Kolumnit Archive - Sivu 44 124:stä

Jeesus – Vapahtaja

Neljännen adventtisunnuntain evankeliumiteksti kertoo, kuinka unessa enkeli puhui Joosefille. Hän sanoi, että syntyvälle lapselle tulee antaa nimi Jeesus. Ja syynkin asiaan enkeli sanoi: ”… sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Nimi kantaa sisällään paljon. Miksi jokin nimi on annettu lapselle? Jeesuksen kohdalla se kertoo lapsen olemuksesta ja tehtävästä. Hän tuli maailman Vapahtajaksi. Nimi Jeesus on kreikkalainen muoto arameankielisestä Jeshua-nimestä. Samasta nimestä on myös nimi Joosua lähtöisin. Nimi merkitsee Jumala pelastaa.

Koska Jumala pelastaa, siksi hän lähetti poikansa maailmaan. Siksi hänestä profeetat käyttävät myös nimeä Immanuel. Immanuel merkitsee ”Jumala on meidän kanssamme”. Jeesuksessa Jumala on ottanut ihmisen osan.

Kun kohta saamme viettää joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa, saamme muistaa sitä, kuinka Jumala ei jätä meitä, eikä hylkää meitä. Hän on tullut Jeesuksessa luoksemme ja niin hän yhä tekee. Saamme pyytää hänen läsnäolonsa siunausta ja rauhaa kaikkien huolten ja kuormien keskelle. Ja hän vastaa meille.

Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune

Energiaratkaisuja tarvitaan nyt

Energia puhuttaa myös maailmalla. Vierailin tällä viikolla Yhdysvalloissa Washington DC:ssä ja Texasissa, joka on maailman 9. suurin talous ja jatkuvasti kasvava osavaltio. Suomi taas on hakenut Yhdysvalloissa aktiivisesti osavaltiokumppanuuksia, sillä osavaltioilla on merkittävää valtaa alueiden kasvun ohjaamisessa.

Texasista tuli matkalla uusi kumppaniosavaltio Suomelle. Nyt kuvernöörin kanssa solmittu kumppanuus helpottaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyä ja luo Suomen ja Texasin väliselle yhteistyölle strategiset raamit. Pian Suomeen saapuva LNG-terminaali tulee Texasista. Tämä helpottaa nyt teollisuutta, joka tarvitsee kaasua, kuten leipomot. Yhdysvaltojen kanssa solmittu
F-35 -ohjelma kasvattaa puolustuskykyämme, mutta nyt meidän pitää hyödyntää kaupan avaamat teollisuusyhteistyön mahdollisuudet. Puolustus ei ole tänä päivänä enää rautaa, vaan teknologia ja digiratkaisut ovat yhtä kovaa puolustusta. Viestini oli selvä: suomalaisilla yrityksillä on paljon tarjottavaa, samalla luomme tulevaisuudessa Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja.

Suomi on ajautumassa sähkön hintakriisiin. Loppusyksyllä talven näkymiä sähkön hinnan osalta pidettiin vielä kohtuullisina, kun esimerkiksi Olkiluoto 3:n uskottiin olevan käynnissä vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä Suomea ja Eurooppaa uhkaa korkeiden hintojen lisäksi sähköpula sekä kiertävät sähkökatkot. SDP on valmis ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot, joilla kotitaloudet ja yritykset selviävät kriisin yli. Vastaamme kriisiin ehdottamalla määräaikaista 20 s/kWh hintakattoa kotitalouksille.

Kotitalouksille on laadittava kuluvalle talvelle määräaikainen sähkön hintakatto, joka on alle 20 s/kWh. Hinta ylittäisi edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon eikä siten oleellisesti heikentäisi kannustinta vähentää kulutusta. Mallia toteutetuista sähkön hintakatoista voidaan ottaa sen käyttöön ottaneista maista, esimerkiksi Norjasta, Saksasta, Rankasta tai Virosta.
Mahdollinen hintakaton sisältämä tuki voidaan tarvittaessa rahoittaa valmisteilla olevalla energia-alan ylisuuriin voittoihin puuttuvalla windfall verolla, jonka odotetut tuotot ovat 0,5–1,3 miljardia euroa.

Hintakriisi koskee myös yrityksiä. Valtion on kriisissä tuettava yrityksiä, jotka vähentävät sähkön kulutustaan. Tehopulan torjumiseksi on syytä kartoittaa sellaista kaupallista sähkön kulutusta, joka ei tällä hetkellä osallistu markkinaehtoiseen kulutusjoustoon (esim. säätösähkömarkkina). Näille toimijoille (esim. kasvihuoneet) voidaan rakentaa huutokauppa, jossa niiltä ostetaan markkinaehtoisesti kysyntäjoustoa eli yritykset saavat tukea siitä, että ne laittavat toimintonsa kiinni ainakin talven tai korkeimman kulutuksen ajaksi. Tämän myötä sähkön kokonaiskulutus ja hinta pienenisivät ja kyseiset toimijat eivät jää kriisioloissa tyhjän päälle. Samalla on huolehdittava työntekijöiden tehostetusta suojasta näissä tilanteissa.
Parlamentaarinen keskustelu on sovittu maanantaiksi.

Ville Skinnari

Juhlaa ja arkea

Lunta tulee ja joulu alkaa olla ovella. Sain hiihtokauden auki viime sunnuntaina Lahdessa. Ensilumen latu oli erinomaisessa kunnossa. Kohta saadaan lisää latua, hyvä niin, koska kysyntää riittää. Tähän viikkoon mahtuu paljon juhlaa ja arkea.

Viikko alkoi isäni Jouko Skinnarin muistorahaston avustustenjakotilaisuudella. Avustusta sai kuusi lahtelaista yhdistystä, minkä jokainen on hienolla työllään ansainnut. Joukkoon mahtui mielenterveys- ja nuorisopalveluiden tarjoajia sekä eri kulttuurialan tekijöitä. Muun muassa Painovoima ry vastaanotti avustuksen alueellisen kulttuurihyvinvointihankkeen esiselvitykseen ja käynnistämiseen. Kulttuuria ja taidetta hyvinvointiin – projekti on kulttuurin alueellinen kehittämishanke Päijät-Hämeessä vuosina 2023–2025. Isäni toive oli, että lahtelaista sosiaalialan ja kulttuurin kenttää ja yhdistyksiä tuetaan jaksamaan.

Maanantaina vierailin Lahden Kristillisessä oppilaitoksessa. Söimme maittavan itsenäisyyspäivän lounaan koulun ruokalassa, minkä jälkeen tapasin 8 ja 9-luokkalaisia oppilaita. Nuorilla oli monia hyviä kysymyksiä työstäni ministerinä ja kansanedustajana. Keskustelimme työni ohella myös Suomen ja nuorten tulevaisuudesta ja someturvallisuudesta.

Teerenpeli sai ansaitun palkinnon Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa. Pyysinkien johdolla on syntynyt osaamista, jota viedään nyt jo eri puolille maailmaan. Eritysesti japanilaiset ovat ihastuneet lahtelaisiin tuotteisiin, myös lonkeroon. Eli Hartwallin lisäksi meiltä löytyy paljon osaamista panimokulttuurissa ja ruokapöytään. Lahdesta löytyy myös maajoukkuetason osaamista ruokakulttuurissa.

Lahden uudessa Gaudia lukiossa tapasin Suomen kokkimaajoukkueen, Culinary Team of Finland, joukkueen johtajan Katja Tuomaisen ja toiminnanjohtajan, lahtelaisen Jukka Turtan. Suomalainen puhdas ruoka ja tinkimätön ammattiylpeys on kokkimaajoukkueen vientivaltti, jota he haluavat viedä maailmalle. Heidän tehtävänään on myös viedä kouluihin positiivista sanomaa suomalaisesta ruuasta ja alan osaamisesta.

Itsenäisyyspäivänä puhuin Hämeenlinnassa maakunnallisessa lippujuhlassa. Illalla oli vuorossa Tasavallan Presidentin juhlavastaanotto. Arvokas tilaisuus järjestettiin nyt parin vuoden tauon jälkeen ja oli hienoa olla mukana.

Keskiviikkona Lahden markkinoilla puhutti erityisesti toimeentulo. Monessa kodissa on nyt vaikeuksia toimeentulon kanssa. Sähkön hinta, ruokakulut, lasten harrastamisen kustannukset. Näihin toimeentulon haasteisiin yritämme nyt vastata kaikin mahdollisin keinoin. Ensimmäinen joulukuuta oli historiallinen päivä maksuhäiriömerkinnöille; Suomen Asiakastiedon ylläpitämästä rekisteristä poistui lähes puolitoista miljoonaa merkintää. Merkintöjen poistumisen taustalla on uusi luottotietolaki, joka astui voimaan tämän kuun alussa. Lakimuutoksen myötä maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun maksu on suoritettu. Tähän asti merkintä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan pysynyt rekisterissä yleensä kahdesta kolmeen vuotta. Maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisellä parannetaan taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asemaa. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen tai joissain tapauksissa jopa työpaikan saamista.

Ville Skinnari

Viimeinen uhri

Uskontotieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut uskontoja. Uskonnon harjoittamisella näyttää olleen yhteisöjen ja ihmislajin säilymisen kannalta suojeleva merkitys. Tietoisella ihmisolennolla on ollut aina myös tarve saada selittämättömille ilmiöille selitys. Ukkosen jyrinälle, sateettomalle kaudelle, onnettomuuksille tai hyvälle metsästysonnelle on ollut tarve löytää syy.

Usein selittämättömien tapahtumien taustalla on ajateltu olevan jokin henkiolento tai jumala. Ihmisellä on tarve tietää ja saada myös kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Vihaiset jumalat on kannattanut lepyttää. Satoa, elämiä, aarteita jopa ihmisuhreja on kannettu alttareille, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat vastalahjansa. Myös juutalaiset uhrasivat. Jeesuksen vanhemmat toivat temppeliin vanhimman poikansa syntymän johdosta kaksi kyyhkystä uhriksi. Ylipapit teurastivat karitsan pääsiäisenä sovittaakseen kansan synnit.

Päivän vaihtoehtoisessa tekstissä Johannes kastajan ohi kävelee Jeesus. Johannes tokaisee seuraajilleen ”Katsokaa, Jumalan Karitsa” (Joh.1: 36). Jeesus oli Jumalan oma uhri. Jeesusta kutsutaan lunastajaksi sen vuoksi, että orja saatettiin ostaa eli lunastaa vapaaksi. Orjan hinta oli keskimäärin noin henkilöauton hinta. Jumala lunasti meidät syntymällä pojassaan itse tosi ihmiseksi ja uhraamalla itsensä ristillä. Näin sinun ja minun pelastamisen eli lunastuksen hinta on seimessä nukkuva Jeesus-lapsi.

Uhrikultin aika on ohi. Uhreja vaativa jumala on lepyttänyt itse itsensä. Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että emme voi uhrata tai tehdä mitään, edes vähän autella lepyttääksemme Jumalaa. Meidän kristittyjen ehkä suurin haaste on hyväksyä se, ettei jumalan tuomiota voi itse välttää. Jumala on kaikessa subjekti. Hän on kaiken itse tehnyt puolestamme. Katsokaa, Jumalan karitsa sinun ja minun syntien sovittaja, joulun lapsi nukkuu seimessä.

Janne Suomala

Hyvää 105-vuotispäivää Suomi!

Itsenäinen Suomi täyttää ensi viikolla 105 vuotta. Minulla päivän ohjelmaan sisältyy ensin juhlapuhe Kanta-Hämeen maakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Hämeenlinnassa, ja illalla osallistun Tasavallan presidentin juhlavastaanotolle. Koronavuosien jälkeen on erityisen arvokasta päästä juhlimaan itsenäisyyttä presidentinlinnaan.

Jos korona peruutti juhlat ja pysäytti koko maailman, on kulunut vuosi todistanut lisää historiallisia käänteitä. Päätös Natoon hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa muutti Suomen vuosikymmenien vanhaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja muutti suhdettamme itänaapuriin. Nyt yhteistyötä ja talouskasvua haetaan lännestä ja uusilta markkinoilta, kaukaakin. Myös yhteiskunnan huoltovarmuuden, kuten kriittisten raaka-aineiden saannin, kaupan sekä puolustuksen kannalta pohjoismaisten kumppanimaiden merkitys Suomelle on kasvanut.

Samalla emme ole unohtaneet omaa maanpuolustustamme.
Suomi on määrätietoisen kansainvälisen puolustusyhteistyön kautta sopinut lisäturvasta mahdollisten kriisien varalle, kehittänyt omaa iskukykyään ja modernisoinut varustelukykyään vastaamaan tämän päivän sodankäyntiin. Mutta kun mietimme veteraanejamme talvisodassa, tai nyt Ukrainassa sotaa urheasti taistelevia kansalaisia, korostuu silti yksi kansallinen ase ylitse muiden – maanpuolustustahto. Se on ollut ja on yhä puolustuksemme selkäranka, rohkeutta ja sitkeyttä valava voima, joka rakentuu yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, on myös kriisinkestävämpi.

Yhdenvertaisuus on myös sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua maanpuolustukseen joko armeijassa tai vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan kautta. Yhteiset kutsuntapäivät sekä nuorille naisille että miehille lisäisivät tasa-arvoa. Ne toimisivat myös hyvänä mahdollisuutena tarttua nuoren hyvinvointiin vaikuttaviin haasteisiin jo ennen palvelusta. Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuskurssit tuovat perustaitoja, joita voi hyödyntää muulloinkin kuin sodan aikana. Suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan kasvoi merkittävästi Ukrainan sodan alettua ja on hyvä, että lisämäärärahojen saatiin kansallisen puolustuksen kehittämisen lisäksi myös tähän.

Kova turvallisuuskin on lopulta hauras, jos yhteiskuntaa koossapitävä liima pettää. Suomalaisen yhteiskunnan perusta luotiin toisen maailmansodan jälkeen lujaksi ja nyt kriisien keskellä nojaamme yhä samoihin elementteihin: tasa-arvoon, koulutukseen ja demokratiaan. Ne tarjoavat meille perustan ja turvaverkon muutosten pyörteissä. Siksi työ sivistyksen ja tasavertaisuuden puolesta myös vaikeina aikoina on äärimmäisen tärkeää valtakunnallisesti ja myös paikallisesti, kuten Lahdessakin on viime aikoina nähty.

Ville Skinnari

Minkä värinen on adventti?

Kirkon alttari ja kirkkotekstiilit yllättävät joulun alla. Alttarin liinat ja papin stola ovat violetin värisiä. Se väri tuntuu olevan aivan vieras jouluiselle värimaailmalle. Kun katselee näyteikkunoita tai lehtien joulunalusjuttuja, niin kaikkialla nousee silmiin tontunpunainen, havunvihreä, juhlanvalkoinen, kulta ja hopean kimallus. Niistä syntyy kauniita asetelmia, ne luovat ihanan tunnelman. Ne värit tuovat juhlan.

Mutta kirkossa lähestytään joulua vähän eri kautta. On meneillään pieni paasto, hiljentymisen ja pidättelyn aika. Ei vielä kiirehditä juhlan tuoksinaan (vaikka toki välillä sitäkin tehdään, myönnän!). Kirkkovuodessa vasta valmistaudutaan ja tehdään tietä Kuninkaalle. Violetti väri kuvaa odottamista, pysähtymistä, katumusta. Joku jättää elämästään jotain turhaa pois, niin kuin suurena paastonaikana ennen pääsiäistä. Joku rauhoittuu adventtikynttilöiden eteen.

Vaikka joulua tekee mieli valmistella monin tavoin, niin kirkkosalin violetti väri kertoo yhdestä valmistautumisen tavasta: sydämen hiljentymisestä. Jeesuksen syntymäjuhla on tulossa. Hän syntyi pienenä lapsena talliin kesken veromatkan. Mitään ei ollut valmiina, mutta tallista löytyi eläinten seimi. Jos me emme ehdi tai tahdo laittaa paikkojen kuvalehtien kimalluskuntoon, niin Jeesus syntyy sittenkin. Sydämemme odottaa häntä ja hänen tuomaansa rauhaa ja armoa. Sitä maailmakin tarvitsee.

Riitta Särkiö

Koulu ja terveyspalvelut puhuttivat kokouksessa

Etelä-Lahden demareiden syyskokousta vietettiin iloisissa tunnelmissa Lahdessa kahvila Muta & Kakussa viime tiistaina. Keskusteltavaa riitti ajankohtaisista aiheista. Yksi aiheista oli Gaudia-lukio ja siihen liittyvät uudistukset. Lahden kaupunki on aikeissa yhdistää Harjun sekä Tiirismaan peruskoulut Paavolan kampusalueelle. Jos muutos edistyy suunnitellusti, ensi vuonna keskustassa asuvat oppilaat hakevat tammikuussa ensimmäiselle luokalle joko Tiirismaan tai Lotilan kouluihin. Uusi Tiirismaan koulu aloittaisi ensi elokuussa Paavolan kampuksella.

Myös Harjun terveyspalvelut puhuttivat. Moni on kokenut terveyspalvelut epätasa-arvoisina ja hoitoon pääsyä on joutunut odottamaan pitkään. Potilaiden kokemus on, että heitä palvellaan valikoivasti. Kiireettömät potilaat voivat joutua jonottamaan lääkärille useita kuukausia. Ruuhkautunut terveydenhuolto ei ainoastaan turhauta potilasta, vaan on stressitekijä myös hoitajille ja lääkäreille. Syynä ruuhkautumiseen on esimerkiksi henkilökunnan saatavuuteen liittyvät ongelmat. Etenkin hammashoitoon pääseminen voi viedä kuukausia. Hyvinvointiyhtymässä on tehty paljon hyvää, mutta nämä asiat on saatava kuntoon.

Suomen kauppasuhteet Qatarin kanssa ovat monipuoliset ja niitä pyritään edelleen kehittämään. Esimerkiksi lentoyhteyksien vuoksi Qatar on Suomelle tärkeä kumppani nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Doha on solmukohta moneen suuntaan, etenkin nyt kun Venäjän ilmatila ei ole vaihtoehto. Qatarin ihmisoikeustilanne on aiheuttanut ankaraa kritiikkiä sen jälkeen, kun maalle myönnettiin MM-kisat vuonna 2010. Muun muassa siirtotyöntekijöiden ja seksuaalivähemmistöjen riisto on ollut säännöllisesti otsikoissa. Suomi on sitoutunut vastuullisuusohjelmiin, ja suosittelemme myös ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten noudattavan niitä. Suomi pitää yhä vahvistuvaa jalansijaa Qatariin.

Suomalaisia yrityksiä on Qatarissa tällä hetkellä alle kymmenen, mutta lisää on menossa. Ja Suomi-koulu Dohassa tunnetaan hyvin. Me voimme yritysten kanssa tuoda paljon teknologiaratkaisuja: Nesteytetyn maakaasun (lng) tuottajana Qatar on maailman kolmen suurimman maan joukossa Yhdysvaltojen ja Australian kanssa. Maakaasua ostetaan kansainvälisillä markkinoilla ja hinta määräytyy sen mukaan. Suomeen tuotiin qatarilaista maakaasua 72 miljoonan euron arvosta vuonna 2021. Nesteytettyä kaasua oli tästä summasta 9,6 miljoonan euron arvosta.

Urheilun kautta noussut keskustelu ihmisoikeuksista on tärkeää. Urheilun merkitys on nähty kautta historian ja nähdään nytkin. Tuskin nyt keskustelussa olleet asiat olisivat edes nousseet esille, ellei kyseessä olisi maailman merkittävin urheilutapahtuma. Toki on muistettava, että yleisön ja pelaajien pitäisi myös voida nauttia. Jos he haluavat ilmaista kantojaan, siihen pitää olla mahdollisuus.

Ville Skinnari

Odotusten aika

Nyt marraskuun lopussa alkaa joulunodotus. Edelleen elämme monikriisistä aikaa: on menossa raastava sota Euroopassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pelottavia, sähkönhintanousut huolestuttavat, koronakin on vielä täällä.

Kaiken keskellä pitäytyminen ihan tavallisiin arkisiin asioihin voi auttaa hämmennykseen. Kivat asiat esimerkiksi joulun valmisteluista ihan vain kotoiluun ovat tärkeitä. Viime viikonloppuna minä otin reppuun mukaan termarin täynnä kuumaa mehua ja lisäksi keksejä, ja sitten lähdimme perheväen kanssa kiertämään läheistä järveä. Oli hieman viimaista, mutta marraskuun harmaan ja valkoisen eri sävyt metsässä ja jäätyvän järven pinnalla näyttivät kauniilta. Ajatukset tuulettuivat ja mieli parani.

Varmaan useimpien odotus on, että kunpa vaikea aika jo hellittäisi. Meidän on kuitenkin pakko elää epävarmuudessa, ja samalla voimme kuunnella herkällä korvalla hyviä uutisia. Mieleeni ovat painuneet äskettäin menehtyneen Hédi Friedin, ruotsalais-romanialaisen ja Auschwitzista selviytyneen kirjailijan sanat: ”Historia on osoittanut, että hyvä voittaa lopulta.”

Adventin sanoma tämän kaiken keskellä on siinä, että Jeesus ratsasti kerran kansansa keskuuteen. Eikä hän vain ratsastanut vain kerran, vaan yhä tänäänkin hän tulee luoksemme. Itse joulunajan valmisteluun ei liity Jumalan puolelta mitään työlistoja tai seremoniapakkoja. Tärkein viesti on, että Jumala haluaa tulla lähelle ja tahtoo auttaa läsnäolollaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Meidän ei tarvitse pelätä!

Rukoillaan yhdessä adventinajan rukous:

Jumala, anna joulun tulla tänäkin vuonna, sinun hyvyydestäsi me iloitsemme!
Sinä tulit niiden joukkoon, joilla ei ollut mitään – ei valtaa, ei varallisuutta.
Pienenä vauvana sinä saavuit, eikä maailma ollut entisellään.
Me rukoilemme, tule tänäkin jouluna,
tule sodan jaloissa olevien luo,
tule ilmastoahdistuneiden luo,
tule vihaisten ja katkerien luo,
tule kärsivien ja kaipaavien luo;
tule ihan jokaisen luo!
Tule ja sytytä sydämen kynttilät,
viritä usko ja toivo,niin että me uskallamme, vaikka epäröidenkin,
rukoilla kaipauksemme sanoin:
Tule, Herra Jeesus.
Aamen.
(Timo Viitasen rukous)

Kati Saukkonen

Turvallinen lapsuus on monen tekijän summa

Tällä viikolla on lapsen oikeuksien viikko. Tämän vuoden teema on turvallinen tulevaisuus. Turvallinen elämä on lapsen oikeus ja lapsia on kaikissa olosuhteissa suojeltava ensisijaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus muodostuu turvallisesta ympäristöstä, turvallisista ihmissuhteista ja omasta turvallisuuden kokemuksesta. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa: turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla, perheitä tukemalla ja syrjinnän vastaisella työllä. UNICEFin teettämän kyselyn mukaan lähes joka kolmas Suomessa asuva nuori kokee, ettei hyvästä tulevaisuudesta ole helppo unelmoida. Korona on myös tehnyt tässä osansa.

Moni lapsi pelkää kiusatuksi tulemista ja yksin jäämistä. Turvallinen koulupäivä on jokaisen lapsen oikeus. Aikuisen tulee aina puuttua kiusaamiseen. UNICEFin kysely kertoo karua faktaa; haastatteluun vastanneista lapsista 69 % oli kokenut kiusaamista tai väkivaltaa koulussa. Kouluväkivallasta kärsivät erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset, toimintarajoitteiset ja lastensuojelun sijoittamat lapset tulevat muita useammin kiusatuiksi.

Lasten epätasa-arvoinen kohtelu ja hyväksikäyttö rikkovat lapsen oikeuksia. Lapset kohtaavat yhä stereotypioita ja syrjintää sukupuolen, ihonvärin tai vamman takia. Esimerkiksi tytöt ja vammaiset lapset jäävät todennäköisemmin koulutuksen ulkopuolelle. Lapset kohtaavat jokaisessa maassa myös väkivaltaa, riistoa ja hyväksikäyttöä – usein paikoissa, joissa lasten pitäisi olla eniten suojassa, kuten kotona ja koulussa.

Lapsi ei voi oppia, jos kasvuympäristö ei ole turvallinen. Heikoimmassa asemassa olevien lasten koulunkäynti on ilman väkivallan uhkaakin usein haastavaa. Meidän vanhempien rooli on keskeinen, mutta joskus hyväkin vanhempi on voimaton, jos lapsen tai nuoren mieli järkkyy. Siksi tukiverkoston ja palveluiden pitää toimia, oikea-aikaisesti ja nopeastikin.

Lahdessa järki voitti ja koulutuksesta ei leikattu, kuten suunniteltiin. Saan paljon huolestuttavia viestejä opettajilta jaksamisesta, mutta myös siitä että alan vaihto on käynyt mielessä, kun ei jaksa enää. Sosiaali – ja terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän jaksaminen on varoittava esimerkki myös sivistystoimeen. Siksi henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen pitää tarkoittaa muutakin kuin valtuustostrategian kauniisti kirjoitettua otsikkoa. Ja siksi hallitus tuki kaupunkeja miljardeilla koronan aikana että koulutuksesta ei tingitä.

Ville Skinnari

Turvaa tuomiolla

Kirkkovuosi yllättää. Se loppuu tänä vuonna jo yli kuukautta ennen kuin kalenterivuosi. Tuleva sunnuntai 27.11. on Kristuksen kuninkuuden sunnuntai eli tuomiosunnuntai. Tuomioon päättyy kirkkovuosi ja se on myös ihmiselämän ja ikuisuuden raja.

Mutta millainen on Jumalan tuomio? Sunnuntain nimihän on vakava ja pelottavakin. Ei ole helppoa tulla tuomiolle, olla arvioitavana. Jokainen joutuu siinä katsomaan nöyränä alas ja polvistumaan. Omilla saavutuksilla ei voi Jumalan edessä pröystäillä kukaan.

Tuomion luonne kirkastuu, kun katsomme pyhäpäivän toista nimeä. Tuomiosunnuntai on nimittäin myös Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Jos Kristus on kuninkaamme ja pelastajamme, sydämemme turva, meillä ei ole mitään hätää viimeisellä tuomiolla. Silloin olemme etsineet armoa joka päivä. Silloin Jumala armahtaa meidät Kristuksen tähden. Meitä arvioidaan armahtajan silmin.

Tärkeää on nähdä ajan ja ihmiselämän arvaamattomuus. Elämänloppu ja tuomio eivät tule kalenterin tai kirkkovuoden mukaan. Ne ovat varjona elämässämme koko ajan. Meidän oma maailmanloppumme voi kohdata meidät äkkiarvaamatta ilman ennakkomerkkejä. Siksi on hyvä olla valmiina. On tärkeää pitää suhde Jumalaan ja lähimmäisiin kunnossa.

Elämä on syvää, kun saa elää Kristuksen kanssa jo tässä ajassa. Silloin tuomio ja ikuinen elämä merkitsevät oikeuden ja hyvän lopullista voittoa.

Herra, anna meille uskoa, niin että elämme sinun armosi varassa elämässä ja kuolemassa. Aamen.

Riitta Särkiö