskoinen pelaaja painaa nykyaikaisen rahapeliautomaatin käynnistysnappulaa, koneen satunnaislukugeneraattori eli algoritmi arpoo sen pelikierroksen tuloksen. Kaikki muu kuvaruudulla on silmän lumetta. Se on samaa kuin arvan ostaminen, mutta ennen lipukkeen avaamista, saat katsella jännitystä nostattavaa ja ennalta määrättyä videoesitystä. Se siis eroaa totaalisesti ravivedonlyönnistä tai urheiluvedonlyönnistä, joista voit hankkia tietoja etukäteen, vaikka tallivihjeillä tai kilpailijan kuntoa vuoden seuraamalla.

Suomessa näitä ” helvetinkoneita” oli joka baareissa, huoltoasemilla, sairaaloiden kantiineissa ja markettien auloissa, koska niiden tuotto Veikkaukselle oli täysin ylivoimainen muihin pelimuotoihin verrattuna. Veikkaus joutui kuitenkin poistamaan osan niistä laitteista lisääntyvien peliriippuvuuksien takia ja useiden arvostelijoiden epäillessä Veikkauksen toiminnan moraalia.

Vuonna 2019 Suomessa oli noin 112 000 rahapeliongelmaista, arvioitiin THL:n kyselyssä. Rahapeliriippuvuudesta kärsiviä on auttavan Pelurin mukaan ylivoimaisesti eniten eli 81 prosenttia juuri rahapeliautomaattien pelaajilla. Veikkauksen moraali arveluttaa myös siksi, että monet Veikkauksen sosiaaliset avustukset rahoitetaan nimenomaan rahapeliongelmaisten rahoilla. Näitä laitteita oli eniten vuonna 2019 yhteensä 21 000, mutta niitä on ”enää” 13 105.

Olen omakohtaisesti nähnyt, kuinka muutama ”tuttu” pelikoneriippuvainen ei voi yksinkertaisesti kulkea Paavolan Citymarketissa koneen ohi, livauttamatta kolikoita koneeseen. En ole itsekään jäävi pelaamisen suhteen. Ongelmani ovat olleet lähinnä ”nopeat naiset ja hitaat
hevoset”  Ensi kerralla ruoditaan Eläketurvan raporttia eläkkeiden riittävyydestä nuorisollemme.

Juhani Melanen
Lähde: Addiktioyhteiskunta; Tuulikki Tammi ja Pauliina Raento; 2014

Vierailin tällä viikolla virtuaalisesti New Yorkissa ja fyysisesti Lissabonissa. YK:n yleiskokouksessa Suomea edustivat tasavallan presidentti ja ulkoministeri ja itse osallistuin tilaisuuksiin virtuaalisesti. YK järjesti kokouksen hybridimallilla, mikä tarkoittaa tilaisuuksia ja tapaamisia fyysisesti ja virtuaalisesti. YK:n ruokajärjestelmiä koskeva huippukokous, Food Systems Summit, järjestettiin virtuaalisesti 23. syyskuuta YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa. Suomea kokouksessa edusti presidentti Niinistö. Puhuin kouluruokailua koskevassa tilaisuudessa, koska toimin Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä. Pääviesti YK:n huippukokouksesta on suuri huoli maailman tilanteesta: pandemiaa edeltäneet ongelmat, nälänhätä, ilmastomuutos ja humanitääriset kriisit ovat edelleen olemassa. Ilmastotoimia tarvitaan tässä nyt koko maailmassa.

Portugalissa olimme yhdessä suomalaisten yritysten kanssa hakemassa kauppamahdollisuuksia mm. EU:n elvytyspaketista. Myös Uponor oli mukana. Hyvät uutiset ovat, että saamme jo kauppaa ja hankkeita EU:n elvytysrahasta. Tapasin Portugalissa maan talouden ja digitaalisen siirtymästä, ympäristöstä ja ilmastosta sekä tieteestä ja koulutuksesta vastaavat ministerit sekä paikallisen elinkeinoelämän ja siellä toimivien suomalaisyrityksien edustajia. Portugalissa maan kasvavat investoinnit esimerkiksi bio- ja kiertotalouden, energia-, ilmasto- ja digisiirtymän aloilla avaavat paljon mahdollisuuksia Suomen viennille. Lahdestakin kannattaa nyt suunnata vientimatkoille Portugaliin ja muualle Eurooppaa.

Erityisesti koko EU:n laajuista talouskasvua ohjaaviin jäsenmaiden elpymissuunnitelmiin keskittyvät liiketoimintaratkaisut ovat nyt kysyttyjä. Elvytyseurot ovat liikkeellä kaikkialla Euroopassa, ja julkisen rahan vipuamassa kasvussa puhutaan miljardeista. EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta on 60 prosenttia, joten kyseessä on meille se kaikkein tärkein vientimarkkina-alue.

On välttämätöntä, että myös Suomi pääsee nyt heti elpymissuunnitelmien toimeenpanon alkuvaiheessa esittelemään laajasti meidän osaamistamme ja sitä mitä voimme tarjota Euroopalle. Esimerkiksi portugalilaisia kiinnostivat aivan erityisesti ilmasto- ja digitaaliseen siirtymään ja niin sanottuun resilienssiin keskittyvät suomalaisratkaisut. Nämä teemat ovat niin Portugalin kuin Suomen elpymissuunnitelmien ytimessä, joten mahdollisuuksia löytyy paljon.

Myös koulutusyhteistyö kiinnostaa Euroopassa. Tutustuimme Portugalissa suomalaisvetoiseen hankkeeseen, jossa vauhditetaan tulevaisuuden innovaatiotyötä ja vahvistetaan korkeakoulusektorin ja elinkeinoelämän tiedonvaihtoa. Mukana hankkeessa on lähes tuhat korkeakouluopettajaa, noin 600 portugalilaista yritystä ja noin 5 000 opiskelijaa 14 eri ammattikorkeakoulusta Portugalista.

Kotimaassa tapahtuu myös paljon. Tällä viikolla erittäin tärkeä uudistus lähti eteenpäin. Vanhempien tasa-arvoa, naisten yhdenvertaisuutta työelämässä ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia parantava perhevapaauudistus on nyt eduskunnan käsittelyssä. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat jatkossa tasaisesti vanhempien kesken.

Kyseessä on monella tapaa historiallinen uudistus, jolla korjataan nykyjärjestelmän ongelmakohtia. Nykyisellään äidit joutuvat käyttämään valtaosan vapaista. On paljon tutkittua tietoa siitä, että tämä heikentää naisten työmarkkina-asemaa sekä vaikuttaa heidän toimeentuloonsa ja urakehitykseensä koko elämän ajan. Äitien pitkittynyt poissaolo työelämästä syö myös heidän tulevia eläkkeitään, ja on siten pitkän aikavälin yhteiskunnallinen taakka.

Jatkossa perhevapaat jakautuvat kummankin vanhemman välillä tasaisemmin ja niiden käyttö on joustavampaa. Tasa-arvo toteutuu jatkossa myös perheiden välillä, kun oikeus vapaisiin turvataan kaikille huoltajille, sukupuoleen tai muihin tekijöihin katsomatta. Aivan yhtä lailla kuin mahdollisuus kotiarkeen tulee olla molemmilla vanhemmilla, myös lapsella on oikeus kasvaa yhdessä kummankin vanhemman kanssa.

Perhevapaauudistus on työelämän ja tasa-arvon korjausliikkeen ohella ennen kaikkea panostus lapsiperheiden hyvinvointiin. Se, että lapsi saa viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa, edesauttaa niin lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista kuin vanhempien parisuhteen tasapainoa. Uudistus tulee näkymään myös perheiden palveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Perhevapaauudistuksessa on kyse kokoaan suuremmasta arjen uudistuksesta.

Työministeri Tuula Haatainen vierailee Lahdessa maanantaina. Työllisyystoimien konkreettinen jalkauttaminen on alkanut ja nyt meillä kaikilla on näytön paikka, jotta mahdollisimman moni lahtelainen saa työtä ja toimeentuloa pitkän korona-ajan poikkeuksellisten olojen jälkeen.

Ville Skinnari

Mitä on Jumalan palveleminen? Raamatun ajan juutalaisuudessa, kuten tänä päivänä monissa uskonnoissa, ajateltiin, että Jumala odottaa uhreja. Uhraaminen nähtiin Jumalan palvelemisena ja juuri sitä varten Jerusalemin temppelissä papit toimittivat uhritoimituksia. Mutta jo vanhan testamentin profeetat opettivat, että Jumalaa me palvelemme palvelemalla lähimmäisiämme. Sunnuntain raamatunkohdassa sanotaan: ”Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.”

Jeesus opetti samoin, että Jumala ei tarvitse meiltä mitään, mutta lähimmäinen ehkä tarvitsee. Hän sanoi: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Mutta näemmekö Kristuksen lähimmäisessä, apua tarvitsevassa, muiden torjumissa, syvissä vesissä kulkevassa tai unohdetussa?

Vaikka Jumala ei tarvitsekaan meiltä mitään, ehkä hän kuitenkin haluaa meiltä jotakin. Onko se jotakin hyviä tekoja? Ei mitään pientä, vaan hän haluaa kaiken. Hän haluaa meidät. Sydämemme. Se voi tuntua pelottavalta. Mutta ei hän halua meitä siksi, että voisi meiltä olla vaatimassa erinäisiä asioita, vaan voidakseen itse antaa meille. Hän tahtoo lahjoittaa meille kaiken, kaiken sen minkä tarvitsemme. Sen hän tekee antaessaan meille itsensä.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Kun olen tänä syksynä katsellut uutiskuvia Afganistanin lentokentän ihmisjoukoista, on mieleeni palautuneet toisenlaisetkin suuriin väkijoukkoihin liittyneet muistot, kaukaa vuodelta 1989. Silloin uutisissa kerrottiin mielenosoituksista Berliinin rajavartiopisteiden lähellä. Valtavat ihmismassat tungeksivat siellä, ja kun lopulta tullipuomit nostettiin ylös, ihmiset virtasivat Länsi-Berliinistä kauan eristettynä olleeseen Itä-Berliiniin ja päinvastoin. Tuossa hetkessä haastatellut berliiniläiset kuvailivat riehakkaasti iloisia tunnelmiaan, he itkivät kameralle, halailivat toisiaan. Näiden tapahtumien taustahan oli se, kuinka oleminen oli pitkää ollut masentavaa, ei oltu nähty rajantakaista sukua tai ystäväjoukkoa vuosikymmeniin. Oli eletty hyvin eristettyä elämää. Sitten kaikki muuttui, yhtäkkiä sai kulkea ja tavata sukulaisia vapaasti. Toivottomuus päättyi. Suurten muutosten hetki oli läsnä.

Ehkä tälläisiä kokemuksia on sinullakin muistikuvina jostakin oman elämän suurten muutosten positiivisesta hetkestä. Rakastuminen voi merkitä sitä. Myös oman lapsen syntymä. Joskus joku muu asia muuttaa oman elämän suunnan. Tunteet ja mielialat muuttuvat, toivottomuus päättyy, alkaa uusi aikakausi uusin mahdollisuuksin.

Yksi ensi sunnuntain evankeliumiteksteistä kertoo Martan ja Marian elämän suuresta muutoksen hetkestä. Jeesus muutti heidän elämänsä perusteellisesti herättämällä heidän kuolleen veljensä Lasaruksen uudelleen henkiin. Martan ja Marian sydämissä on varmasti soinut ilo kuin Berliinin katujen ihmisillä aikanaan. Lasaruksen kuolleista herättäminen oli muillekin todella ihmetystä herättänyt, uutta toivoa ja uskoa antanut tapahtuma. Kuoleman voi voittaa, Jeesuksen tähden kuolemaa ei tarvitse pelätä.

Ensi sunnuntaita sanotaan kirkkovuodessa syksyn pikku-pääsiäiseksi. Silloin iloitaan juuri siitä, että Jeesus on pelastajamme, Hän elää ja on läsnä meidän elämässä – myös suurten muutosten hetkellä. Jeesuksen ansiosta meillä kaikilla on iankaikkisen elämän ja tosi elämän toivo. Hän paransi haavoja, rohkaisi ja lohdutti, neuvoi ja ohjasi. Tänäänkin Hän kulkee vierellämme ja tahtoo rohkaista meitä oman elämänpolkumme suurissa hetkissä. Hänessä Jumala itse, elämän antaja, on rinnallamme.

Kati Saukkonen
Pastori