Arkistot: Kolumnit

Äidilläni on tapana tehdä ristinmerkki leipätaikinaan. Samassa yhteydessä hiljaa lausutut sanat: ”siunaa Jeesus leipämme”, jäivät pienen pojan mieleen. Rukouksesta välittyi kiitollisuus siitä, että leipää on ja pyyntö, että sitä olisi vastakin. Myöhemmin kuulin, että tapa oli periytynyt äidin äitini mummolta, joka oli elänyt suuret nälkävuodet. Isä meidän rukouksen sanat: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme” on lausuttu maassamme erilaisella vakavuudella vielä jokin aika sitten.

Maata viljelevät tietävät, että monen asian täytyy osua kohdalleen, jotta syksyllä voi korjata hyvän sadon. Kasvi tarvitsee kasvaakseen valoa, vettä, sopivan kasvualustan ja ravinteita. Tämän me kaikki opimme viimeistään koulun biologian tunnilla. Sen tiesi myös Profeetta Hoosea, joka käytti maanviljelystä vertauskuvana yli 2700 vuotta sitten. Hän käskee muokata maan ja kylvää. Jumala lupaa sitten siunauksen sateen. Viljan kasvua vertauskuvana käyttivät myös Jeesus ja Paavali 700 vuotta myöhemmin. Näistä voi kuulla luettavan ensi sunnuntaina jokaisessa suomalaisessa kirkossa, jossa toimitetaan messu tai jumalanpalvelus.

Tekstien vertausten tarkoituksena on kuvata sunnuntain aihetta, joka on Jumalan sanan kylvö. Jeesuksen seuraajien tehtävänä on kylvää, kertoa armahtavasta ja anteeksiantavasta Jumalasta, joka rakkaudessaan haluaa pelastaa meidät vapaiksi synnin ja kuoleman vallasta. Paavali kuvaa sunnuntain tekstissä tuota tehtävää ”Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” (1. Kor. 3:7) Vaikka pystymmekin tutkimaan viljan kasvua ja kehittämään erilaisia menetelmiä ja lannoitteita, elämä ja kasvu itsessään ovat ihmeitä.

Suurin ihme on kuitenkin uskon ihme, se että Jumalan sana ja Pyhä Henki saavat synnyttää elävän uskon. Edelleen on kylvön aika. Suomen kirkkoa sanotaan katekismuksen mukaan kansankirkoksi siksi, ”että se tahtoo sulkea Jumalan ennättävän armon piiriin koko kansan. Jeesus on käskenyt tehdä kansat hänen opetuslapsikseen. Jokainen ihminen tarvitsee Vapahtajaa, ja Jumalan isänsyli on syntien anteeksiantamuksessa avoinna jokaiselle. ” Saamme rukoilla, että Jumala antaisi siunaukseen sateen sataa niin kansamme pelloille kuin sydämiimmekin.

Janne Suomala

Viikko alkoi Hämeenlinnassa Suomi-Yhdysvallat seminaarissa. Suomen ja Yhdysvaltojen välisten markkinoiden kasvupotentiaali on merkittävä ja tämä potentiaali pitää nyt muuttaa talouskasvuksi ja työpaikoiksi. Hämeen liiton järjestämässä tilaisuudessa pohdimme suurlähettiläs Mikko Hautalan, Hämeen ammattikorkeakoulun ja puolustus – ja ilmailualan toimijoiden (PIA) sekä Hämeen avainyritysten kanssa miten saavutamme nämä tavoitteet. Yhdysvallat on meille tärkeä kumppani. Viimeisen vuoden aikana maidemme suhteet ovat
tiivistyneet entisestään. Olemme luotettava kumppani ja tätä on nyt osattava hyödyntää sekä ulko- että kauppapoliittisissa suhteissamme.

Suomen ja Ruotsin NATO-prosessi puhuttaa ja syystä. Turkki vihjaili, että se voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Suomen kanta ei ole muuttunut, vaan tavoitteena on edetä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen tiivis yhteydenpito Turkin, Ruotsin, USA:n ja Naton kanssa jatkuu. Pääministeri Marin
vierailee torstaina Tukholmassa. Turkissa on vaalit 14.5. ja ratifiointi ennen sitä on epätodennäköistä. Aikataulullisesti olisi kuitenkin mahdollista, että ennen NATO:n Vilnan kesän kokousta ehditään vielä saada päätöksiä Turkista ja Unkarista. Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisen liittymisen edut ovat ilmeiset: Voimme yhdessä mennä huomattavasti nykyistä pidemmälle puolustussuunnittelussa ja puolustuksen yhteisten rakenteiden kehittämisessä. Kriisitilanteissa meidän keskinäinen yhteys korostuu. Jos Itämeri on haastettuna
toimii Suomen huolto Ruotsin kautta. Siksi maidemme välinen luottamus on oltava nyt ja jatkossa 100 prosenttia eikä sitä pidä keikuttaa. Samalla vahvistamme NATO:n toimintakykyä ja koko NATO:n turvallisuutta.

Myös teollisuuden yhteistyö tuo meille työpaikkoja ja kasvua sekä yhteistä huoltovarmutta. Samalla se tukee myös Pohjoismaista puolutusyhteistyötä. Turvallisuuden käsite on muuttunut uhkien monimutkaistuessa. Myös puolustusteollisuuden ja siviilipuolen rajapinta ei ole yksiselitteinen. Teknologiasta on tullut yhä keskeisempi osa puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Se laajenee älykkäiksi ohjelmistoiksi, tiedonkäsittelyksi ja automatisaatioksi. Yritysten näkökulmasta tämä avaa uusia kysyntämarkkinoita. Tässä on kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen potentiaali Suomelle ja myös Lahden alue voi saada tästä omansa.

Tapasin Hämeenlinnassa myös SSAB:n tehtaan johtajaa sekä henkilökuntaa. Teemme Suomessa ja Ruotsissa maailman vihreintä terästä. SSAB tekee jatkuvaa työtä täysin päästöttömän teräksen saavuttamiseen. Vihreä teräs valtaa alaa nopeasti. Kuluttajia ja yrityksiä kiinnostaa yhä enemmän vihreämmät vaihtoehdot. 1000 tärkeää työpaikkaa Hämeenlinnassa ja 10.000 koko Suomessa on paljon ja lisää voidaan luoda jatkojalostuksella ja uusilla ideoilla.

Lauantaina polkaistaan käyntiin kevään vaalikampanjointi SDP:n kampanjastartissa Helsingissä. Luvassa on työntäyteiset kahdeksan viikkoa. Nyt painetaan täysillä Lahdessa ja Hämeessä vaalipäivään 2.4 eli sunnuntai
iltaan saakka.

Ville Skinnari

Kynttilänpäivänä muistetaan vanhan, harmaan Simeonin ja 40 päivän ikäisen Jeesus-lapsen kohtaamista temppelissä. Simeon oli jo elämänsä loppumetreillä, Jeesus vasta lähtötelineistä päässyt. Vanhuksessa oli viisautta ja tyyneyttä. Hän odotti luvattua kuningasta. Pienessä vauvassa kaikki oli ihan alussa.

Jeesus oli Simeonille odotuksen täyttymys, vaikka mikään ulkonainen asia ei sitä paljastanut. Jeesuksen päässä ei ollut kruunua eikä kädessä valtikkaa. Jumala oli kuitenkin vakuuttanut Simeonin siitä, että tässä lapsessa on koko maailman pelastus.

Sydän täyttyy ilosta ja ihmetyksestä aina, kun saan syliini pienen vauvan. Lapsella on elämä edessään. Hän on täynnä täyttymätöntä. Hän kutsuu meitä isompia huolenpitoon ja vastuuseen, mutta myös iloon ja ihasteluun. Jokainen lapsi on Jumalan luomistyön lahja. Kunpa meillä olisi näitä vanhojen ja pienien kohtaamisia. Kunpa aina välillä näkisimme vauvoja.

Jeesuksessa asetelmat kääntyvät päälaelleen. Jo pienenä lapsena hän säteili Jumalan kirkkautta. Heikkona ja kärsivänä hän voitti pahan ja kuoleman. Jeesus tuo meidänkin elämäämme valon ja toivon. Kaiken pahan keskellä hän kulkee auttajana ja armahtajana. Jeesusta katsomalla ja hänen sanojaan kuulemalla voi saada ilon, niin kuin Simeon kerran.

Riitta Särkiö

Tiistaina kokoonnuimme Lahden uusi areena-seminaariin Felmanniaan. Paikalle oli kutsuttu Helsinki Gardenin hankkeen taustavaikuttaja ja HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ja Tampereen Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme. Tampere kertoi sen minkä kaikki jo tiedämme: yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä syntyi merkittävä eurooppalainen stadion, jonka takuumiehinä ja naisina toimivat tamperelaiset kuntapäättäjät – rohkeus investoida, luoda uutta ja rakentaa samalla mm. raitiovaunut ja muuta infraa siten, että Tampere on nyt Suomen veturi kasvussa, ei vain urheilussa. Helsinki on jäänyt pahasti telineisiin, samoin Oulu. Jyväskylän Hippos on juuttunut valituksiin. Onnistujat onnistuvat myös kasvussa, epäonnistujat jäävät vaikeaan tilanteeseen. Helsingissä tosin on selvää, että Hartwallin Areenan tilanne on yksi syy koko kaupungin urheilu- ja kulttuuritapahtumien tarjoaman vaikeuksiin.

Kaikki ei aina ole omissa käsissä, mutta Lahden tilanne on omissa käsissä. Isku Areena tulee pian tiensä päähän eikä sitä kannata enää kunnostaa. Käyttökustannukset ovat tässä jo yksin keskeinen syy. Siksi Lahden ajatus maailman fiksuimmasta areenasta on mielenkiintoinen myös koko Suomen kannalta. Lahti on kansainvälinen talviurheilukaupunki, mitä Lahti haluaa olla vuonna 2050? Ympärivuotinen liikunnan, urheilun, kulttuurin ja tapahtumien, fiksun teollisuuden ja innovaatioiden kasvava kansainvälinen yliopistokaupunki keskus vai asukaslukuaan menettävä maakuntakeskus, jossa ainoa toivo on Helsingin kasvu ja sen vuotaminen pääkaupungin pohjoisimpaan lähiöön? Lahden kaupunginjohtaja kokosi omassa puheenvuorossaan Lahden nykytilaa ja tulevaisuuden vaihtoehtoja. Jääkiekko ei ole tässä yksin, vaan ratkaisuja tarvitaan sisälajeissa laajemminkin. Samoin fiksujen, oikean kokoisten tapahtumien ja konserttien kohderyhmässä on tilaa Helsingin ja Tampereen ohessa. Itse korostin omassa puheenvuorossani myös ajoituksen merkitystä. Nyt jos koskaan pitää tehdä tulevaisuutta lahtelaisille ja koko maakunnalle. Maailma ympärillämme on ainakin tarpeeksi sumuinen ja harmaa. Mitä nopeammin saamme perusasiat suunnittelussa liikkeelle, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös valtio voi olla hankkeessa mukana. Samalla Lahden rooli valtakunnallisena urheilukeskittymänä vahvistuu. Muun muassa uudet ja fiksut energiaratkaisut saavat nyt tukea.
Eduskuntavaalien jälkeen menee vielä pitkään ennen kuin uusi hallitus on myöntämässä rahoituksia.

Maanantaina olin puhumassa Päijät-Hämeen kuntapäättäjille ja virkamiehille tulevaankin hallitusohjelmaan vaikuttamisesta 2023-2027. Se on nyt ajankohtaista, vaikka emme vielä tiedä kuka on hallitustunnustelija ja tuleva pääministeri tai ketkä puolueet ovat edes neuvotteluissa. Mutta me tiedämme ketkä eri puolueista tätä valmistelua tekevät. Uusi hallitus ja sen ohjelma muodostetaan viimeistään toukokuun aikana ja kesäkuussa pitäisi viimeistään olla valmista. Nostin esille Lahden ja Päijät-Hämeen onnistumiset tältä hallituskaudelta. Siitä on hyvä jatkaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL – sopimukset vivuttavat kaupunkilaisille tärkeitä investointeja ja tätä työtä pitää jatkaa ja kehittää. Elintarvikealan uudet investoinnit ovat nostaneet Lahden Suomen elintarvikealan keskittymäksi. Elintarvikeviennin kasvattaminen 5 miljardiin euroon tuo työtä ja euroja myös Lahteen. Tämän tueksi tarvitaan LUT – yliopistoon tähän keskittyvä professuuri. Sähköisen liikenteen toimijat ovat nyt lennossa ja tämän tueksi on jo saatu uusia opiskelupaikkoja LAB ammattikorkeaan ja LUT – yliopistolle resursseja. Mutta lisää tarvitaan.

Liikenneasioissa valtiovarainministeriö kertoi alkuviikosta selvällä suomella, miten näkevät raidealan hankeyhtiöiden tulevaisuuden. Ei kannata. Ympäristövaikutukset negatiivisia, kunnilla edellytetään valtavaa rahoitusta, yksityiset eivät lähde mukaan ilman valtion takausta, EU-rahoihin ei näillä hankkeilla asiaa. Tämä keskustelu sai siis sellaisen selvityksen, jonka jälkeen voi kysyä kannattaako missään näissä hankeyhtiöissä olla enää mukana? Itärata ja Turun tunnin juna ovat selviä tapauksia vetää rastit yli ja kuntien lopettaa hankkeiden rahoitus heti, mutta myös pääradan Suomi Rata – yhtiön kohdalla kannattaa osakkaiden miettiä, mukaan lukien Lahti, onko mitään järkeä laittaa enää rahaa hankkeeseen? Uusia raidepareja rakentamalla päärata nopeutuu ja välityskyky paranee nopeasti ja edullisemmin.

Ville Skinnari

Matkustin alkuviikoksi Arabiemiraatteihin Abu Dhabiin, jossa esittelimme suomalaisia ilmastoratkaisuja ympäri maailmaa saapuneille toimijoille. Kestävien ratkaisujen tapahtuma Abu Dhabissa kiinnosti erityisesti nuoria eri puolilta maailmaa. Puhuin Youth for Sustainability -tapahtumassa muun muassa Suomesta ja Lahden kaupungin osallistamisesta. Keskustelua käytiin Arabiemiraattien Ilmastoministeri Mariam Almheirin kanssa niin ilmastoasioista kuin suomalaisesta kouluruokamallista. Kouluruoka onkin saanut arvostusta kansainvälisesti, joten aihe kiinnostaa myös Emiraateissa. Vihreän siirtymän ratkaisuja oli tapahtumassa esittelemässä suomalaisvoimin mm. Valmet, Fortum, BHM ja Wärtsilä. Tähän kasvuun pitää päästä mukaan myös Lahdesta.

WEF- seminaariin kokoontumiselle oli juuri nyt vahva tilaus. Globaalin toimintakentän vaikutukset koskevat meitä ja on tärkeää olla vaikuttamassa paikan päällä. Suomi oli vahvasti esillä Davosissa. Meihin kohdistuu erityistä huomiota geopoliittisen tilanteen vuoksi. Davosissa, maailman talousfoorumissa kohtasivat poliittiset päättäjät, yritysjohtajat ja rahoittajat eri puolilta maailmaa. Tässä maailman tilanteessa juuri nyt on erityisen tärkeää, että keskustelemme maailman kriiseistä ja ratkaisuista. Ukraina, energiakriisi, ruokakriisi, inflaatio ja korkojen nousu ovat yhteisiä haasteita. Etsimme yhdessä ratkaisuja. Suomi oli hyvin esillä pääministeri Sanna Marinin johdolla. Osallistuin CNBC:n suoraan televisiopaneeliin, jossa keskustelimme maailman muutoksen vaikutuksista talouteen ja kauppaan. Suomalainen osaaminen ja yritysten edelläkävijyys tulivat hyvin esille. Samoin meriteollisuus – ja teknologiaosaaminen.

Ukrainan tilanne on luonnollisesti laajasti esillä. Osallistuin Ukrainan varapääministerin ja ex-ministerin, nykyisen energiayhtiön johtajan Oleksiy Chernyshovin kanssa paneeliin yhdessä Euroopan jälleenrakennus – ja kehityspankki EBRD:n pääjohtajan ja Saksan liittokanslerin valtiosihteerin kanssa. Keskiviikkona sain Chernyshovilta suoraan valtavan suru-uutisen helikopteriturmasta, jossa menehtyi hänen hyvä ystävänsä, Denys Monastyrskyi. Paikalla oli myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puoliso ja koko Ukrainan delegaatio Davosissa. Esitin osanottoni omasta ja Suomen puolesta.

Jokin aika sitten saimme myös Lahdessa suru-uutisen. Pitkäaikainen lahtelainen kuntapäättäjä ja vaikuttaja Jari Hartman on poissa. Jari oli persoona, jonka kanssa asioista puhuttiin aina suoraan ja välillä kovaakin. Hän uskalsi ja osasi sanoa ja myös perustella, mikä ei tänä päivänä ole liian yleistä. Nopeana laskijana ja matemaattisesti lahjakkaana kaverina Jari laski asiat taustalla usein valmiiksi. Yhteistyömme liittyi usein Lahden asioihin, mutta välillä myös valtakunnan tason vaikuttamiseen. Tapaamiset olivat usein juuri niissä paikoissa missä Jari viihtyi: ihmisten, ravien ja politiikan parissa. Ja Liipolan linja-autojen aikatauluihin sovitettuna. Syvä osanottoni Jarin omaisille. Suuri persoona on poissa, mutta muistot ja periaatteet elävät.

Ville Skinnari

Sunnuntain aiheena on Jeesuksen herättämä usko. Uskoa pidetään usein tiedon vastakohtana. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

Länsimainen tiedonkäsitys nojaa Jeesusta 400 vuotta ennen eläneen Sokrateen klassisen tiedon määritelmään, jossa tieto on tosi, oikeutettu, uskomus ja vielä jotain muuta. Tietokone tai kirja voi sisältää informaatiota, mutta kumpikaan niistä ei tiedä mitään. Tietämiseen tarvitaan uskomuksia omaava ihminen. Näin tietäminenkin edellyttää uskoa, muuten tieto jää vain informaatioksi.

Tiede nojaa Sokrateen yli 2000 vuotta vanhaan määritelmään, mutta itse tiede ja usko on silti hyvä pitää erillään. Meillä suomessa se onkin onnistunut tähän saakka kohtalaisen hyvin. Yhteiskunnassamme osataan erottaa tieteellinen tieto ja kristillinen usko toisistaan. Siinä on auttanut se, että kouluissamme opetetaan uskontoa. Tieteen avulla voi tutkia Jumalan luomaa ihmeellistä maailmaa, ihmistä ja myös uskontoja.

Tieteen keinoin Nasaretin Jeesusta voidaan tutkia kuin ketä tahansa historian henkilöä, mutta Jumalan Poikaa ja maailman pelastajaa hänestä ei voi, eikä ole tarkoituskaan tiedon avulla tehdä. Sen ymmärtämiseen tarvitaan Jeesuksen herättämä usko.

Sunnuntain saarnatekstissä Jeesuksen kohdanneet kertovat:: ”Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.” (Joh. 4: 42)

Vaikka Jeesus on historian henkilö, hän on edelleen elävänä seurakuntansa keskellä. Jeesus itse lupaa, ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen läsnä heidän keskellään.” ( Matt. 18:20) Henkilökohtaisen uskon lahjan voi näin saada elävästä julistetusta sanasta, jossa Kristus on pyhän henkensä kautta läsnä. Tällöin Jeesuksesta tulee, ei pelkästään maailman, vaan sinun ja minun pelastaja.

Janne Suomala

Matkustin akuviikosta Ukrainaan osoittaakseni Suomen tuen maan päättäjille ja sen rohkealle kansalle. Euroopan historiaa kirjoitetaan nyt reaaliajassa ja Ukrainan kansa pitää kynää kädessään.

Sota aiheuttaa Ukrainassa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä, josta toipuminen tulee kestämään pitkään. Tutustuminen Butshassa Venäjän järjettömän sodan tuhoihin oli pysäyttävä kokemus. Butshassa näkyi konkreettisesti sodan pysäyttävä tuho ja kärsimys, mutta myös se rohkeus ja päättäväisyys, jolla paikalliset toiveikkaampaa tulevaisuutta rakentavat. Siinä työssä Ukraina ei ole yksin. Vierailimme myös Irpinissä, jonne sijoitetaan Suomen lahjoittamia väliaikaisia perheasuntoja kotinsa menettäneille sekä suojattuja, liikuteltavia majoitustiloja Ukrainaan pelastustoimen käyttöön.

Yhdessä sisäministeri Krista Mikkosen kanssa toteutetulla matkalla tapasin mm. Ukrainan jälleenrakennuksesta vastaavan varapääministerin, energiaministerin, Kiovan pormestarin sekä yritys- ja avustustoimijoita. Kuulimme Ukrainan johdolta ajankohtaisesta tilanteesta niin sodan, kuin Ukrainan välittömien tarpeiden osalta.

Venäjän ohjus- ja lennokki-iskut ovat aiheuttaneet vakavaa tuhoa etenkin Ukrainan energiainfrastruktuurille. Olemme vastanneet välittömään tukitarpeeseen humanitaarisen avun ja materiaalituen kautta, mm. lähettämällä generaattoreita Ukrainaan. Aiomme tukea Ukrainan energiasektorin jälleenrakennusta, mutta myös modernisointia, pitkäjänteisesti. Suomella on lisäksi tarjota toimivia ratkaisuja opetussektorin uudistamiseen sekä digitaalisen ympäristön jälleenrakennukseen. Teemme tämän yhdessä suomalaisten yritysten ja alan järjestöjen kanssa.
Suomi seisoo nyt ja jatkossa Ukrainan rinnalla.

Kiova on eurooppalainen suurkaupunki, joka on kärsinyt vakavia tuhoja Venäjän ilmahyökkäyksien vuoksi. Kaupunkilaiset olivat jo tottuneet ilmahälytyksiin, mutta raskasta se on. Elämä sodan keskellä. Kiovassa näkyi myös tuhoutuneita rakennuksia. Muuten arki ja liikenne sujui suhteellisen normaalisti.

Sitoudumme jatkamaan tukeamme myös jatkossa. Kiovan pormestari Vitaly Klitschko oli kiitollinen Suomen antamasta tuesta. Linja-auto ja avustuslahjoitus Tampereelta tuli tarpeeseen.

Yhteistyömme näkyy Ukrainassa myös musiikissa. Välitin edelleen myös Lahti Sinfonian ylikapellimestarin Dalia Stasevskan aloitteen yhteistyöstä Kiovan Sinfoniaorkesterin kanssa. Tapasin Kiovassa myös Euroopan komission varapuheenjohtajan Timmermansin, jonka kanssa keskustelimme Ukrainan energiaratkaisujen tärkeydestä.

Torstaina työviikko jatkui Turkin kauppaministerin vierailulla Suomeen. Turkin delegaatio vierailee myös Lahdessa perjantaina. Torstaina osallistun myös YLE:n puheenjohtajatenttiin urheilu-gaalan yhteydessä. Vaalikevät on siis jo alkanut jo täysillä.

Ville Skinnari

Vuosi on jälleen vaihtunut. Olet tehnyt ehkä uuden vuoden lupauksia tai miettinyt mitä tämä uusi vuosi tuo tullessaan. Luulen, että toiveita on enemmän kuin lupauksia. Toivomme, että tapahtuisi jotakin sellaista, missä tärkeät asiat asettuisivat elämässä paikoilleen. Jumala kuulee jokaisen sydämessä lausutun huokauksenkin.

Uusi vuosi tuo uuden alun – ehkä olen viisaampi eikä kaikkia virheitä tarvitse enää toistaa. Uusi vuosi merkitseekin samalla uutta armon vuotta. Kaiken menneen painolastin saa jättää taakse. Jumala antaa anteeksi. Hän antaa uuden alun, uuden armon vuoden.

Ajatuksissa voi olla epävarmuuttakin. Emme tiedä vielä, mitä eteemme tulee. Mutta kaikilla asioilla on oma aikansa. Kipeitä ja hankalia asioita on vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Saarnaaja sanoo, että joka asialla on aikansa taivaan alla. Sen tiedämme kuitenkin, että kaikki on Jumalan hyvissä käsissä. Hän antaa meille oman aikamme. Mikä se sitten lieneekin kunkin omalla kohdalla, se selviää aikanaan.

Jumala lupaa: (Jer. 29:11) ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.”
Saamme luottaa Jumalan rakkauteen ja huolenpitoon joka päivä. Jeesuksen ristinkuoleman tähden saa aina aloittaa alusta.
Siunattua uutta vuotta 2023!

Sanna Alanen, pastori
Launeen seurakunta

Kulunut vuosi on tuonut eteemme uutisia sodasta ja levottomuuksista. Maailmamme sairastaa niin Ukrainassa kuin muuallakin. Joulua valmistellessamme koemme kaipauksen rauhaan ja rakkauteen. Tarvitsemme läheisyyttä ja turvaa, jotta jaksaisimme kaiken epävarmuuden ja pahuuden keskellä.

Joulun sanomassakin on läsnä paljon huolta, jopa pelkoa. Maria tunsi huolta lapsen syntymän vuoksi. Vieraassa oloissa, eläinten suojassa hänen täytyi synnyttää esikoisensa kylmään maailmaan. Huolten keskelle tuli kuitenkin sanoma Jumalan rakkaudesta, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille. Niinpä ensimmäisen joulun ihmiset saivat tuntea rauhaa ja suurta iloa.

Enkelit kuuluttivat rauhaa ihmisille, joita Jumala rakastaa. Ehkä tuo viesti ei poistanut kaikkia ongelmia. Mutta se antoi ja antaa lohtua. Myös huolten keskellä voi tuntea iloa ja rauhaa. Sitä rauhaa, jota Jumala antaa.

”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra!” Jumala ei jätä meitä yksin kuormiemme ja kipujemme kanssa, sillä hän on antanut meille Pelastajan ja Vapahtajan Jeesus-lapsessa. Hän on tullut, että hän kantaisi meidän taakkamme, kipumme ja syntimme. Siksi hän, Jeesus, on Vapahtaja. Jospa jaksaisimme elää tämän varassa. Ja jospa niin saisimme tuntea Jumalan rauhaa ja rakkautta, että se heijastuisi ihmissuhteisiimme, koteihimme ja koko elämään. Näin voimme elää todeksi joulun rauhaa.

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa!

Heikki Pelkonen
kirkkoherra