Lunta tulee ja joulu alkaa olla ovella. Sain hiihtokauden auki viime sunnuntaina Lahdessa. Ensilumen latu oli erinomaisessa kunnossa. Kohta saadaan lisää latua, hyvä niin, koska kysyntää riittää. Tähän viikkoon mahtuu paljon juhlaa ja arkea.

Viikko alkoi isäni Jouko Skinnarin muistorahaston avustustenjakotilaisuudella. Avustusta sai kuusi lahtelaista yhdistystä, minkä jokainen on hienolla työllään ansainnut. Joukkoon mahtui mielenterveys- ja nuorisopalveluiden tarjoajia sekä eri kulttuurialan tekijöitä. Muun muassa Painovoima ry vastaanotti avustuksen alueellisen kulttuurihyvinvointihankkeen esiselvitykseen ja käynnistämiseen. Kulttuuria ja taidetta hyvinvointiin – projekti on kulttuurin alueellinen kehittämishanke Päijät-Hämeessä vuosina 2023–2025. Isäni toive oli, että lahtelaista sosiaalialan ja kulttuurin kenttää ja yhdistyksiä tuetaan jaksamaan.

Maanantaina vierailin Lahden Kristillisessä oppilaitoksessa. Söimme maittavan itsenäisyyspäivän lounaan koulun ruokalassa, minkä jälkeen tapasin 8 ja 9-luokkalaisia oppilaita. Nuorilla oli monia hyviä kysymyksiä työstäni ministerinä ja kansanedustajana. Keskustelimme työni ohella myös Suomen ja nuorten tulevaisuudesta ja someturvallisuudesta.

Teerenpeli sai ansaitun palkinnon Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa. Pyysinkien johdolla on syntynyt osaamista, jota viedään nyt jo eri puolille maailmaan. Eritysesti japanilaiset ovat ihastuneet lahtelaisiin tuotteisiin, myös lonkeroon. Eli Hartwallin lisäksi meiltä löytyy paljon osaamista panimokulttuurissa ja ruokapöytään. Lahdesta löytyy myös maajoukkuetason osaamista ruokakulttuurissa.

Lahden uudessa Gaudia lukiossa tapasin Suomen kokkimaajoukkueen, Culinary Team of Finland, joukkueen johtajan Katja Tuomaisen ja toiminnanjohtajan, lahtelaisen Jukka Turtan. Suomalainen puhdas ruoka ja tinkimätön ammattiylpeys on kokkimaajoukkueen vientivaltti, jota he haluavat viedä maailmalle. Heidän tehtävänään on myös viedä kouluihin positiivista sanomaa suomalaisesta ruuasta ja alan osaamisesta.

Itsenäisyyspäivänä puhuin Hämeenlinnassa maakunnallisessa lippujuhlassa. Illalla oli vuorossa Tasavallan Presidentin juhlavastaanotto. Arvokas tilaisuus järjestettiin nyt parin vuoden tauon jälkeen ja oli hienoa olla mukana.

Keskiviikkona Lahden markkinoilla puhutti erityisesti toimeentulo. Monessa kodissa on nyt vaikeuksia toimeentulon kanssa. Sähkön hinta, ruokakulut, lasten harrastamisen kustannukset. Näihin toimeentulon haasteisiin yritämme nyt vastata kaikin mahdollisin keinoin. Ensimmäinen joulukuuta oli historiallinen päivä maksuhäiriömerkinnöille; Suomen Asiakastiedon ylläpitämästä rekisteristä poistui lähes puolitoista miljoonaa merkintää. Merkintöjen poistumisen taustalla on uusi luottotietolaki, joka astui voimaan tämän kuun alussa. Lakimuutoksen myötä maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun maksu on suoritettu. Tähän asti merkintä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan pysynyt rekisterissä yleensä kahdesta kolmeen vuotta. Maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisellä parannetaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen tai joissain tapauksissa jopa työpaikan saamista.

Ville Skinnari

FIFA eli Kansainvälinen jalkapalloliitto on eräs maailman korruptuneimmista järjestöistä. Sen lukuisista luksuselämää viettävistä johtajista monet on tuomittu vankilaan tai saaneet sakkoja ja toimintakieltoja. Kirjoitin Omalähiösssä pari vuotta sitten, millaisiin rikoksiin FIFA:n puheenjohtaja Sepp Blatter ja monet muut johtoryhmän jäsenet olivat syyllistyneet. Ghanassa tehtiin tiliä ja 60 erotuomaria ja otteluvalvojaa sai kenkää, mutta mikään ei tunnu muuttuvan. Lahjuksia jakavat yksinvaltaiset diktatuurit samalla tavalla kuin ennenkin. Venäjä isännöi edellisiä kisoja ja toteuttaa nyt rikollista hyökkäyssotaa Ukrainassa, vaikka jo silloin Krim oli miehitetty. Kaikki sivistyneet suomalaiset tietävät, millainen ihmisoikeustilanne Qatarissa on ja miten siellä naisia, seksuaalivähemmistöjä ja siirtotyöläisiä riistetään ja syrjitään. Mutta se tärkein kysymys on edelleen auki. Onko kisojen saaminen poistanut näitä ongelmia millään lailla?

Vaikka Qatarin MM-kisoja on kritisoitu siitä lähtien, kun se ne korruption avulla 2010 onnistui hankkimaan, mitään oleellisesti ihmeellistä ei silti ole kisojen tiimoilta tapahtunut. Money talks! Öljy- ja maakaasujätti rakensi modernin ajan kisat orjia hyväksikäyttäen keskelle aavikkoa täysin järjettömät, tuhlailevat ja hiekkaan hukkuvat Potemkinin kulissit, jotka onneksi jälkipolvet tulevat muistamaan paitsi ympäristökatastrofina myös ne rakentaneiden kuolleiden orjien muistomerkkeinä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huomanneet, että protestoinnit eivät juurikaan ole purreet ja ovat olleet jopa yllättävänkin laimeita. Euroopassa toki näkyi jalkapallokatsomoissa harvoja banderolleja, joissa MM- kisoja vastustettiin, mutta ne hiipuivat ennen kisojen avajaisia. Ihmisten valvonta kuuluu keskeisesti Qatarin keinoihin hiljentää kritiikkiä. Maa on muun muassa vakoillut Fifaa entisen CIA-upseerin avulla ja pakottaa nyt kisaturistit lataamaan puhelimiinsa kaksi epäilyttävää sovellutusta, joista mm. Ranskan tietosuojaviranomainen CNIL on varoittanut vain muutama päivä sitten.

Qatar on samanlainen tiedusteluvaltio kuin Kiinakin, koska kaikki yksipuoluejärjestelmät melkein poikkeuksetta ovat. Tärkeintä on vaientaa oppositio keinolla millä hyvänsä. Qatar on luonut täysin orwellilaisen valvontayhteiskunnan. Se on maksanut erilaisia faniryhmiä ilmaiseksi kisoihin ja vaatii niitä nyt tiedottamaan kisoista vain positiivisia asioita. Lisäksi maksettujen marionettien on raportoitava Qataria loukkaavista raporteista päivittäin. Jo tämä on osoitus valtiollisesta korruptiosta, jota käyttää vain täysin häikäilemätön diktatuuri Venäjän tyyliin. FIFA:lla olisi nyt oiva keino näyttää, että järjestö olisi kasvanut ulos entisistä käytännöistään, mutta onko aika viimein kypsä tähän.

Onneksi MM-kisoja ei enää myönnä FIFA:n johto, vaan sen päättävät kaikki 240 liittoon kuuluvaa jäsentä. FIFA:n paras keino osoittaa valtansa ja saavuttaa edes jonkinlaisia tuloksia ihmisoikeusasioissa näiden MM-kisojen jälkeen olisi perustaa kisoissa menehtyneille rakennustyöläisille jonkinlainen kompensaatiorahasto. Onneksi kisojen suurimmat sponsorit Adidas, Budweiser, Coca-cola ja McDonald´s ovat kannattaneet tätä ehdotusta. Mutta toteutuuko tämä kisojen jälkeen on hyvin epävarmaa. Kuitenkin Qatar on kaasujätti, jonka merkitys Euroopallekin kasvaa koko ajan, koska Venäjän kaasua ei tänne enää virtaa tulevaisuudessa samalla tavalla. Pieni pintakiiltokritiikki ei maata haittaa, sillä konservatiivinen muslimimaa tietää, että Eurooppa tarvitsee sitä enemmän kuin se Eurooppaa. Esimerkiksi Saksa allekirjoitti jo toukokuussa energiayhteistyösopimuksen Qatarin kanssa ja valmistaa maan satamiin sellaista infrastruktuuria, jolla nestemäistä maakaasua voidaan varastoida. Maan budjetti on joka vuosi 17 miljardia dollaria ylijäämäinen ja luku kasvaa myös tulevaisuudessa.

Vaikka useimmille kisoihin osallistuneille pelaajille on syntynyt moraalinen krapula Qatarin epäkohdista, heidän mahdollisuutensa tehdä nyt meneillään olevissa kisoissa on olematon. Onneksi rohkeitakin pelimiehiä riittää! Suomalaisesta Riku Riskistä tuli kolme vuotta sitten harvinainen vaikuttaja, kun hänen henkilökohtainen Qatar-boikottinsa vuoti julkisuuteen. Riski kieltäytyi maajoukkueleiristä Qatarissa ja oli hetken maailman tunnetuin jalkapalloilija. Riski kieltäytyi, koska hänestä kisojen eettiset arvot eivät olleet kohdallaan. Mistä heitä löytyy jalkapallomaailmasta lisää?

Juhani Melanen

Uskontotieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut uskontoja. Uskonnon harjoittamisella näyttää olleen yhteisöjen ja ihmislajin säilymisen kannalta suojeleva merkitys. Tietoisella ihmisolennolla on ollut aina myös tarve saada selittämättömille ilmiöille selitys. Ukkosen jyrinälle, sateettomalle kaudelle, onnettomuuksille tai hyvälle metsästysonnelle on ollut tarve löytää syy.

Usein selittämättömien tapahtumien taustalla on ajateltu olevan jokin henkiolento tai jumala. Ihmisellä on tarve tietää ja saada myös kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Vihaiset jumalat on kannattanut lepyttää. Satoa, elämiä, aarteita jopa ihmisuhreja on kannettu alttareille, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat vastalahjansa. Myös juutalaiset uhrasivat. Jeesuksen vanhemmat toivat temppeliin vanhimman poikansa syntymän johdosta kaksi kyyhkystä uhriksi. Ylipapit teurastivat karitsan pääsiäisenä sovittaakseen kansan synnit.

Päivän vaihtoehtoisessa tekstissä Johannes kastajan ohi kävelee Jeesus. Johannes tokaisee seuraajilleen ”Katsokaa, Jumalan Karitsa” (Joh.1: 36). Jeesus oli Jumalan oma uhri. Jeesusta kutsutaan lunastajaksi sen vuoksi, että orja saatettiin ostaa eli lunastaa vapaaksi. Orjan hinta oli keskimäärin noin henkilöauton hinta. Jumala lunasti meidät syntymällä pojassaan itse tosi ihmiseksi ja uhraamalla itsensä ristillä. Näin sinun ja minun pelastamisen eli lunastuksen hinta on seimessä nukkuva Jeesus-lapsi.

Uhrikultin aika on ohi. Uhreja vaativa jumala on lepyttänyt itse itsensä. Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että emme voi uhrata tai tehdä mitään, edes vähän autella lepyttääksemme Jumalaa. Meidän kristittyjen ehkä suurin haaste on hyväksyä se, ettei jumalan tuomiota voi itse välttää. Jumala on kaikessa subjekti. Hän on kaiken itse tehnyt puolestamme. Katsokaa, Jumalan karitsa sinun ja minun syntien sovittaja, joulun lapsi nukkuu seimessä.

Janne Suomala

Etelä-Lahden demareiden syyskokousta vietettiin iloisissa tunnelmissa Lahdessa kahvila Muta & Kakussa viime tiistaina. Keskusteltavaa riitti ajankohtaisista aiheista. Yksi aiheista oli Gaudia-lukio ja siihen liittyvät uudistukset. Lahden kaupunki on aikeissa yhdistää Harjun sekä Tiirismaan peruskoulut Paavolan kampusalueelle. Jos muutos edistyy suunnitellusti, ensi vuonna keskustassa asuvat oppilaat hakevat tammikuussa ensimmäiselle luokalle joko Tiirismaan tai Lotilan kouluihin. Uusi Tiirismaan koulu aloittaisi ensi elokuussa Paavolan kampuksella.

Myös Harjun terveyspalvelut puhuttivat. Moni on kokenut terveyspalvelut epätasa-arvoisina ja hoitoon pääsyä on joutunut odottamaan pitkään. Potilaiden kokemus on, että heitä palvellaan valikoivasti. Kiireettömät potilaat voivat joutua jonottamaan lääkärille useita kuukausia. Ruuhkautunut terveydenhuolto ei ainoastaan turhauta potilasta, vaan on stressitekijä myös hoitajille ja lääkäreille. Syynä ruuhkautumiseen on esimerkiksi henkilökunnan saatavuuteen liittyvät ongelmat. Etenkin hammashoitoon pääseminen voi viedä kuukausia. Hyvinvointiyhtymässä on tehty paljon hyvää, mutta nämä asiat on saatava kuntoon.

Suomen kauppasuhteet Qatarin kanssa ovat monipuoliset ja niitä pyritään edelleen kehittämään. Esimerkiksi lentoyhteyksien vuoksi Qatar on Suomelle tärkeä kumppani nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Doha on solmukohta moneen suuntaan, etenkin nyt kun Venäjän ilmatila ei ole vaihtoehto. Qatarin ihmisoikeustilanne on aiheuttanut ankaraa kritiikkiä sen jälkeen, kun maalle myönnettiin MM-kisat vuonna 2010. Muun muassa siirtotyöntekijöiden ja seksuaalivähemmistöjen riisto on ollut säännöllisesti otsikoissa. Suomi on sitoutunut vastuullisuusohjelmiin, ja suosittelemme myös ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten noudattavan niitä. Suomi pitää yhä vahvistuvaa jalansijaa Qatariin.

Suomalaisia yrityksiä on Qatarissa tällä hetkellä alle kymmenen, mutta lisää on menossa. Ja Suomi-koulu Dohassa tunnetaan hyvin. Me voimme yritysten kanssa tuoda paljon teknologiaratkaisuja: Nesteytetyn maakaasun (lng) tuottajana Qatar on maailman kolmen suurimman maan joukossa Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Maakaasua ostetaan kansainvälisillä markkinoilla ja hinta määräytyy sen mukaan. Suomeen tuotiin qatarilaista maakaasua 72 miljoonan euron arvosta vuonna 2021. Nesteytettyä kaasua oli tästä summasta 9,6 miljoonan euron arvosta.

Urheilun kautta noussut keskustelu ihmisoikeuksista on tärkeää. Urheilun merkitys on nähty kautta historian ja nähdään nytkin. Tuskin nyt keskustelussa olleet asiat olisivat edes nousseet esille, ellei kyseessä olisi maailman merkittävin urheilutapahtuma. Toki on muistettava, että yleisön ja pelaajien pitäisi myös voida nauttia. Jos he haluavat ilmaista kantojaan, siihen pitää olla mahdollisuus.

Ville Skinnari

Suomen seuraava hallitus ja eduskunta ovat suurten asioiden edessä ensi vaalikaudella. Korona, Venäjän sota ja inflaatio sekä Suomen nykyisen hallituksen lepsu omistajanohjaus eivät enää riitä syiksi huonoon taloushallintaan ja tulevaisuuden ennakointiin. Valtion velka on 136,18 miljardia eli me jokainen suomalainen olemme velkaa 24 449 euroa. Korkoa maksamme 1,5 miljardia vuodessa ja seuraava budjetti on alijäämäinen 8 miljardia, mikä tarkoittaa lisää syömävelkaa. Kysymys kuuluukin: kykenemmekö enää säilyttämään tällä menolla nykyisen hyvinvointivaltiomme siinä mittakaavassa, jollainen meillä on vielä nyt?

Pahimmat uhkat Suomen hyvinvointivaltiolle ovat eriarvoisuus, polarisaatio, suhteellinen köyhyys, järjestelmän kalleus, keskiluokan suuri verotus, liika sääntely, kannustinloukut, hallinnon byrokratia, väestön ikääntyminen, syntyvyyden vähentyminen, turhat tuet menestyville yrityksille, konsulttien luoma digitalisaatioviidakko, monimutkainen ja kallis työeläkeyhtiörakenne sekä uusliberalistisen talousajattelun hyväksyminen ratkaisukeskeiseksi keinoksi Amerikan Trump-mallilla. Jätän nyt pois tarkoituksella kaikki suuret globaalit uhkat, kuten ilmaston lämpeneminen, ympäristötuhot, lajikato, Afrikan ruokapula ja väestön lisääntyminen, vaikka ne kaikki tulevatkin koskemaan lastenlapsiamme myös Suomessa.

Pahimmat ongelmat Suomessa ovat tällä hetkellä suhteellinen köyhyys, kannustinloukut sekä työttömyyden kohtaamattomuus. Vastakkain ovat edelleen suuri rakenteellinen työttömyys ja uuden teknologian työpaikat, joihin ei saada tarvittavaa osaavaa henkilökuntaa edes ulkomailta turhan suomalaisen byrokratian takia. Köyhyysraja Suomessa on noin 1 200 euroa käteen/kk, se on alle 60 % kansallisesta mediaanitulosta. Työtä ei kannata yksinkertaisesti ottaa vastaan, sillä tuilla eläminen on turvallisempaa kuin ns. paskaduunit tai marjanpoiminta, jonka hoitavat thaimaalaiset orjapalkalla.

Erityisesti köyhyys koskee 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joista suurin osa saa erilaisia tukia niin valtiolta kuin kunnilta, tosin kaikki eri luukuilta. Monet eläkeläiset ovat tehneet 40 vuotta töitä pienellä palkalla ja nettoeläke jää silti alle köyhyysrajan. Voidaanko Suomessa enää tällöin puhua tasa-arvosta, jos eläkkeellä olevat eläkevakuutusjohtajat loisivat maksamatta veroa Suomeen veroparatiiseissa 80 000 euron eläkkeellä siksi, että Suomi on ainoa sivistysvaltio, jossa ei ole määritelty eläkekattoa?

Poliitikkomme joutuvat karsimaan valtion menoja eri kriteerein ja painotuksin. Tarvitsemme selkeitä priorisointeja moniin käytännön asiaa. Jokainen tietää, mitä perheen rakenteellinen köyhyys aiheuttaa erityisesti näiden perheiden lapsille. Suomessa on 20 000 lasta sijoitettuna kotien ulkopuolelle. Se maksaa valtiolle 1,8 miljardia euroa eli saman verran kuin maamme syöpien hoito. Missä on ollut ennalta ehkäisevä toiminta? Kodinhoitajia oli vielä 1990-luvulla 90 000, nyt heitä on enää 30 000. Yhteiskunnan ulkopuolisuus lisääntyy ja syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle vuosi vuodelta enemmän. Nämä luovat hyvän alustan nuorisorikollisuudelle ja jengeille. Yksi yhteiskunnan rattailta pudonnut maksaa suomalaisille veronmaksajille arviolta noin miljoona euroa. Onko meillä enää tähän varaa?

Ratkaisuina voisi olla koulutus, mutta sitä vähennetään nyt kaikkialla. Suomalainen peruskoulu on pudonnut kauas entisestä loistosta ja PISA-testeissä pyörimme Romanian ja Chilen kanssa samassa sarjassa. Millaisia nuorisotakuita voisimme taata jälkikasvullemme on juuri sellainen asia, joka kuuluu seuraavissa vaaleissa valittaville poliitikoillemme. Me tarvitsemme vastuuta enemmän yksilöille, turhien palveluiden karsimista, riskien ennakoimista ja sosiaaliturvajärjestelmämme yksinkertaistamista. Voimmeko olla varmoja, että kallis sote-uudistus takaa jokaiselle suomalaiselle samanarvoisen terveydenhoidon asuinpaikasta riippumatta?

Tällä hetkellä Suomessa uusliberalistiset talous-, sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä hyvinvointivaltion arvot ja käytäntö ovat yhä suuremmassa ristiriidassa keskenään. Pahinta tässä tilanteessa on se, että tavallinen suomalainen yksiö ajautuu marginaaliin ilman yhteiskunnan turvaverkkoa. Terapian tarve kasvaa ja maksaa. Silloin kun suomalaisen nuorison valtaa täysi näköalattomuus, olemme menettäneet pelin. Ymmärrämme ihmisten haavoittuvuuden ja kompuroinnin ja pelon. Siksi tarvitsemme modernin keskinäisen tuen ja turvaverkkojen järjestelmä, jota kutsutaan myös hyvinvointivaltioksi.

Juhani Melanen

Nyt marraskuun lopussa alkaa joulunodotus. Edelleen elämme monikriisistä aikaa: on menossa raastava sota Euroopassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pelottavia, sähkönhintanousut huolestuttavat, koronakin on vielä täällä.

Kaiken keskellä pitäytyminen ihan tavallisiin arkisiin asioihin voi auttaa hämmennykseen. Kivat asiat esimerkiksi joulun valmisteluista ihan vain kotoiluun ovat tärkeitä. Viime viikonloppuna minä otin reppuun mukaan termarin täynnä kuumaa mehua ja lisäksi keksejä, ja sitten lähdimme perheväen kanssa kiertämään läheistä järveä. Oli hieman viimaista, mutta marraskuun harmaan ja valkoisen eri sävyt metsässä ja jäätyvän järven pinnalla näyttivät kauniilta. Ajatukset tuulettuivat ja mieli parani.

Varmaan useimpien odotus on, että kunpa vaikea aika jo hellittäisi. Meidän on kuitenkin pakko elää epävarmuudessa, ja samalla voimme kuunnella herkällä korvalla hyviä uutisia. Mieleeni ovat painuneet äskettäin menehtyneen Hédi Friedin, ruotsalais-romanialaisen ja Auschwitzista selviytyneen kirjailijan sanat: ”Historia on osoittanut, että hyvä voittaa lopulta.”

Adventin sanoma tämän kaiken keskellä on siinä, että Jeesus ratsasti kerran kansansa keskuuteen. Eikä hän vain ratsastanut vain kerran, vaan yhä tänäänkin hän tulee luoksemme. Itse joulunajan valmisteluun ei liity Jumalan puolelta mitään työlistoja tai seremoniapakkoja. Tärkein viesti on, että Jumala haluaa tulla lähelle ja tahtoo auttaa läsnäolollaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Meidän ei tarvitse pelätä!

Rukoillaan yhdessä adventinajan rukous:

Jumala, anna joulun tulla tänäkin vuonna, sinun hyvyydestäsi me iloitsemme!
Sinä tulit niiden joukkoon, joilla ei ollut mitään – ei valtaa, ei varallisuutta.
Pienenä vauvana sinä saavuit, eikä maailma ollut entisellään.
Me rukoilemme, tule tänäkin jouluna,
tule sodan jaloissa olevien luo,
tule ilmastoahdistuneiden luo,
tule vihaisten ja katkerien luo,
tule kärsivien ja kaipaavien luo;
tule ihan jokaisen luo!
Tule ja sytytä sydämen kynttilät,
viritä usko ja toivo,niin että me uskallamme, vaikka epäröidenkin,
rukoilla kaipauksemme sanoin:
Tule, Herra Jeesus.
Aamen.
(Timo Viitasen rukous)

Kati Saukkonen