Maanjäristys Turkissa ja Syyriassa on ollut historiallisen voimakas. Kuolonuhrien määrä on noussut tähän mennessä jo yli 15 000 ja loukkaantuneiden määrä on viimeisimmän tiedon mukaan koko alueella yli 55 000. Huolta tilanteessa lisää se, että esimerkiksi Luoteis-Syyriassa ihmisiä koettelivat jo ennestään vaikeat talviolosuhteet ja kolera.

Humanitaarista apua on toimitettu nopeasti alueelle ja konkreettisina toimina jaetaan mm. ruokaa, lääkkeitä, vilttejä ja suojaa. Suomi vastaa alueella olevaan hätään Punaisen ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton kautta miljoonalla eurolla. Järjestöjen toiminnalla on todella merkittävä rooli siinä, että saamme liikkeelle juuri sellaista apua, jota paikanpäällä nyt tarvitaan.

Kempower julkisti tällä viikolla uuden tehdasinvestoinnin Yhdysvaltoihin. Rohkea päätös on oikea ja vauhdittaa yhtiön kasvua voimakkaasti kasvavilla sähköisen liikenteen markkinoilla. Olemme sopineet kuuden osavaltion kanssa yhteistyöstä USA:ssa. Yksi niistä on Pohjois-Carolina, jonne Kempower nyt investoi. Yhteistyö osavaltiotason kanssa on tärkeää ja alueella kuvernöörillä on paljon vaikutusvaltaa. Presidentti Bidenin valtava tukipaketti (IRA) luo mahdollisuuksia, mutta samalla se kohtelee ulkomaalaisia yrityksiä myös syrjivästi.

Olemme Euroopan Unionin ja eri jäsenmaiden, kuten Saksan ja Ranskan kanssa sekä EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa tehneet paljon työtä, että pelikenttä olisi meille mahdollisimman tasainen USA:n markkinoilla. Kempowerin lisäksi myös Fazerilla voi jatkossa olla mahdollisuuksia USA:n markkinoille. Markkina vaatii valtavasti työtä ja pitkäjänteisen panostuksen. Myös Hartwall ja lonkero on menestynyt, eli esimerkkejä löytyy.

Vierailin tällä viikolla Qatarissa ja Intiassa. Dohassa avasimme uuden suurlähetystön. Kirjoitan tätä kolumnia Delhissä, missä tapasin avainministereitä ja yhdessä Norjan kauppa – ja teollisuusministerin kanssa Intian kauppaministerin. Yritysten kanssa keskitymme erityisesti digi – ja energiaratkaisuihin. Intia on maailman kasvun moottori, jonka käsissä on paljon myös ilmastoasioissa. Suomalaisia ja norjalaisia yrityksiä on Intiassa jo 240. Finnair lentää suoria lentoja Delhiin ja Mumbaihin. Sujuvat yhteydet ovat tärkeässä roolissa niin yritystoiminnan kuin matkailun kehittämisenkin suhteen.

Haluamme yhteisesti Pohjoismaina tarjota Intialle parhaan mahdollisen osaamisen vihreän siirtymän toteutukseen. Emme kuitenkaan pysty Pohjoismaina yksin toteuttamaan maailman edellyttämää vihreää siirtymää ja tässä tavoitteessa Intia on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Yhdessä voimme kehittää ja tarjota keskeisiä teknologioita ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän kasvun edistämiseksi.

Ville Skinnari

Näin ei voi Suomessa jatkua, että velkaa otetaan joka vuosi miljardeja syömävelaksi, josta maksetaan korkoa jo joka vuosi 3 miljardia. Meidän on huomioitava seuraavat tosiasiat ja ryhdyttävä tositoimiin niiden korjaamiseksi. Muuten meillä on edessä elintason huomattava lasku ja ongelmien kasautuminen.

Tieto ja taitoa löytyy, mutta nyt tarvitaan sitä tahtotilaa nimenomaannuusilta kansanedustajilta, joiden tehtäväksi jää Suomen talouden vakauttaminen. Tämä urakka on edessä, tahdoimmepa tai emme. Mitä aikaisemmin seuraavien epäkohtien poistamisen aloitamme, sitä suurempi mahdollisuus meillä on, ettemme putoa banaanitasavaltojen kastiin tulevaisuudessa.

Huomioitavat tosiasiat; Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 14 vuoteen, työikäinen väestö on vähentynyt jo 10 vuotta, mutta työvoiman saatavuusongelmat silti suurin kasvun este. Ikääntyminen etenee jo niin kovaa vauhtia, että vuonna 2035 me tarvitsisimme melkein viisinkertaisen määrän vanhustenhoitajia huolehtimaan väestömme ikääntyvistä ihmisistä. Onnistuuko tämä Suomen nykyisellä syntyvyydellä vai tarvitsemmeko siihen harkittua ja lisääntyvää maahanmuuttoa? Vastaus on ilmiselvä. Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, sillä siitä on hyötyä myös teollisuudelle ja liike-elämälle.

Eräs maamme suurimmista ongelmista on se, että julkinen taloutemme pyörii jatkuvalla velkarahalla, jota ei enää saa nolla-korolla. Tässä alijäämätilanteessa tapahtuu pysyvä käänne pahempaan. Julkisen velan BKT-suhde on kaksinkertainen verrattuna tuottavuuteen. Näyttää uhkaavalta, että nuoret jälkeläisemme saattavat päätyä maksumiehiksi tulevaisuudessa meidän boomereiden holtittoman taloudenpidon takia. Olemme tilanteessa, jossa kestävyysvajeemme on nyt 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, alussa mainitsemani korkotulot kasvavat liian hitaasti tuottavuuteen nähden. Me tarvitsisimme kipeästi tänne Suomeen lisää investointeja, mutta emme ole kyenneet huolehtimaan riittävän hyvin investointiympäristöömme vaikuttavista tekijöistä, kuten kilpailukykyisestä verotuksesta, sujuvista ja joustavista lupaprosesseista sekä yritysten joustavista rahoitusmahdollisuuksista.

Suomessa on kansainvälisiä yrityksiä, mutta me tarvitsemme niitä tänne lisää juuri nyt, sillä kaikkialla maailmassa eräs tärkeimmistä lähestymistavoista on ympäristötiedon lisääntyminen, kestävä kehitys ja yritysten vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Ruotsi on sijoittanut paljon enemmän mm. informaatioteknologiaan kuin Suomi ja tämä tulee näkymään muutaman vuoden kuluttua. Ilman tuotannon rakennemuutosta emme millään kykene vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Mitä kauemmin me mietimme näitä pakollisia
muutostrendejä sitä suuremmaksi kuilumme muihin Pohjoismaihin kasvaa.

Suomessa se outo tilanne jatkunut liian kauan, että taloutemme työvoima on ollut vajaassa käytössä ja tämän tilanteen korjaaminen on ollut eräs talouspolitiikkamme akuuteista ongelmista. Toinen pysyväisyysongelma on meillä ollut vuosikymmeniä. Se on pitkäaikaistyöttömien suhteettoman suuri osuus työikäisestä väestöstä. Uudelleenkoulutuksellakaan heitä ei ole saatu mukaan nopeasti muuttuville työmarkkinoille, eikä eläkkeellekään voida kaikkia siirtää. Elämme Suomessa hektisessä taloudessa, jossa on jylläävät korkea inflaatio ja hintojen nousu. Ellemme tässä erittäin vaikeassa tilanteessa kykene katkaisemaan julkisen taloutemme velkakierrettä, joka paisui viime vuonna yli 10 prosenttiyksikkö 69,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, olemme pian siinä tilanteessa, jossa putoamme pois ns. hyvinvointivaltioiden joukosta. Valtion velkasuhde ei voi enää kasvaa tai meille tulee tilanne, jossa yhteiskunnan pakollisia menoja on priorisoitava. Ikävintä, jos tässä tilanteessa juuri tänä vuonna alkanut sote-uudistus kokisi vaikeuksia ja joitain sen lupaamia palveluita emme voisi kattaakaan enää valtion pussista.

Meille on syntynyt Suomeen suuria erilaisia pelkästään sosiaalitukien varassa toimeentulevia ryhmiä, kuten köyhät eläkeläiset, nuorisotyöttömät, erilaiset vammaiset ja työrajoitteiset, koulupudokkaat ja huumeiden väärinkäyttäjät. Tässä on tärkeitä haasteita tuleville kansanedustajille. Onneksi me kuitenkin jaksamme lakkoilla. Siihen on näköjään aina varaa.

Juhani Melanen

Äidilläni on tapana tehdä ristinmerkki leipätaikinaan. Samassa yhteydessä hiljaa lausutut sanat: ”siunaa Jeesus leipämme”, jäivät pienen pojan mieleen. Rukouksesta välittyi kiitollisuus siitä, että leipää on ja pyyntö, että sitä olisi vastakin. Myöhemmin kuulin, että tapa oli periytynyt äidin äitini mummolta, joka oli elänyt suuret nälkävuodet. Isä meidän rukouksen sanat: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on lausuttu maassamme erilaisella vakavuudella vielä jokin aika sitten.

Maata viljelevät tietävät, että monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta syksyllä voi korjata hyvän sadon. Kasvi tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä, sopivan kasvualustan ja ravinteita. Tämän me kaikki opimme viimeistään koulun biologian tunnilla. Sen tiesi myös Profeetta Hoosea, joka käytti maanviljelystä vertauskuvana yli 2700 vuotta sitten. Hän käskee muokata maan ja kylvää. Jumala lupaa sitten siunauksen sateen. Viljan kasvua vertauskuvana käyttivät myös Jeesus ja Paavali 700 vuotta myöhemmin. Näistä voi kuulla luettavan ensi sunnuntaina jokaisessa suomalaisessa kirkossa, jossa toimitetaan messu tai jumalanpalvelus.

Tekstien vertausten tarkoituksena on kuvata sunnuntain aihetta, joka on Jumalan sanan kylvö. Jeesuksen seuraajien tehtävänä on kylvää, kertoa armahtavasta ja anteeksiantavasta Jumalasta, joka rakkaudessaan haluaa pelastaa meidät vapaiksi synnin ja kuoleman vallasta. Paavali kuvaa sunnuntain tekstissä tuota tehtävää ”Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7) Vaikka pystymmekin tutkimaan viljan kasvua ja kehittämään erilaisia menetelmiä ja lannoitteita, elämä ja kasvu itsessään ovat ihmeitä.

Suurin ihme on kuitenkin uskon ihme, se että Jumalan sana ja Pyhä Henki saavat synnyttää elävän uskon. Edelleen on kylvön aika. Suomen kirkkoa sanotaan katekismuksen mukaan kansankirkoksi siksi, ”että se tahtoo sulkea Jumalan ennättävän armon piiriin koko kansan. Jeesus on käskenyt tehdä kansat hänen opetuslapsikseen. Jokainen ihminen tarvitsee Vapahtajaa, ja Jumalan isänsyli on syntien anteeksiantamuksessa avoinna jokaiselle. ” Saamme rukoilla, että Jumala antaisi siunaukseen sateen sataa niin kansamme pelloille kuin sydämiimmekin.

Janne Suomala

Viikko alkoi Hämeenlinnassa Suomi-Yhdysvallat seminaarissa. Suomen ja Yhdysvaltojen välisten markkinoiden kasvupotentiaali on merkittävä ja tämä potentiaali pitää nyt muuttaa talouskasvuksi ja työpaikoiksi. Hämeen liiton järjestämässä tilaisuudessa pohdimme suurlähettiläs Mikko Hautalan, Hämeen ammattikorkeakoulun ja puolustus – ja ilmailualan toimijoiden (PIA) sekä Hämeen avainyritysten kanssa miten saavutamme nämä tavoitteet. Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani. Viimeisen vuoden aikana maidemme suhteet ovat
tiivistyneet entisestään. Olemme luotettava kumppani ja tätä on nyt osattava hyödyntää sekä ulko- että kauppapoliittisissa suhteissamme.

Suomen ja Ruotsin NATO-prosessi puhuttaa ja syystä. Turkki vihjaili, että se voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Suomen kanta ei ole muuttunut, vaan tavoitteena on edetä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen tiivis yhteydenpito Turkin, Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa jatkuu. Pääministeri Marin
vierailee torstaina Tukholmassa. Turkissa on vaalit 14.5. ja ratifiointi ennen sitä on epätodennäköistä. Aikataulullisesti olisi kuitenkin mahdollista, että ennen NATO:n Vilnan kesän kokousta ehditään vielä saada päätöksiä Turkista ja Unkarista. Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisen liittymisen edut ovat ilmeiset: Voimme yhdessä mennä huomattavasti nykyistä pidemmälle puolustussuunnittelussa ja puolustuksen yhteisten rakenteiden kehittämisessä. Kriisitilanteissa meidän keskinäinen yhteys korostuu. Jos Itämeri on haastettuna
toimii Suomen huolto Ruotsin kautta. Siksi maidemme välinen luottamus on oltava nyt ja jatkossa 100 prosenttia eikä sitä pidä keikuttaa. Samalla vahvistamme NATO:n toimintakykyä ja koko NATO:n turvallisuutta.

Myös teollisuuden yhteistyö tuo meille työpaikkoja ja kasvua sekä yhteistä huoltovarmutta. Samalla se tukee myös Pohjoismaista puolutusyhteistyötä. Turvallisuuden käsite on muuttunut uhkien monimutkaistuessa. Myös puolustusteollisuuden ja siviilipuolen rajapinta ei ole yksiselitteinen. Teknologiasta on tullut yhä keskeisempi osa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Se laajenee älykkäiksi ohjelmistoiksi, tiedonkäsittelyksi ja automatisaatioksi. Yritysten näkökulmasta tämä avaa uusia kysyntämarkkinoita. Tässä on kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen potentiaali Suomelle ja myös Lahden alue voi saada tästä omansa.

Tapasin Hämeenlinnassa myös SSAB:n tehtaan johtajaa sekä henkilökuntaa. Teemme Suomessa ja Ruotsissa maailman vihreintä terästä. SSAB tekee jatkuvaa työtä täysin päästöttömän teräksen saavuttamiseen. Vihreä teräs valtaa alaa nopeasti. Kuluttajia ja yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän vihreämmät vaihtoehdot. 1000 tärkeää työpaikkaa Hämeenlinnassa ja 10.000 koko Suomessa on paljon ja lisää voidaan luoda jatkojalostuksella ja uusilla ideoilla.

Lauantaina polkaistaan käyntiin kevään vaalikampanjointi SDP:n kampanjastartissa Helsingissä. Luvassa on työntäyteiset kahdeksan viikkoa. Nyt painetaan täysillä Lahdessa ja Hämeessä vaalipäivään 2.4 eli sunnuntai
iltaan saakka.

Ville Skinnari

Kynttilänpäivänä muistetaan vanhan, harmaan Simeonin ja 40 päivän ikäisen Jeesus-lapsen kohtaamista temppelissä. Simeon oli jo elämänsä loppumetreillä, Jeesus vasta lähtötelineistä päässyt. Vanhuksessa oli viisautta ja tyyneyttä. Hän odotti luvattua kuningasta. Pienessä vauvassa kaikki oli ihan alussa.

Jeesus oli Simeonille odotuksen täyttymys, vaikka mikään ulkonainen asia ei sitä paljastanut. Jeesuksen päässä ei ollut kruunua eikä kädessä valtikkaa. Jumala oli kuitenkin vakuuttanut Simeonin siitä, että tässä lapsessa on koko maailman pelastus.

Sydän täyttyy ilosta ja ihmetyksestä aina, kun saan syliini pienen vauvan. Lapsella on elämä edessään. Hän on täynnä täyttymätöntä. Hän kutsuu meitä isompia huolenpitoon ja vastuuseen, mutta myös iloon ja ihasteluun. Jokainen lapsi on Jumalan luomistyön lahja. Kunpa meillä olisi näitä vanhojen ja pienien kohtaamisia. Kunpa aina välillä näkisimme vauvoja.

Jeesuksessa asetelmat kääntyvät päälaelleen. Jo pienenä lapsena hän säteili Jumalan kirkkautta. Heikkona ja kärsivänä hän voitti pahan ja kuoleman. Jeesus tuo meidänkin elämäämme valon ja toivon. Kaiken pahan keskellä hän kulkee auttajana ja armahtajana. Jeesusta katsomalla ja hänen sanojaan kuulemalla voi saada ilon, niin kuin Simeon kerran.

Riitta Särkiö

Voidaan sanoa, että me tavalliset kansalaiset kaikkialla maailmassa olemme täysin tietoisen vaikuttamisen kohteina useilta eri taholta. Näitä tapoja kutsutaan hybridivaikuttamiseksi. Tyypillinen esimerkki trollivaikuttamisessa on Venäjä, joka aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainaa kohtaan. Venäjä ei kaihda mitään keinoja saada omaa sanomansa ja agendansa läpi kaikilla eri tavoilla. Somessa kannattaa olla tarkkana ja suhtautua arveluttaviin sähköpostiviesteihin kriittisesti. Bottien avulla Venäjä yrittää saada vahvistettua viestejään ja aiheuttaa tunteen siitä, että asiasta keskusteli moni eri henkilö ja taho, vaikka botit matkivat sitä, mitä niiden isäntä tekee.

Botit syöttävät tuhansia viestejä nettiverkkoon ja yrittävät sytyttää ”tulipaloja”, joissa väärää tietoa saadaan leviämään mahdollisemman laajalle. Suomalaiset ovat kaikkein epäileväisempiä Venäjältä tulevaan viestintään totuuksista. Muita kansakuntia useammin he selvittävät tekstin kirjoittajan sekä googlaavat paljon tiedonlähteitä ja tarkistavat tekstien asiasisällön. Outoja linkkejä ei kannata avata eikä varsinkaan jakaa epäilyttävää tietoa. Kannattaa muistaa, että algoritmit ohjailevat sitä, mitä omissa somepalveluissasi näytetään. Disinformaatiota toimitetaan täysin harkitusti ja poikkeuksetta sellaisissa totalitaarisissa valtioissa, kuten Kiina, Pohjois-Korea, Turkki, Unkari ja noin 15 Afrikan valtiota, joissa ei toimi demokratia, lehdistön vapaus ja puolueeton oikeuslaitos. Myös Amerikassa ”trumpismi” ammentaa voimansa juuri ääriliikkeiden omista
trolleista, jotka yritetään saada näyttämään muka kansalaisten enemmistön mielipiteiltä. Vaalituloksen kieltäminen oli ehkä tyypillisin esimerkki tästä vaikuttamisesta ja johti jopa Capitolin valtaukseen.

Erittäin paljon valtaa käyttävät myös erilaiset viestintätoimistot, joiden valtaa on tutkittu viime
vuonna ilmestyneessä Matti Ylösen; Mona Mannervuon ja Niina Karin tutkimuksessa ”Viestintätoimistojen valta”. Joka käsittelee juuri näitä näkymättömiä vallankäyttäjiä. Tutkimus selvittää juuri, miten tärkeää on, että vaikuttajaviestinnän ytimessä on juuri ns. näkymättömyys. Jokin mielipide tai käsitys pyritään kasvattamaan konsensukseksi ilman, että kukaan huomaa olevansa vaikuttamisen kohteena. Viestinnän keinoin pyritään muokkaamaan julkisia asenteita, joiden kautta vaikutetaan päättäjiin. Kampanjat sijoitetaan taitavasti juuri ennen vaaleja tai päätöksenteon alle. Tärkeää on saada aikaan tarvittava media- tai julkkiskohu.

Viestintätoimistoja brändätään ulospäin muutoksen tekijöiksi. Mielikuvilla suvaitsevaisuudesta, ilmastotietoisuudesta tai ihmisarvosta julkista mielipidettä ohjataan sellaiseksi, että viestintätoimistot muka ajaisivat edistyksen asiaa. Kuitenkin paljon puhutun demokratian kriisin ytimessä on syvä epistemologinen eli tietohistoriallinen kriisi. Viestintätoimistot haluavat hämärtää käsitystämme luotettavasta tiedosta. Esille nostettu tieto valikoidaan ja kehystetään halutun tavoitteen mukaiseksi eli ”maksajan”. Se esitetään tutkittuna tietona ja samanarvoisena kuin tilattu tieto. Viestit rakennetaan tarinoiksi, joilla vedotaan tunteisiin. Myös tutkimuslaitokset ja viranomaiset ostavat tätä strategista viestinnän osaamista. Jokainen tiedote on markkinointiviestintää, jonka tavoitteena on saada haluttu viesti läpi huomiotaloudessa. Vastustajat brändätään negatiivisesti ja sen esittäjä pyritään tekemään epäluotettavaksi. Kyseessä on siis vallan
tavoittelu ja paljon maksavan asiakkaan agendaa nostaminen muiden edelle kohti konsensusta, sillä
näin tilaaja saavuttaa poliittisetta tai taloudelliset tavoitteensa. Totuus häviää jonnekin, josta sitä on mahdoton enää kaivaa esiin, sillä Some toimii omalla logiikallaan. Kohu vaatii valitsemaan puolensa!

Erittäin ovela tapa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen on luoda ns. kollektiivisia illuusioita. Tämä toimii siten, että joku kiusallinen vaikuttajayksilö halutaan oikean tiedon peittelyn valossa eristää omasta ryhmästään väärällä tiedolla ja manipuloinnilla. Paras tapa on tehdä hänestä tahallaan syyllinen vedoten johonkin ikävään lausuntoon tai tietoon, jonka hän on saattanut demokraattisesti ja julkisesti ryhmänsä tietoon. Mutta, jos tieto osoittautuu muille kiusalliseksi, ryhdytään toimimaan.

Erinomainen esimerkki Lahdessa poliittisesta kollektiivista illuusiovaikuttamisesta on juuri Ripatin tekemä valtuustokysymys, jossa valtuutettujen omat huonot päätökset ja taloudellinen vastuu yritetään haihduttaa ilmaan ja vastuu siirtää sellaisille henkilöille syyksi, joka todellisuudessa toimii lahtelaisten veronmaksajien edunmukaisesti ja käytännössä toimii avoimen päätöksenteon saarnamiehenä ja kaupungin johdon salailupolitiikan paljastajana. Kyse Lahdessa on päättäjien pelosta. Jorma Ratia on toiminnallaan tuonut esiin valtuutettujen olemattoman kompetenssin ja kyvyn hahmottaa sitä, mistä heidän pitäisi olla päättämässä eli Lahti Eventsin ja KymiRingin kannattamattomasta toiminnasta. Käytännössä he haluavat kieltää Jorma
Ratian sananvapauden ja haluavat haudata demokraattisen päätöksenteon ja siirtyä salailun verhon
taakse.

Juhani Melanen

Me boomerit emme käyttäneet turvavöitä, hiihdimme kouluun 10 kilometriä, joimme vettä ojista ja olimme koko ajan ulkona leikkimässä, pelaamassa ja tietysti pahanteossa. Liike oli meille lääke. Lauri Tahko Pihkala järjesti meille hiihtoloman. Kolme kesäkuukautta kitkimme mummon rintamamiestilalla porkkanoita ja sokerijuurikkaita, sienestimme, keräsimme syksyllä perunat ja luistelimme nurmeksilla paljain päin tyttöjä kiusaamassa ja… Voi aikoja, voi tapoja!

Valitettava tilanne on tänään se, että selvien tilastojen valossa monen lapsen ja nuoren fyysinen toimintakyky on tasolla, joka haittaa ihan tavallisessa arjessa jaksamista, selviää Valtion liikuntaneuvoston julkistamista kouluikäisten Move-mittaustilastoista ja Puolustusvoimien järjestämistä varusmiesten kuntotesteistä. Kaikkien kasvattajien ja opettajien kannattaa todella tutustua näihin testituloksiin ja vetää niistä siiten johtopäätös. Että tarttiskos tehrä jotain?

Korutonta on kertoma. Fyysisen toimintakyvyn Move-mittaukset toteutetaan 5.- ja 8.-luokkalaisille oppilailla osana peruskoulujen liikuntaopetusta. Mittaustulokset koostuvat kuudesta osioista, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin viime syksynä (2022) yli 107000 oppilaan suoritukset.

Noin 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaista fyysinen kunto oli sillä tasolla, joka selvästi vaikeutti arkisten toimintojen suorittamista ja jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt
edellisvuosiin verrattaessa. Sama näkyi selvästi myös kestävyyskunnon kohdalla 8.-luokkalaisten kohdalla. Onneksi tehostetun liikunnan avulla 5.-luokkalaisten kohdalla tämä kestävyyskunnon lasku pysähtyi. Koululiikuntatuntien väheneminen näkyy myöhemmin ehkä parhaiten arvioitaessa varusmiehiemme kuntoa ja suorituskykyä. Ja tämä, jos mikä pistää päättäjät miettimään.
 Millaiset terveyskustannukset Suomen kansantaloudelle aiheutuvat nuorten liikkumattomuudesta, jos elintasosairaudet koko ajan lisääntyvät nuortemme keskuudessa?

Eräs helppo mitattava asia on painon vertailu. Varusmiesten paino vuonna 1993 oli keskimäärin 70,8 kg. KunnonKartta-tutkimuksen mukaan 24 vuotta myöhemmin vuonna 2017 suomalaisen 44-vuotiaan miehen keskipaino oli noin 88 kg. Heistä 73 % oli ylipainoisia ja 24 % lihavia. Vuonna 2021 varusmiesten keskipaino oli 78,7 kg. Nykytietoon perustuvan arvion mukaan 24 vuoden kuluttua vuonna 2045 suomalaisen 44-vuotiaan miehen keskipaino olisi uskomattomat 95 kg. Heistä olisi noin 88% ylipainoisia ja 60 % lihavia. Varusmiesten painon nousu selittyy osin koronavuosista, mutta ei kokonaan. Ne nuoret, jotka liikkuvat, liikkuvat erittäin paljon, kun taas ne, jotka eivät liiku, täyttävät sairaalamme keski-ikäisinä elintasosairaina.

Sitten se meidän Intin käyneiden vanha kunnon Cooperin testi vertailu. Vuonna 1992 varusmiehen Cooperin testin tulos oli keskimäärin 2632 metriä ja vuonna 2017 2402 metriä eli 9 % huonompi.
Varusmiesten kunnon heikkenemisestä voidaan vetää se vakava johtopäätös, että tämä vaikuttaa
koko maanpuolustuksemme suoritustasoa alentavasti. Rapakuntoiset lihavat pullamössönuoret eivät
selviä vaativissa rintamaoloissa, ellemme tartu toimeen suomalaisessa peruskoulussa. Liikuntatuntien lisääminen ja kuntoilun omakohtainen lisääminen urheiluseuroissa yhdessä pätevien valmentajien kanssa olisi ensimmäinen prioriteetti, joka pitäisi toteuttaa välittömästi.

Tällä hetkellä olemme rapakuntoisempia kuin koskaan ja tulemme maksamaan siitä hirveää hintaa.
UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain vähintään 3,2 ja enimmillään 7,5 miljardin euron kulut.

Lopuksi eräs hyvinvointivaltion dystopia. Lääkärinhoito voidaan evätä sellaiselta yksilöltä, joka on
itse syyllistynyt sairauteensa. Olisivatko näitä tupakka, huumeet, alkoholi, liikalihavuus ja sadat muut. Pidä etelälahtelainen huoli, ettet joudu priorisoinnin kohteeksi lääkärissä parin vuoden kuluttua. Olemme omilla innovaatioillamme ruokkineet omaa mukavuudenhaluamme ja jättäytyneet yhteiskunnan kaikkivoipaisen huolenpidon varaan. Aika muuttuu, Eskoseni.

Juhani Melanen

Tiistaina kokoonnuimme Lahden uusi areena-seminaariin Felmanniaan. Paikalle oli kutsuttu Helsinki Gardenin hankkeen taustavaikuttaja ja HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ja Tampereen Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme. Tampere kertoi sen minkä kaikki jo tiedämme: yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä syntyi merkittävä eurooppalainen stadion, jonka takuumiehinä ja naisina toimivat tamperelaiset kuntapäättäjät – rohkeus investoida, luoda uutta ja rakentaa samalla mm. raitiovaunut ja muuta infraa siten, että Tampere on nyt Suomen veturi kasvussa, ei vain urheilussa. Helsinki on jäänyt pahasti telineisiin, samoin Oulu. Jyväskylän Hippos on juuttunut valituksiin. Onnistujat onnistuvat myös kasvussa, epäonnistujat jäävät vaikeaan tilanteeseen. Helsingissä tosin on selvää, että Hartwallin Areenan tilanne on yksi syy koko kaupungin urheilu- ja kulttuuritapahtumien tarjoaman vaikeuksiin.

Kaikki ei aina ole omissa käsissä, mutta Lahden tilanne on omissa käsissä. Isku Areena tulee pian tiensä päähän eikä sitä kannata enää kunnostaa. Käyttökustannukset ovat tässä jo yksin keskeinen syy. Siksi Lahden ajatus maailman fiksuimmasta areenasta on mielenkiintoinen myös koko Suomen kannalta. Lahti on kansainvälinen talviurheilukaupunki, mitä Lahti haluaa olla vuonna 2050? Ympärivuotinen liikunnan, urheilun, kulttuurin ja tapahtumien, fiksun teollisuuden ja innovaatioiden kasvava kansainvälinen yliopistokaupunki keskus vai asukaslukuaan menettävä maakuntakeskus, jossa ainoa toivo on Helsingin kasvu ja sen vuotaminen pääkaupungin pohjoisimpaan lähiöön? Lahden kaupunginjohtaja kokosi omassa puheenvuorossaan Lahden nykytilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Jääkiekko ei ole tässä yksin, vaan ratkaisuja tarvitaan sisälajeissa laajemminkin. Samoin fiksujen, oikean kokoisten tapahtumien ja konserttien kohderyhmässä on tilaa Helsingin ja Tampereen ohessa. Itse korostin omassa puheenvuorossani myös ajoituksen merkitystä. Nyt jos koskaan pitää tehdä tulevaisuutta lahtelaisille ja koko maakunnalle. Maailma ympärillämme on ainakin tarpeeksi sumuinen ja harmaa. Mitä nopeammin saamme perusasiat suunnittelussa liikkeelle, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös valtio voi olla hankkeessa mukana. Samalla Lahden rooli valtakunnallisena urheilukeskittymänä vahvistuu. Muun muassa uudet ja fiksut energiaratkaisut saavat nyt tukea.
Eduskuntavaalien jälkeen menee vielä pitkään ennen kuin uusi hallitus on myöntämässä rahoituksia.

Maanantaina olin puhumassa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja virkamiehille tulevaankin hallitusohjelmaan vaikuttamisesta 2023-2027. Se on nyt ajankohtaista, vaikka emme vielä tiedä kuka on hallitustunnustelija ja tuleva pääministeri tai ketkä puolueet ovat edes neuvotteluissa. Mutta me tiedämme ketkä eri puolueista tätä valmistelua tekevät. Uusi hallitus ja sen ohjelma muodostetaan viimeistään toukokuun aikana ja kesäkuussa pitäisi viimeistään olla valmista. Nostin esille Lahden ja Päijät-Hämeen onnistumiset tältä hallituskaudelta. Siitä on hyvä jatkaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL – sopimukset vivuttavat kaupunkilaisille tärkeitä investointeja ja tätä työtä pitää jatkaa ja kehittää. Elintarvikealan uudet investoinnit ovat nostaneet Lahden Suomen elintarvikealan keskittymäksi. Elintarvikeviennin kasvattaminen 5 miljardiin euroon tuo työtä ja euroja myös Lahteen. Tämän tueksi tarvitaan LUT – yliopistoon tähän keskittyvä professuuri. Sähköisen liikenteen toimijat ovat nyt lennossa ja tämän tueksi on jo saatu uusia opiskelupaikkoja LAB ammattikorkeaan ja LUT – yliopistolle resursseja. Mutta lisää tarvitaan.

Liikenneasioissa valtiovarainministeriö kertoi alkuviikosta selvällä suomella, miten näkevät raidealan hankeyhtiöiden tulevaisuuden. Ei kannata. Ympäristövaikutukset negatiivisia, kunnilla edellytetään valtavaa rahoitusta, yksityiset eivät lähde mukaan ilman valtion takausta, EU-rahoihin ei näillä hankkeilla asiaa. Tämä keskustelu sai siis sellaisen selvityksen, jonka jälkeen voi kysyä kannattaako missään näissä hankeyhtiöissä olla enää mukana? Itärata ja Turun tunnin juna ovat selviä tapauksia vetää rastit yli ja kuntien lopettaa hankkeiden rahoitus heti, mutta myös pääradan Suomi Rata – yhtiön kohdalla kannattaa osakkaiden miettiä, mukaan lukien Lahti, onko mitään järkeä laittaa enää rahaa hankkeeseen? Uusia raidepareja rakentamalla päärata nopeutuu ja välityskyky paranee nopeasti ja edullisemmin.

Ville Skinnari

Matkustin alkuviikoksi Arabiemiraatteihin Abu Dhabiin, jossa esittelimme suomalaisia ilmastoratkaisuja ympäri maailmaa saapuneille toimijoille. Kestävien ratkaisujen tapahtuma Abu Dhabissa kiinnosti erityisesti nuoria eri puolilta maailmaa. Puhuin Youth for Sustainability -tapahtumassa muun muassa Suomesta ja Lahden kaupungin osallistamisesta. Keskustelua käytiin Arabiemiraattien Ilmastoministeri Mariam Almheirin kanssa niin ilmastoasioista kuin suomalaisesta kouluruokamallista. Kouluruoka onkin saanut arvostusta kansainvälisesti, joten aihe kiinnostaa myös Emiraateissa. Vihreän siirtymän ratkaisuja oli tapahtumassa esittelemässä suomalaisvoimin mm. Valmet, Fortum, BHM ja Wärtsilä. Tähän kasvuun pitää päästä mukaan myös Lahdesta.

WEF- seminaariin kokoontumiselle oli juuri nyt vahva tilaus. Globaalin toimintakentän vaikutukset koskevat meitä ja on tärkeää olla vaikuttamassa paikan päällä. Suomi oli vahvasti esillä Davosissa. Meihin kohdistuu erityistä huomiota geopoliittisen tilanteen vuoksi. Davosissa, maailman talousfoorumissa kohtasivat poliittiset päättäjät, yritysjohtajat ja rahoittajat eri puolilta maailmaa. Tässä maailman tilanteessa juuri nyt on erityisen tärkeää, että keskustelemme maailman kriiseistä ja ratkaisuista. Ukraina, energiakriisi, ruokakriisi, inflaatio ja korkojen nousu ovat yhteisiä haasteita. Etsimme yhdessä ratkaisuja. Suomi oli hyvin esillä pääministeri Sanna Marinin johdolla. Osallistuin CNBC:n suoraan televisiopaneeliin, jossa keskustelimme maailman muutoksen vaikutuksista talouteen ja kauppaan. Suomalainen osaaminen ja yritysten edelläkävijyys tulivat hyvin esille. Samoin meriteollisuus – ja teknologiaosaaminen.

Ukrainan tilanne on luonnollisesti laajasti esillä. Osallistuin Ukrainan varapääministerin ja ex-ministerin, nykyisen energiayhtiön johtajan Oleksiy Chernyshovin kanssa paneeliin yhdessä Euroopan jälleenrakennus – ja kehityspankki EBRD:n pääjohtajan ja Saksan liittokanslerin valtiosihteerin kanssa. Keskiviikkona sain Chernyshovilta suoraan valtavan suru-uutisen helikopteriturmasta, jossa menehtyi hänen hyvä ystävänsä, Denys Monastyrskyi. Paikalla oli myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puoliso ja koko Ukrainan delegaatio Davosissa. Esitin osanottoni omasta ja Suomen puolesta.

Jokin aika sitten saimme myös Lahdessa suru-uutisen. Pitkäaikainen lahtelainen kuntapäättäjä ja vaikuttaja Jari Hartman on poissa. Jari oli persoona, jonka kanssa asioista puhuttiin aina suoraan ja välillä kovaakin. Hän uskalsi ja osasi sanoa ja myös perustella, mikä ei tänä päivänä ole liian yleistä. Nopeana laskijana ja matemaattisesti lahjakkaana kaverina Jari laski asiat taustalla usein valmiiksi. Yhteistyömme liittyi usein Lahden asioihin, mutta välillä myös valtakunnan tason vaikuttamiseen. Tapaamiset olivat usein juuri niissä paikoissa missä Jari viihtyi: ihmisten, ravien ja politiikan parissa. Ja Liipolan linja-autojen aikatauluihin sovitettuna. Syvä osanottoni Jarin omaisille. Suuri persoona on poissa, mutta muistot ja periaatteet elävät.

Ville Skinnari

Viime viikolla sain uskomattoman hyvää ja miellyttävää palautetta ”Melastelustani” Omalähiössä. Tämä osoittaa selvästi, että lahtelaiset veronmaksajat ovat hereillä ja haluavat tietää, mihin heidän veromarkkansa uhkaavat kadota ja miksi? Suurimpana kivenä Lahden kengässä on yli kahdeksan vuotta ollut surkuhupaisa Lahti Events Oy, joka on saanut hääriä kaiken kunnallisen kontrollin ja päätöksenteon ulkopuolella siksi, että Lahden kaupungin sisarosakeyhtiönä se on voinut vedota osakeyhtiölainsäädännön salassapitopykäliin. Näin se saattoi toimia kannattamattomana lukuisia vuosia ilman kontrollia.

Vastuu kuuluu tässä tapauksessa yksiselitteisesti Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäelle, jonka kuningasajatus oli sitoa Lahti Events iittiläiseen KymiRingin sorakuoppaan takaamalla sille vakuudeton 2,4 miljoona euron laina vastoin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden antamaa selkeää päätöstä. Näyttää siltä, että Lahti ja sen johto on vähät välittänyt EU-lainsäädännöstä ja toiminut vuosia täysin tahallisesti vastoin voimassa olevaa julkisuuslainsäädäntöä toimiessaan vastuutapahtumajärjestäjänä KymiRingissä.

Lahti Eventsin ja KymiRingin laittomat ja vakuudettomat lainat siunattiin kaupungin ylimmän johdon toimesta ja siunauksella sekä toivottiin, että asiat pysyvät pois epämiellyttävältä julkisuudelta ja vain puolueiden ja kabinettien saloissa. Tässä selvästi aliarvioitiin veronmaksajien valppautta.

Tyypillistä tässä Lahden syndikalistisessa ja ulkoparlamentaarisessa toiminnassa on ollut erityisesti se, että Lahden kaupungin johto ei ole vaivautunut edes vastaamaan valtuutettujen asiallisiin oikaisuvaatimuksiin, vaan tahallisesti yrittävät unohtaa ne tai ovat olleet vastaamatta niihin salassapitosopimukseen vedoten. Esimerkkisi valtuutettu Pertti Arvaja joutui odottamaan oikaisuvaatimustaan Lahti Eventsin riskianalyysistä vajaa vuoden ennen kuin vasta tänä keskiviikkona sai päätöksen, että kaupunigin salailuun ei ollut mitään syytä.

Tuntuu täysin käsittämättömältä, että Lahden kaupungin johto ei aio lainkaan vastata lahtelaisten veronmaksajien Jussi Lanun ja Matti Raution Uudessa Lahdessa ja Omalähiössä viime viikoilla esittämiin perusteltuihin kysymyksiin Lahti Eventsin ja KymiRingin talouskysymyksistä ja laillisuusnäkökohdista. Tämä, jos mikä, on sitä salailua, huonoa Lahden arroganttisuutta!

Onneksi salailu ei onnistunut, koska lahtelaisen politiikan” ryhtiliike”, tarttui asiaan topakasti ja määrätietoisesti. Tässä oikeudenmukaisessa ”ryhtiliikkeessä” ovat jo vuosien ajan aktiivisesti toimineet seuraavat lahtelaisen demokratian ritarit: Jorma Ratia, Pertti Arvaja, Juha Tapiola, Seppo Korhonen ja Juha Viljamaa. Taustalta tukea tähän juridiseen selvitystyöhön ovat antaneet Matti Kataja sekä kansalaisaktivisti Petri Alastalo, joka on tehnyt kaupunginjohtaja Pekka Timosesta takuurahojen vakuudettomasta, laittomasta myöntämisestä poliisitutkintapyynnön jo vuosi sitten. Mihin asia on tätä tutkivilta poliisiviranomaisilta oikein unohtunut tai hävinnyt? Voiko Alastalo joutua kysymään tämän prosessin hidasta edistymistä vielä uudelleen oikeuskanslerilta?

Tyypillistä tälle kaikelle poliittiselle toiminnalle on ollut Lahdessa se, että kukaan ei kanna näistä laittomista tukipäätöksistä lainkaan vastuuta veronmaksajille. Päinvastoin Lahden kaupunginhallitus haluaa koko ajan päästä eroon tästä kiusallisesta julkisuudesta syyttämällä ja leimaamalla häiriköiksi juuri sellaiset kaupunginhallituksen jäsenet, jotka määrätietoisesti ja kauan ovat ajaneet läpinäkyvyyttä Lahden julkisiin tukipäätöksiin ja tai saada selvyyttä Lahden kaupungin luvattomista Lahti Eventsin ja Kymiringin rahatuista.

Jorma Ratia teki täysin asiallinen selvitystoiminnan Lahti Eventsistä ja KymiRingin taloudellisista kytköksistä ja kannattamattomuusarvioinnit. Koettiinko hänet siksi niin kiusalliseksi, että hänet päätettiin Lahden poliittisen johdon taholta leimata ”Persona non grataksi” ja kiusaajaksi. Halutaanko totuudenpuhuja Ratia nyt syyllistää erityisesti demarien ja kokoomuksen taholta sellaiseksi ikäväksi kiusanhengeksi, jolle pitää näyttää poliittinen kaapin paikka? Joka tapauksessa huhut siitä, että Ratia haluttaisiin erottaa kaupunginhallituksesta vellovat nyt kaupungilla kuumina.
Tämä hanke yritetään huhujen mukaan tehdä poliittisen johdon toimesta salaa siten, ettei Ratialle edes kerrota syitä tai perusteluja tähän toimenpiteeseen.

Valitettavasti tämä Lahden peli ei tule onnistumaan niin kauan kuin valppaat veronmaksajat ovat hereillä ja tiedostava Lahden paikallismedia jakaa oikeaa tietoa näistä tapahtumista, josta Lahden johto haluaa mieluusti vaieta. Onko Lahden poliittinen ilmapiiri muuttumassa avoimesta ja vastuullisesta toimintaympäristöstä salailevaksi ja toksiseksi kuppikuntahääräilyksi ja hyvä veli -verkostojen hallitsemaksi poliittisten piiskureiden temmellyskentäksi? Ei ole! Mikäli totuutta ei piiloteta ja vapaata lahtelaista lehdistöä ja mediaa ei lakkauteta?

Juhani Melanen